Eläkkeen määrä ja kertyminen
Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa vuosiansioistasi.
Yksinkertaistettuna sen voi laskea seuraavasti:
Vuosiansiot x 1,5 % / 12 kk = eläke/kk.
Mitä pidempään jatkat työssäsi, sitä enemmän eläkettä saat.
Sinulle kertynyt eläke näkyy Omat eläketietosi -palvelussa
Työeläkeotteelta näet tähän mennessä kertyneen eläkkeesi määrän. Katso oma työeläkeotteesi Omat eläketietosi -palvelussa.
Kun suunnittelet eläkkeelle jäämistä, voit vertailla eläkkeesi määrää eri ikävaihtoehdoissa Omat eläketietosi -palvelun laskurien avulla.
- Siirry Omat eläketietosi -palvelun kirjautumissivulle
- Tietoa työeläkeotteesta
- Jos aiot työskennellä eläkkeellä, lue lisää Työnteko eläkkeellä -sivulta
- Lue myös sivu: Kohti uutta elämänvaihetta
Jos olet jo eläkkeellä
Jos olet jo eläkkeellä, näet eläkkeesi määrän ja muut tiedot Omat eläketietosi -palvelussa.
Palvelussa voit myös tarvittaessa tilata todistuksen maksussa olevan eläkkeesi määrästä tai sinulle maksetuista eläkkeistä.
Palkattomat ajat
Työeläkettä kertyy myös joiltakin palkattomilta ajoilta eli tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta
Eläkkeen määrään ja määräytymiseen vaikuttavia asioita
Eläkkeen määrään ja sen kertymiseen ovat julkisella alalla vaikuttaneet hieman eri asiat vuodesta riippuen.
Ikä
Eläkkeen kertyminen alkaa:
- vuoden 2017 alusta alkaen eläkettä on kertynyt 17 vuoden iästä alkaen
- vuosina 2005 - 2016 eläkettä kertyi 18 vuoden iästä alkaen
- vuoden 2004 loppuun saakka työeläkettä kertyi 23 ikävuodesta alkaen.
Eläkkeen kertyminen loppuu:
- 68 vuoden iässä 1957 ja sitä ennen syntyneillä
- 69 vuoden iässä 1958−1961 syntyneillä
- 70 vuoden iässä 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Ansiot
Eläkkeen kertyminen riippuu palkastasi - suuremmasta palkasta kertyy suhteessa enemmän eläkettä kuin pienemmästä. Kaikki ansiot, joista pidätetään työeläkemaksu, ovat mukana eläkkeen laskennassa. Julkisella puolella ei ole alarajaa eläkettä kerryttäville ansioille, eläkettä kertyy jokaisesta työstä ansaitsemastasi eurosta.
Pääomatulot sen sijaan eivät kerrytä eläkettä.
Eläkkeen alkamisvuodelta eläke kertyy pääsääntöisesi edellisen vuoden ansioilla (katso alempana ’Eläkkeen kertyminen viimeiseltä työvuodelta’).
Karttumisprosentti
Eläke lasketaan nykyisin joka kalenterivuodesta erikseen karttumisprosentin perusteella.
Eläkettä kertyy vuoden 2017 alusta 1,5 prosenttia vuodessa saaduista ansioista.
53 – 62 -vuotiaille eläkettä kertyy 1,7 prosenttia vuodessa (vuosina 2017–2025).
Lykkäyskorotus
Kun haet ensikertaista vanhuuseläkettä ikäluokkasi alimman eläkeiän jälkeen, sinulla on tietyin edellytyksin oikeus saada lykkäyskorotusta, joka lisätään eläkkeesi määrään.
Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaista lykättyä kuukautta kohti. Lykkäyskorotukseen ei kuitenkaan ole oikeutta samalta ajalta, jolta sinulle on maksettu työttömyysetuutta tai työkyvyttömyyseläkettä. Omat eläketietosi -palvelun vanhuuseläkearvioissa lykkäyskorotus on laskettu eläkkeesi määrään, jos se kuuluu eläkkeeseesi.
Elinaikakerroin
Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Kerroin vaikuttaa vuodesta 2010 alkaneiden eläkkeiden määrään vähentävästi.
Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Mikäli eläkkeesi alkaa ennen 62 vuoden ikää, käytetään eläkkeen alkamisvuoden elinaikakerrointa.
Kertoimen avulla elinajan pitenemisestä johtuvat eläkekustannukset pyritään pitämään kurissa.
Julkisen eläkkeen enimmäismäärä
Vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneillä julkisen sektorin eläkkeillä on enimmäismäärä. Enimmäismäärä on henkilökohtainen, ja se määräytyy syntymäaikasi perusteella.
Jos sinulle on kertynyt eläkettä yli enimmäismäärän, on tämä osuus vähennetty tulevasta eläkkeestäsi.
Eläke muodostuu siis kahdesta osasta: vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä ja vuoden 2005 alusta lähtien kertyneestä eläkkeestä.
Muuntovähennys
Jos olet syntynyt ennen vuotta 1960 ja jäät julkiselta sektorilta vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikääsi, eläkkeeseesi tehdään muuntovähennys.
Muuntovähennys tarkoittaa sitä, että peruseläkkeen karttumisprosentti ajalta ennen vuotta 1995 muunnetaan 2 prosentista 1,8 prosenttiin. Eläke ennen vuotta 1995 on näin ollen pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työsi olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikääsi saakka. Tätä kutsutaan myös normeeraukseksi.
Eläkkeen kertyminen viimeiseltä työvuodelta
Kun jäät vanhuuseläkkeelle julkiselta sektorilta, viimeiseltä työvuodelta eläkettä kertyy pääsääntöisesti ansioiden monistamissäännön mukaan. Se tarkoittaa sitä, että eläkkeelle jäämistä edeltävän vuoden ansiosi korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Jos eläkkeesi laskennassa on käytetty ansioiden monistamista, se otetaan automaattisesti huomioon, ja siitä mainitaan myös päätöksen liitteenä olevassa eläkelaskelmassa.
Viimeiseltä työvuodeltasi eläke kertyy todellisten ansioiden mukaan vain silloin, jos
- eläketapahtumaa edeltävän vuoden ansiosi poikkeavat yli 10 % kahden tätä edeltävän vuoden keskiarvoansioista TAI
- sinulle on eläketapahtumavuonna maksettu eläkettä kartuttavia etuusansioita. Lisätietoa eläkettä kartuttavista etuusansioista löydät sivulta Eläkeen kertyminen palkattomilta ajoilta.
Termien selitykset
Viimeisellä työvuodella tässä yhteydessä tarkoitetaan
- sitä kalenterivuotta, jolla olet työskennellyt eläkkeen alkamiseen saakka.
Eläketapahtumavuosi on
- sama kuin eläkkeen alkamisvuosi, jos eläke alkaa 1.2. tai myöhemmin
- eläkkeen alkamista edeltävä vuosi, jos eläke alkaa 1. tammikuuta.
Eläketapahtuma on
- eläkkeen alkamista edeltävä päivä (esim. jos eläke alkaa 1.5., on eläketapahtuma 30.4.).
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja työeläke
Voit täydentää lakisääteistä eläketurvaasi vapaaehtoisesti ottamalla itsellesi yksilöllisen eläkevakuutuksen. Yksilöllisiä eläkevakuutuksia tarjoavat henkivakuutusyhtiöt. Näihin liittyvät järjestelyt eivät vaikuta työeläkkeesi karttumiseen tai maksamiseen millään tavalla.
Jos työeläkkeesi jää pieneksi
Jos työeläkkeesi on pieni tai et saa sitä ollenkaan, voit saada kansaneläkettä. Lisätietoja kansaneläkkeestä saat Kelan sivuilta: Kun olet jäämässä eläkkeelle (Kela.fi).
Elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle erikseen
Elinaikakerroin on vuoden 2005 eläkeuudistuksessa luotu automaattinen vakauttaja, joka pienentää maksettavan työeläkkeen määrää. Elinaikakertoimen tarkoitus on sopeuttaa kuukausieläkkeen määrää yleiseen elinajan kehitykseen.
Toistaiseksi elinaikakerroin on toiminut eläkkeitä pienentävästi, koska suomalaisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on ollut jatkuvasti nousussa. Jos elinikämme alkaisi jostain syystä laskea, elinaikakertoimen arvo kääntyisi nousuun ja sen vähentävä vaikutus eläkkeisiin pienenisi.
Elinaikakerrointa käytetään kaikkiin työeläkkeisiin niiden alkaessa. Kertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Alkava eläkkeesi kerrotaan elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä siirryt eläkkeelle. Jos eläkkeesi alkaa ennen 62 vuoden ikää, käytetään kuitenkin eläkkeen alkamisvuoden elinaikakerrointa. Tehty vähennys pysyy samana koko sen ajan, kun olet eläkkeellä.
Viime vuosina elinaikakerroin on pienentänyt alkavia työeläkkeitä noin 5 prosenttia.
Eri syntymävuosiluokille vahvistetut elinaikakertoimet vuosina 2019–2025
| Elinaikakertoimen määräytymisvuosi (62-v.) | Syntymävuosi | Elinaikakerroin | Vaikutus alkavaan kuukausi-eläkkeeseen, % |
| 2025 | 1963 | 0,94759 | -5,2 |
| 2024 | 1962 | 0,94692 | -5,3 |
| 2023 | 1961 | 0,94419 | -5,6 |
| 2022 | 1960 | 0,94659 | -5,3 |
| 2021 | 1959 | 0,94984 | -5,0 |
| 2020 | 1958 | 0,95404 | -4,6 |
| 2019 | 1957 | 0,95722 | -4,3 |
Elinaikakerrointa ei voi poistaa, mutta sen vaikutusta voi lieventää. Jos haluat säilyttää sen eläkkeen tason, jonka olisit ansainnut ikäluokkasi alimpaan eläkeikään mennessä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä, sinun pitää jatkaa työskentelyä pidempään.
Tavoite-eläkeikä
Tavoite-eläkeikää käytetään esimerkiksi eläkelaskureissa. Jos jäät eläkkeelle tavoite-eläkeiässä, saat eläkettä yhtä paljon, kuin olisit saanut sitä ikäluokkasi alimmassa eläkeiässä ilman elinaikakerrointa. Toisin sanoen, tavoite-eläkeiässä lykkäyskorotus on yhtä suuri kuin ikäluokkasi alimman yleisen eläkeiän hetkellä eläkkeeseesi laskettu elinaikakertoimen vähennys.
Elinaikakerrointa sovelletaan eläkkeeseesi myös tavoite-eläkeiässä.
Kirjaudu Omat eläketietosi -palveluun ja katso arvio eläkkeesi määrästä vanhuuseläkelaskurista.
Työeläkeindeksi ja palkkakerroin
Työeläketurvaa koskevat indeksit eli työeläkeindeksin ja palkkakertoimen vahvistaa vuosittain sosiaali- ja terveysministeriö. Indeksit vahvistetaan yleensä lokakuun loppupuolella.
Työeläkeindeksi
Joka vuosi tammikuun alussa kaikki maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan työeläkeindeksillä.
Työeläkeindeksi määräytyy palkka- ja hintatason vuotuisen muutoksen perusteella. Indeksiä laskettaessa palkkojen muutos vaikuttaa 20 prosenttia ja hintojen muutos 80 prosenttia.
Vuoden 2025 työeläkeindeksi
Vuoden 2025 työeläkeindeksi on 3077. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2024 verrattuna työeläkkeet nousevat noin 1,3 prosenttia vuoden 2025 alusta.
Aiempien vuosien työeläkeindeksejä
Vuoden 2024 työeläkeindeksi oli 3037. Vuoteen 2023 verrattuna työeläkkeet nousivat noin 5,7 prosenttia vuoden 2024 alusta.
Vuoden 2023 työeläkeindeksi oli 2874. Vuoteen 2022 verrattuna työeläkkeet nousivat noin 6,8 prosenttia.
Vuoden 2022 työeläkeindeksi oli 2691. Vuoteen 2021 verrattuna työeläkkeet nousivat noin 2,28 prosenttia.
Vuoden 2021 työeläkeindeksi oli 2631. Vuoteen 2020 verrattuna työeläkkeet nousivat noin 0,5 prosenttia.
Palkkakerroin
Palkkakerrointa käytetään alkavan työeläkkeen laskennassa. Kun jäät eläkkeelle, jokaisen vuoden vuosiansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
Vuoden 2025 palkkakerroin
Vuoden 2025 palkkakerroin on 1,673. Vuoteen 2024 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,2 prosenttia.
Aiempien vuosien palkkakertoimia
Vuoden 2024 palkkakerroin oli 1,637. Vuoteen 2023 verrattuna palkkakerroin nousi noin 5,1 prosenttia.
Vuoden 2023 palkkakerroin oli 1,558. Vuoteen 2022 verrattuna palkkakerroin nousi noin 3,8 prosenttia
Vuoden 2022 palkkakerroin oli 1,501. Vuoteen 2021 verrattuna palkkakerroin nousi noin 2,46 prosenttia.
Vuoden 2021 palkkakerroin oli 1,465. Vuoteen 2020 verrattuna palkkakerroin nousi noin 1,3 prosenttia.
Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen
Harkinnanvarainen palkantarkistaminen voidaan mahdollisesti tehdä, jos ansiosi ovat alentuneet huomattavasti jostain poikkeuksellisesta syystä, kuten pitkäkestoisen sairauden takia. Tarkistuksessa eläkkeen perusteena olevaa palkkaa voidaan korjata tuolta ajalta.
Tarkistus koskee vain vuosien 1995-2004 välistä aikaa, jolloin olet työskennellyt julkisella alalla. Palvelussuhteesi on pitänyt olla voimassa ansioiden alentumisen aikana.
Voit pyytää eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista eläkettä hakiessasi tai ennen eläkkeen hakemista vapaamuotoisella pyynnöllä. Pyynnöstä tulee käydä selville minä vuosina ja mistä syystä ansiot ovat alentuneet.
Eläkkeestä vähennettävät ensisijaiset etuudet
Eläkelaissa on määrätty tiettyjä etuuksia, jotka ovat ensisijaisia työeläkkeeseen nähden. Ensisijaisuus tarkoittaa, että eläkettä maksetaan vain siltä osin, kuin se ylittää ensisijaisen etuuden määrän.
Ensisijaisia etuuksia ovat mm. liikenne- ja tapaturmakorvaukset sekä sotilastapaturmakorvaukset.
Jos ensisijainen korvaus on suurempi kuin työeläke, ei työeläkettä jää samalta ajalta maksettavaksi lainkaan. Ilmoita eläkehakemuksella, jos saat tai haet korvausta tapaturman perusteella.