Tutkimukset, tilastot ja ennusteet

Eläköitymisennuste

Näin julkinen ala eläköityy - arvio eläkkeelle jäävistä julkisen alan työntekijöistä

Eläköitymisennuste-raportin taulukoissa ja kuvioissa esitellään tällä hetkellä vakuutettuna olevan henkilöstön eläköityminen kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtion ja kirkon alalla. Raportissa on esitetty arviot eläkkeelle siirtyvistä lukumäärien lisäksi osuuksina nykyisestä henkilöstöstä. 

Uutinen 25.3.2025: Eläköityminen jatkuu ripeänä julkisella alalla

Ennusteraportti:

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden, valtion sekä kirkon eläkkeelle siirtyneet

Raporttiin on koottu keskeiset tilastot eläkkeelle siirtyneistä ja eläkkeelle siirtymisen trendeistä julkisella alalla vuosina vuosina 2019–2024.

Eläkkeelle siirtyneitä voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala ja hyvinvointialueet, valtio sekä evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.

Kunta-alan, valtion ja kirkon työeläkevakuutetut henkilöt

Raporttiin on koottu keskeiset tilastot työeläkevakuutetuista kunkin vuoden lopussa. Vakuutettuja voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala, valtio ja evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla 2017-2021

Vuonna 2021 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 400 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla - eläkelajeittain lukumäärissä tapahtui kuitenkin muutoksia. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna lähes 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousu jatkui. Tuki- ja liikuntaelinperusteisten eläkkeiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla 2016-2020 

Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut.

• Uutinen: Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisella alalla

Työkyvyttömyysriskiennuste

Kevassa on kehitetty entistä monipuolisempia työkaluja julkisen alan työntekijöiden työkyvyttömyyden ennustamiseen. Uuden työkyvyttömyysriskin ennustemallin avulla julkisen alan työnantajien on mahdollista tarkastella aiempaa tarkemmin työkyvyttömyyseläkeriskiä eri työntekijäryhmissä, vertailla ryhmiä riskiin vaikuttavien tekijöiden avulla sekä arvioida kustannusvaikutuksia.

Uutinen: Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin

Työkyvyttömyysriskiennuste hyvinvointialueille

Työkyvyttömyysriskiennusteen mukaan keskimäärin 2,8 prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä merkitsisi arviolta 6 400 alkavaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina (täysiä tai osatyökyvyttömyyseläkkeitä, määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia).

Riskiennuste tuottaa hyvinvointialueille tilannekuvaa eri henkilöstöryhmien työkyvyttömyysriskistä. Sen avulla organisaatiot voivat tunnistaa erityisessä riskissä olevia työntekijäryhmiä ja suunnata varhaisen vaikuttamisen toimia näihin työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Ennuste auttaa myös arvioimaan työkyvyttömyyden ehkäisemisen tuomia kustannushyötyjä.

Kestävää työelämää -hankkeessa kehitetty digitaalisia työväline työkyvyttömyysriskin ennakointiin tulee hyvinvointialueiden käyttöön syksyn 2024 aikana ja laajemmin kunta-alalle vuoden 2025 aikana.

Uutinen: Työkyvyttömyysriskin vähentäminen tuo hyvinvointialueille kustannussäästöjä

Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) tuli mahdolliseksi vuoden 2017 alusta. Uusi eläkelaji kiinnosti monia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Aiheesta tehty selvitys kuvaa kunta-alan ja valtion OVE:n aloittaneita ja eläkkeensaajia vuosina 2017–2020 koko työeläkejärjestelmää kuvaavan rekisteriaineiston perusteella.

Tilastoanalyytikko Janne Salonen käsittelee alustavia tietoja vuoden 2022 lopulla nähdystä hakemusten selvästä noususta kirjoituksessaan Kevan blogissa.

Tutkimusraportti: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla vuosina 2017‒2020 (pdf)

Uutinen: Osittainen vanhuuseläke on yhä suositumpi julkisella sektorilla

Blogikirjoitus | Janne Salonen: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuonna 2011 - 2020

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla -tutkimuksessa selvitettiin työnteon ja eläkkeen limittymistä valtiolla, kunta-alalla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa.

Tutkimusraportissa tarkastellaan, kuinka yleistä työn ja eläkkeen limittyminen on julkisella sektorin eläkejärjestelmissä ja minkälaisia taustoja henkilöillä on. Tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeet ja vanhuuseläke.

Tutkimus kattaa vuodet 2011–2020 tuottaen tietoa sekä muutostrendeistä että ajantasaisen kuvan viimeaikaisesta tilanteesta.

Tutkimusraportti: Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuosina 2011 - 2020 (pdf)

Uutinen: Kunta-alan yleisimmissä ammateissa joka neljäs työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla

Blogikirjoitus, Janne Salonen: Työ vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistymässä, mutta riittääkö se?

Eläkehakemuspolkujen pitkittyminen

Hakemusten käsittelyajan lyhentäminen on työeläkelaitosten keskeinen tavoite. Käsittelyaikojen tilastoista puuttui kuitenkin ajallinen näkökulma eli se että henkilön eläkkeelle siirtyminen on polku, jolle paikantuu useimmilla hakijoilla monia hakemuksia ja eri eläkkeitä.

Tutkimuksessa analysoitiin vuonna 2017 alkaneita julkisen sektorin eläkkeiden hakemuspolkuja sekvenssianalyysin ja tapaustutkimuksen avulla. Tavoite oli tunnistaa tilanteet, joissa hakemusprosessi pitkittyy, ja toisaalta ne, joissa se on nopea.

Tulosten perusteella noin 11 prosenttia hakemuspoluista pitkittyy. Erityisesti lääketieteellistä arviointia vaativat, ammatillisena kuntoutuksena tai kuntoutustukena alkavat hakemuspolut voivat olla monimutkaisia ja tarkoituksettoman pitkiä. Polun kesto riippuu keskeisesti hakijan sairauden pitkittymisestä ja omista valinnoista, kuten tehdyistä valituksista sekä eläkelaitoksen prosesseista. 

Raportti: Kuinka välttää toistuvat työkyvyttömyyseläkehakemukset ja käsittelyjen pitkittyminen julkisella sektorilla (pdf)

Blogikirjoitus | Janne Salonen: Eläkehakemusten käsittelyn pitkittymisestä

Artikkeli: Voitaisiinko työuraeläkkeestä luopua? Käytännön kokemuksia julkiselta sektorilta (pdf) | Julkaistu Työterveyslääkäri-lehdessä 3/2024

Sairauspoissaolot julkisella alalla

Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen syynä julkisella alalla. Mielialahäiriöistä masennus on ollut pitkään yleisin yksittäinen Kela-korvatun sairauspoissaolon diagnoosi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet yleisimmäksi vähintään 10 päivää kestäneen sairauspoissaolon syyksi.

Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyden (vähintään 10 päivää sairastaneiden osuus työeläkevakuutetuista) nousu alkoi jo selvästi ennen koronapandemiaa, heti kymmenvuotisen tarkastelujakson alussa, ja on lähes nelinkertaistunut tänä aikana. Erityisesti nuoret työntekijät ja sote-alan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä.

Tiedot käyvät ilmi Kevan tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Kelan korvaamia, 10 päivää tai pidempään kestäneitä sairauspoissaoloja kunta-alan ja valtion vakuutetuilla vuosina 2013–2022.

Uutinen: Ahdistuneisuushäiriöt nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla

Raportti: Sairauspoissaolomäärien kehitys julkisella alalla (pdf)

Tutkimuksia pandemia-ajan seurauksista julkisen sektorin henkilöstölle

Rekisteritarkasteluna tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin työllisyyttä ja eläkkeelle siirtymistä kaupunkien, hyvinvointialueiden, valtion sisäisen turvallisuuden sekä eräiden koulutusalan työnantajien henkilöstössä. Tarkastelussa mukana olleet työnantajat olivat niitä, jotka osallistuivat Kevan Kestävää työelämää -hankkeeseen. Hankkeen tavoite oli löytää vaikuttavia toimia työkyvyn tukemiseksi COVID19-taudin haastamilla työmarkkinoilla. Selvitys piirtää tilannekuvaa kyseisten työnantajien palveluksessa vuoden 2023 lopussa olleesta henkilöstöstä vuosina 2019‒2023.

Tutkimustulosten mukaan henkilöstön työllisyys säilyi pandemian aikana pääsääntöisesti korkeana. Myöskään työeläketurvan näkökulmasta pandemiasta ei ole seurannut merkittävää vajetta eläkkeen karttumiseen.

Uutinen: Pandemia-ajalla ei merkittäviä vaikutuksia julkisen alan työllisyyteen 

Tutkimusraportti: Rekisteritarkastelu Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstöstä vuosina 2019–2023 (pdf)

Blogikirjoitus | Janne Salonen: Tutkimuksia pandemia-ajan seurauksista julkisen sektorin henkilöstöä tarkasteltaessa

Jatkotutkimuksessa analysoitiin sairauspoissaolojen merkitystä työmarkkinakiinnittymiseen Kestävää työelämää -hankkeeseen osallistuneiden työnantajien henkilöstössä. Tarkastelu kattaa vuodet 2019–2021 eli jakson, jolloin COVID19- tauti haastoi työn tekemistä ja sairastutti myös työikäistä väestöä laajasti.

Tutkimusaineiston perusteella noin puolella henkilöstöstä oli sairauspoissaoloa tarkastelujaksolla. Sairastaminen on pääasiassa lyhytkestoista. Tutkimustulosten mukaan valtaosalla henkilöstöä sairastaminen limittyi työn kanssa, mutta pienellä osuudella henkilöstöstä lisääntyneet sairauspoissaolot ovat yhteydessä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeille siirtymiseen lähitulevaisuudessa.

Tutkimusraportti: Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstön sairauspoissaolot ja niiden yhteys työmarkkinakiinnittymiseen (pdf)

Kunta-alan, valtion ja kirkon tilastopaketit

Julkiselta alalta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeille viime vuonna yhteensä 5 800 työntekijää. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyssyiden vuoksi: kumpikin ryhmä kattoi noin kolmanneksen kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä.

• Raportti: Julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeet 2015-2019.pdf (219 kb) 
   
• Uutinen: Julkisen alan työntekijöillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet yhä yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy
   

Palomiehet ja pelastushenkilöstö - tilastoja

Maakuntien kuntatyöntekijät

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus

Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2024 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että työhyvinvointi on kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen.

Tutkimus perustuu sukupuolen ja ikäryhmän mukaan edustavaan 3 500 vastaajan otokseen kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon alan ammattialo-jen työntekijöistä.

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimuksessa seuraamme, miten julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat julkisen alan henkilöstöjohto ja työterveyshuollon palveluntuottajat. Tutkimus tuottaa vertailutietoa siitä, millä tasolla eri organisaatiossa ollaan työkyvyn johtamisessa sekä seurantatietoa siitä, miten työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö on kehittynyt.

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023

Vuonna 2023 tutkimus toteutettiin osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Tutkimukseen osallistui henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon asiantuntijoiden lisäksi myös Kestävää työelämää -hankkeeseen osallistuvista organisaatioista esihenkilöitä. Esihenkilöiden näkemys julkisen alan työkykyjohtamisesta tullaan julkaisemaan erillisenä tutkimusjulkaisuna.

• Uutinen: Sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään julkisella alalla työkykyjohtamisen keinoin

• Tutkimusraportti 2023: Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 (pdf)

Aiemmat tutkimustulokset

Tutkimus on toteutettu myös vuosina 2021, 2018 ja 2015. 

• Tutkimusraportti 2021: Työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2021 (pdf)
  
  
• Tutkimusraportti 2018: Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2018.pdf
   
• Tutkimusraportti 2015: Työhyvinvoinnin työkyvyn strateginen johtaminen 2015.pdf

Valtion turvallisuustoiminnan henkilöstön työkyky ja sen johtaminen – voimavarat ja työkyvyttömyysriskien hallinta

Valtion turvallisuustoiminnan toimialakatsauksessa tarkastellaan Kevassa vakuutettujen ja yhteiskunnan kannalta kriittisten valtion turvallisuusviranomaisten työoloja ja työkykyä.

Katsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu turvallisuusalan toimijoita työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa, poliisissa ja Rikosseuraamuslaitoksessa sekä tilastotietojen osalta myös Tullissa. Katsaukseen on lisäksi koottu muuta tutkimuskirjallisuutta ja esimerkkejä turvallisuustoiminnan kehittämishankkeista.

Toimialakatsauksessa keskitytään työkyvyn tukemiseen muuttuvassa toimintaympäristössä ja esitetään ehdotuksia toiminnan tueksi. Katsaus on suunnattu erityisesti henkilöstöpalveluille, organisaatioiden johdolle ja esihenkilöille, mutta sen toivotaan lisäävän laajemminkin ymmärrystä työkyvyn erityiskysymyksistä valtion turvallisuustoiminnassa.

Tutustu katsaukseen tästä:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön työkyky ja sen johtaminen: työkyvyttömyysriskeistä ratkaisuihin

Varhaiskasvatuksen toimialakatsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu päiväkotien johtoa varhaiskasvatusalan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tiedon avulla Kevan asiantuntijat käyvät katsauksessa läpi toimialan erityisiä ongelmakohtia ja toisaalta voimavaroja sekä tarjoavat keinoja työkykyjohtamisen tueksi. Katsauksessa on myös esimerkkejä varhaiskasvatuksen kehittämishankkeista.

Toimialakatsaus on suunnattu työkykyjohtamisen tueksi erityisesti esihenkilöille, toimialajohdolle ja henkilöstöpalveluille, mutta sen toivotaan lisäävän ymmärrystä varhaiskasvatusalalla työskentelevien työkyvyn erityiskysymyksistä laajemminkin.

Tutustu katsaukseen tästä:

Työkykyä tukevia toimintatapoja 

Olemme tutkineet ammatillisen kuntoutuksen käyttöä julkisella alalla ja sen onnistumista työssäkäynnin näkökulmasta sekä selvittäneet kyselyin korvaavan työn käyttöä organisaatiossa ja työkykykoordinaattorien toimintaa kunta-alalla.

Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla -tutkimus 2020

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista selvästi useampi on työssä kuntoutusjakson jälkeen kuin niistä, joilla kuntoutus on jäänyt toteutumatta. Onnistunut kuntoutus edellyttää kuntoutujalta motivaatiota, esimieheltä tukea ja työterveyshuollolta aloitteellisuutta sekä toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

• Tutkimusjulkaisu: Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla 2020.pdf (1061 kb)
   
• Uutinen: Ammatillinen kuntoutus julkisella alalla onnistuu usein ja se koetaan hyödylliseksi

Tutkimus muodostuu rekisteriselvityksestä ja kyselytutkimuksesta.

Rekisteriselvityksessä oli mukana vuosina 2013-2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneet, joiden kuntoutusjakso oli päättynyt vuoden 2015 loppuun mennessä tai kuntoutusoikeus oli tänä aikana vanhentunut (n = 4250). Tutkittavat henkilöt on poimittu Kevan kuntoutusrekisteristä, ja kuntoutustietoja on täydennetty Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekisterin tiedoilla alkaneista eläkejaksoista, vuosiansioista ja päivärahoista sekä Kevan palvelussuhderekisterin ammattitiedoilla.

Kyselytutkimusta varten poimittiin Kevan kuntoutusrekisteristä kaikki vuonna 2018 kuntoutuksen päättäneet henkilöt, joiden kuntoutusoikeuden saamisesta oli kulunut enintään vuosi. Kyselyyn vastasi 1169 henkilöä (vastausprosentti 51), jotka olivat käyttäneet kuntoutusoikeutensa eli olivat osallistuneet kuntoutustoimenpiteisiin sekä 515 henkilöä (vastausprosentti 40), jotka eivät olleet käyttäneet kuntoutusoikeuttaan.

Korvaava työ kunta-alalla

Korvaavan työn tekeminen sairauspoissaolon sijaan on yleistymässä kunta-alalla. Käytäntöä pidetään hyödyllisenä, mutta sen käyttöönottoon liittyy haasteita. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.

• Tutkimusjulkaisu: Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö (pdf)
• Uutinen: Tutkimus: Korvaavasta työstä hyviä kokemuksia – toimintatavan juurruttamiseen tulee panostaa
• Tutkimusseminaari: Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla (YouTube.com)
• Blogikirjoitus, tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen: Hyvin suunniteltu korvaava työ on puoliksi tehty

Kevan vuonna 2017 tekemä tutkimus, jossa selvitimme kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä. Tutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin keväällä 2017 keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöstöasioista vastaavaa ja vastausprosentti oli 50.

Työkykykoordinaattorit kunta-alalla

Työkykykoordinaattorit auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.

• Tutkimusjulkaisu: Työkykykoordinaattorit kunta-alalla - Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet (pdf)
• Uutinen: Työkykykoordinaattori tarvitsee työlleen esimiesten ja johdon tuen
• Artikkeli: Työkykykoordinaattori on investointi henkilöstön hyvinvointiin

Työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot kerättiin keväällä 2017 sähköisellä kyselyllä, jonka Keva lähetti keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria. Kyselyssä kartoitettiin työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa, osaamista, työn onnistumisen edellytyksiä ja haasteita.

Työkyvyttömyyden kustannukset

Seuraamme julkisen alan työkyvyttömyyden kustannuksia Avaintiedot-palvelussa. Uusimmat tiedot julkaistaan Kevatutkii-verkkoalustalla.

Muita julkaisuja aiheesta

Kuntajohtajien työhyvinvointi

Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteuttivat touko-kesäkuussa 2024 uusimman tutkimuksen.

Tutkimus osoittaa, että kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 82 prosenttia kertoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi.

Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä (73 %) kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan.

Kuntien ajankohtaisista haasteista eniten kuntajohtajien työhyvinvointia nakertavat toiminnan ja tehtävien yksityiskohtainen sääntely sekä taloustilanne. Yli puolet kuntajohtajista kokee kuormittavana myös sote-uudistuksen sekä yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa.

Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on vähentynyt: tästä on huolissaan vain joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 58 prosenttia vastanneista.

Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia.

Kokemukset epäluottamuksesta kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välillä ovat vähentyneet hieman kahden vuoden takaisesta ja merkittävästi vuodesta 2020.

• Uutinen: Kuntajohtajien työtyytyväisyys on parantunut – työhyvinvointia nakertavat häirintä ja liian tiukka sääntely
• Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn 2024 tulokset (pdf)
• Kuntaliiton uutinen (Kuntaliitto.fi)

Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2022, 2020, 2018, 2013, 2011 ja 2009.

• Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn 2022 tulokset (pdf)
• Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2020 (pdf, kuntaliitto.fi)
• Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 (pdf)

Masentuneiden työelämäyhteyttä tukeva pilottityökokeilu

Julkaisussa kootaan tietoa masennuksesta ja sen vaikutuksista työssä jatkamiseen ja eläköitymiseen sekä kuvataan masentuneen työhön paluuta. Julkaisussa käydään läpi kokemuksia Kevan masentuneiden työelämäyhteyttä tukevasta pilottityökokeilusta, jossa tuettiin masennuksen perusteella kuntoutustukipäätöksen saaneiden työhön osallistumista oman työnantajan palveluksessa ilman suoraa työllistymis- ja työaikavaatimusta.

Uutinen: Masentuneen työkykyyn on panostettava nykyistä varhaisemmassa vaiheessa

Tutkimusraportti: Kuntoutustuelta takaisin työelämään – masentuneen työhön paluun tukeminen työkokeilun avulla (pdf)

Muita tutkimusteemoja

Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla

Tilastoselvityksessä seurattiin mm. miten vuosina 2010-2013 uuden kuntoutustukijakson eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen päättäneet osallistuivat sen jälkeen työelämään. Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät työelämään palaamiseen ja toisaalta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.

Uutinen: Määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palataan nopeasti

Tutkimusraportti: Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla (pdf)

Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen

Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.

Tutkimusjulkaisu: Moninkertainen ongelma – Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen? (pdf)

Uutinen: Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään

Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?

Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla, pdf (500 kb)

Uutinen: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea