Tietoa eläkemaksuista

Keva hoitaa Kevan jäsenyhteisöjen, valtion ja kirkon eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työnantajien eläkemaksujen perinnän.

Palkkaperusteinen eläkemaksu  

Palkkaperusteinen eläkemaksu on työnantajakohtainen prosenttiosuus maksetuista eläkkeeseen oikeuttavista ansioista.

Eläkettä karttuu työansioista, jotka on maksettu 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka. Vakuuttamisvelvollisuus jatkuu 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Eläkettä kertyy myös eläkkeen rinnalla maksetuista työansioista.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle maksetut ansiot tulorekisteriin. Keva laskuttaa palkkaperusteisen eläkemaksun euromääräisellä laskulla, joka perustuu työntekijälle rekisteröityihin ansioihin. 

Palkkaperusteinen eläkemaksu sisältää työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää työntekijältä. 

Palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta

Palkkaperusteinen eläkemaksu (prosenttia palkoista)

Kunta-alan eläkejärjestelmä

2022 2023

Työansiopohjainen eläkemaksu (kaikilla työnantajilla sama)

23,30

23,50

Työkyvyttömyyseläkemaksu (keskimäärin)

1,10

0,90
Palkkaperusteinen eläkemaksu (keskimäärin) 24,40 24,40

 

Palkkaperusteinen eläkemaksu (prosenttia palkoista)

Valtion eläkejärjestelmä

2022 2023

Työansiopohjainen eläkemaksu (kaikilla työnantajilla sama)

23,75 

23,94

Työkyvyttömyyseläkemaksu (keskimäärin)

1,10

0,90
Palkkaperusteinen eläkemaksu (keskimäärin) 24,85 24,84

 

Vuosina 2022 ja 2023 kirkkotyönantajan palkkaperusteiset eläkemaksut ovat:

  • Seurakunnat 28,7%
  • Kirkon keskusrahasto ja kirkolliset yhdistykset 34,5 %

Kirkkotyönantajalla työkyvyttömyystapaukset eivät vaikuta palkkaperusteisen eläkemaksun tasoon.

Tiedot työnantajakohtaisista vahvistetuista eläkemaksuista löytyvät työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiosta.

Työntekijän eläkemaksu 

Työntekijä maksaa eläkkeeseen oikeuttavista ansioista työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä. Työntekijän eläkemaksu sisältyy palkkaperusteiseen eläkemaksuun, jonka Keva laskuttaa työnantajalta.    

Työntekijän eläkemaksun suuruus riippuu työntekijän iästä. Työntekijän eläkemaksu on korotettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Työntekijän eläkemaksu

2022 2023

Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä

7,15

7,15

Työntekijän eläkemaksu 53-62-vuotiailla

8,65

8,65

Työntekijän eläkemaksu määräytyy yksityisalojen työntekijän työeläkevakuutusmaksun mukaan, jonka sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuosittain.

Eläkemenoperusteinen maksu

Eläkemenoperusteinen maksu poistuu vuoden 2023 alussa. Vuonna 2023 tulee voimaan tasausmaksu, joka jaetaan kuntien ja hyvinvointialueiden osuuksiin.

Vuoden 2022 lopullinen eläkemenoperusteinen maksu lasketaan vuoden 2023 syksyllä, kun kaikki edellisen vuoden maksussa olleet eläkkeet ovat tiedossa.

Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat kertyneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005.

Vuosi Eläkemenoperusteisen
maksun kokonaismäärä
2022

713 000 000 euroa

2021

735 000 000 euroa

2020

737 000 000 euroa

 

Vuonna 2005 tai sen jälkeen Kevan jäsenyhteisöksi liittyneet yhteisöt eivät maksa eläkemenoperusteista eläkemaksua oman henkilökuntansa työn perusteella.

Jäsenyhteisön eläkemenoperusteiseen maksuosuuteen vaikuttavat esimerkiksi

  • Jäsenyhteisön omien palvelussuhteiden perusteella maksussa olevat eläkkeet
  • Jäsenyhteisön vastuulle siirretyt päättyneen jäsenyhteisön palvelussuhteiden perusteella maksussa olevat eläkkeet (esimerkiksi kuntayhtymän purkautuminen, kuntaliitos)
  • Kuntayhtymästä eroamisen jälkeen jäsenyhteisön vastuulle siirtynyt eläkemeno

Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin.

Työnantajakohtaiset tulosteet eläkemaksujen laskujen perusteista löytyvät työnantajan verkkopalvelusta.

Tasausmaksu

Kunnat ja hyvinvointialueet maksavat tasausmaksua vuoden 2023 alusta alkaen. Tasausmaksua eivät maksa muut Kevan jäsenyhteisöt (osakeyhtiöt, kuntayhtymät, säätiöt ja yhdistykset). Valtiovarainministeriö vahvistaa tasausmaksun kokonaismäärän vuosittain Kevan valtuutettujen esityksestä.

Tasausmaksu perustuu Kevalakiin (Laki Kevasta 19 §), jossa määritetään niin tasausmaksun kokonaismäärän kuin työnantajakohtaisen jaon perusteet. Tasausmaksulla katetaan niitä pitkän aikavälin eläkemenoja, joihin palkkaperusteinen eläkemaksu ei riitä.

Tasausmaksun jako kuntien ja hyvinvointialueiden osuuteen

Tasausmaksu jaetaan kuntien ja hyvinvointialueiden osuuksiin vuoden 2022 toteutuvien palkkasummien suhteessa.

Hyvinvointialueelle siirtyvät henkilöt tunnistetaan tammikuun 2023 tulorekisteri-ilmoitusten perusteella. Tasausmaksusta arviolta 55 % kohdistuu hyvinvointialueille ja 45 % kunnille.

Vuoden 2023 tasausmaksu tullaan laskemaan kahdessa osassa, koska hyvinvointialueiden ja kuntien palkkasummajako tarkistetaan vuoden 2023 aikana. Alkuvuoden 2023 tasausmaksu jaetaan hyvinvointialueiden ja kuntien osuuksiin laskennallisen arvion perusteella (55 % hyvinvointialueiden osuus ja 45 % kuntien osuus). Jako tarkistetaan syksyllä 2023 tulorekisteristä ansaintarekisteriin rekisteröityneiden ansioiden perusteella ja tämä huomioidaan loppuvuoden 2023 tasausmaksun laskuissa. Palkkasummajako tehdään ainoastaan vuonna 2023 ja seuraavina vuosina jakosuhde pysyy samana.

tasausmaksujen aikajana.JPG

Vuoden 2023 tasausmaksu

Työnantajakohtainen tasausmaksu

Hyvinvointialueiden tasausmaksu jaetaan eri hyvinvointialueiden kesken samassa suhteessa kuin ko. alueet saavat valtionrahoitusta. Kuntien tasausmaksu jaetaan kuntien kesken samassa suhteessa kuin ne saavat verorahoitusta. Kunnan verorahoituksella tarkoitetaan kunnan saamia kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja sekä valtionosuuksia, jotka huomioidaan viimeiseksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti.

Tasausmaksu 28102022.jpg

Kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajakohtaiset budjetointiohjeet vuodelle 2023 on julkaistu työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa. Koska työnantajakohtainen tasausmaksu ei perustu henkilöille maksettuihin ansioihin tai eläkkeisiin, Keva ei julkaise henkilöluetteloita tai vastaavia maksuun liittyen.

Tasausmaksu kunnille ja hyvinvointialueille – usein kysyttyjä kysymyksiä

Tasausmaksu on uutena, tulevana maksuna herättänyt paljon kysymyksiä. Tässä vastauksia muutamiin useimmin toistuneisiin kysymyksiin:

Olemme kuntayhtymä, mutta emme löydä verkkopalvelusta arviota tasausmaksusta?

  • Ainoastaan kunnat ja hyvinvointialueet maksavat tasausmaksua. Muut Kevan jäsenyhteisöt (kuntayhtymät, osakeyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset) eivät maksa tasausmaksua.

Miten eri kuntien maksujen määrälle käy, kun eläkemenoperusteinen maksu poistuu ja tulee tasausmaksu?

  • Vaikka tasausmaksulla on sama merkitys Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän rahoituksessa kuin nykyisellä eläkemenoperusteisella maksulla, yksittäisen kunnan tasausmaksua ei lasketa kuntaan jäävän henkilöstön palkkasumman tai kunnan aikaisempien eläkemenoperusteisten maksujen perusteella.
  • Kunnat maksavat arviolta 45 % tasausmaksun kokonaismäärästä, eli arviolta noin 300 milj. euroa vuonna 2023. Kuntien kesken tasausmaksu jaetaan niiden verorahoituksen suhteessa.
  • Vuoden 2023 tasausmaksun arvioidaan olevan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta matalampi kuin vuoden 2022 eläkemenoperusteinen maksu. Koko maan tasolla kuntien keskimääräinen tasausmaksu on noin 49 prosenttia matalampi kuin vuoden 2022 eläkemenoperusteinen maksu, mutta kuntakohtaisesti muutokseen suuruus vaihtelee.

Jos tasausmaksun suuruus riippuu palkkakuluista 2022, onko lomituspalvelujen henkilöstön palkkakulut huomioitu tässä?

  • Palkkasumma vaikuttaa ainoastaan tasausmaksun kokonaismäärän jakoon hyvinvointialueiden ja kuntien kesken. Eli yksittäisen kunnan tasausmaksun määrään ei vaikuta palkkasumma, vaan kunnan verorahoitus viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä. 

Aiemmin eläkemenoperusteisesta maksusta oli osa jaoteltu maatalouslomittajien maksuksi, josta kunta laskutti toiminnan järjestäjäkuntaa. Voiko tasausmaksua jyvittää maatalouslomittajille ja laskuttaa edelleen?

  • Tasausmaksu perustuu kuntien osalta verorahoitukseen, joten jatkossa Keva ei julkaise henkilölistoja tai eläketapauksia, joiden perusteella tasausmaksua voisi laskuttaa esimerkiksi toisilta kunnilta.

Miten tasausmaksu määräytyy? Miten tasausmaksu eroaa eläkemenoperusteisesta maksusta? 

  • Tasausmaksu määräytyy eri tavalla kuin eläkemenoperusteinen maksu. Eläkemenoperusteinen maksu perustui maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisöjen palveluksessa ennen vuotta 2005. Tasausmaksu puolestaan perustuu kunnan osalta viimeksi vahvistettuun verorahoitukseen ja hyvinvointialueilla valtionrahoitukseen. 
  • Jos kunnalla on ollut vähän eläkemenoperusteiseen maksuun vaikuttavia tapauksia esim. aiempien kuntayhtymien takia, mutta nyt vahva verorahoituspohja, voi maksu suhteessa nousta. Samoin toisin päin.

Miksi tulee tällainen tasausmaksu? Mikä se siis on?

  • Tasausmaksua kerätään, jotta pitkän aikavälin eläkemeno saadaan katettua. Palkkaperusteinen eläkemaksu ei yksin riittäisi. Tähän saakka vastaava erotus on kerätty eläkemenoperusteisella maksulla.

Miten arvioituun tasausmaksun määrään vaikuttaa, kun meidän hyvinvointialueen henkilömäärä on muita alueita suurempi / tai toisin päin kysymys: meidän palkkasummamme tuleekin ensi vuonna pienenemään enemmän kuin aiemmin on arvioitu? 

  • Tasausmaksun määrään ei vaikuta henkilöstörakenne tai palkkasumma, vaan sen määrä perustuu hyvinvointialueilla valtionrahoitukseen ja kunnilla verorahoitukseen.

Lyhyt kertaus tasausmaksusta:

  • ei perustu henkilöihin eli erillisiä henkilölistauksia ei ole
  • ei perustu palkkakuluihin
  • maksetaan kuukausittain

Tammikuussa 2023 Keva lähettää tasausmaksusta laskut tammi-syyskuulle. Nämä laskut perustuvat laskennalliseen arvioon palkkasummien jakautumisesta kunnille ja hyvinvointialueille. Työnantajakohtainen tasausmaksun kokonaismäärä voi muuttua laskennallisen jaon tarkistuksen yhteydessä, jos toteutuneiden palkkasummien suhde muuttuu laskennallisesta arviosta.