Työkyvyttömyyskustannukset

Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat pelkästään kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työkyvyttömyyskustannuksiin voi kuitenkin vaikuttaa.

Kevan asiakkaana saat tietoa siitä, millaisia kustannuksia työkyvyttömyys organisaatiollesi aiheuttaa ja miten voit hallita työkyvyttömyyskustannuksia työkykyjohtamisen avulla.

Avaintiedot-verkkopalvelu - apua työkyvyttömyyskustannusten hallintaan

Avaintiedot-verkkopalvelu on apuväline työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten tunnistamiseen organisaatiossasi: saat tarkempaa tietoa itse kustannuksista sekä ilmiöistä niiden taustalla. Palveluun pääset kirjautumalla työnantajan verkkopalveluun.

Tietoa Avaintiedot-palvelusta
Lisätietoa saat omalta asiakaspäälliköltäsi tai työnantaja-asiakkaiden puhelinpalvelusta 020 614 2438.

Työkyvyttömyys maksaa

Kustannusten mittasuhteet

Kunta-ala maksaa ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Kevan arvio perustuu suurimpien kuntaorganisaatioiden työkyvyttömyysmenoihin.

Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat noin miljardin euron luokkaa.

Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välilliset kustannukset maksavat toisen miljardin. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin heikkeneminen, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen.

Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon välilliset menot, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä yhteensä lähes puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia palkoista).

Esimerkkejä kustannuksista

Kunnalle, jossa työskentelee 3 700 henkilöä, aiheutuu vuodessa 10 miljoonan euron kustannukset työntekijöidensä työkyvyttömyydestä. Tämä vastaa yli puolta kyseisen kunnan päiväkotien henkilöstömenoista.

Sairaanhoitopiiri, jossa työskentelee 4 300 työntekijää, maksaa työkyvyttömyyden kustannuksia vuosittain 14 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon kuin 18 000 asukkaan kunta maksaa vuosittain sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidosta.

Jos kaikki organisaatiot olisivat kustannustehokkaimman organisaation tasolla, säästyisi vuosittain 534 miljoonaa euroa. Todellinen säästöpotentiaali on suurempi, koska parhaimmillakin on työkykyjohtamisessa vielä varaa tehostamiseen.

Sairauspoissaolot suurin kustannuserä

Sairauspoissaolot ovat merkittävin työkyvyttömyyskustannusten aiheuttaja, siitä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa sairauspoissaolojen välittömät kustannukset palkkasummasta ovat keskimäärin 3,1 prosenttia.

Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Yli 29 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 10 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes puolet.

Pitkiin sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa aktiivisella tuella

Työnantaja voi vaikuttaa pitkittyviin sairauspoissaoloihin Aktiivisen tuen toimintatavalla.

Varhainen tuki auttaa tunnistamaan työpahoinvointia, seuraamaan sairauspoissaoloja ja estämään niiden pitkittymistä.

Työtehtävien uudelleenjärjestely, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke ovat toimivia vaihtoehtoja työkyvyn heikentyessä ja näistä on paljon hyviä kokemuksia. Näillä toimilla työ pystytään sovittamaan työkykyä vastaavaksi, jolloin sairauspoissaoloja syntyy vähemmän ja jäljellä oleva työkyky voidaan säilyttää.

Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon kuluessa helpottaa työhön sopeutumista ja ehkäisee parhaimmillaan uusia poissaoloja.

Tapaturmakustannukset vaihtelevat paljon

Tapaturmat aiheuttavat vähemmän kustannuksia kuin sairauspoissaolot, mutta kustannukset vaihtelevat paljon eri työnantajien välillä.

Tapaturmataajuuden sekä tapaturmamaksujen seuranta sekä tiivis yhteistyö henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja tapaturmavakuuttajan kanssa auttavat hallitsemaan kustannuksia. Erityisesti kaupungeilla ja kunnilla on tapaturmien välttämiseen tavallista laajempi työkalupakki, sillä esimerkiksi yhteiskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa työmatkatapaturmiin.

Työkyvyttömyyseläkkeet kasvattavat työnantajan eläkemaksua

12,5 prosenttia kuntien eläkemenoista johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina.

Jo yksikin vältetty työkyvyttömyyseläke tuottaa kuntaorganisaatiolle keskimäärin 60 000 euron säästön, kun työnantajan ei tarvitse maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä.

Työterveyshuolto – kulu vai investointi?

Työterveyshuollossa tehokkain tapa puuttua ongelmiin on työkyvyttömyysriskin hallinta ja ennaltaehkäisy. Työterveyshuollon painopisteen pitäisikin olla tavoitteellisessa terveyteen investoinnissa, ei sairauksien hoitamisessa. Nykyisin keskimäärin 36 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista (Kelan maksamat korvaukset huomioiden) ohjautuu ennakoivaan työterveyshuoltoon ja loput rahat menevät sairaanhoitoon.

Työterveyshuollosta johtuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin työkyvyttömyyden kustannuksiin. Keskimäärin suuret kaupungit käyttävät 0,4 prosenttia palkkasummasta työterveyshuoltoon.

Käytettyjä euroja ratkaisevampaa on kuitenkin organisaation ja työterveyshuollon välinen yhteistyö. Niin lyhyempiin kuin pidempiinkin poissaoloihin reagoimiseksi työnantajalla on oltava määritelty toimintatapa, joilla voidaan ratkaista työkykyongelmia. Parhain lopputulos saadaan, kun toimintatapa on kehitetty työpaikan omista tarpeista lähtien työnantajan, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.