Eläkkeiden korotus on hyvä juttu

Viime viikolla Eläketurvakeskus julkisti mainion tutkimuksen eläkeläisten toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

Tutkimus ei olisi voinut olla paljon enempää ajankohtaisempi, sillä pienimpien eläkkeiden korotusesitykset ovat tulossa kansanedustajien päätettäväksi vielä tänä syksynä. Toivottavasti eläkeläisten toimeentulotutkimus kuluu kansanedustajien käsittelyssä hiirenkorville, kun eduskuntasalin puheenvuoroihin ja tupailtoihin valmistellaan puheenvuoroja.

Tutkimus antaa hyvän kuvan siitä miten eri puolilla Suomea eläkeläiset kokevat tulevansa toimeen.

Joka toinen maaseudulla asuva eläkeläinen saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla, kaupungeissa osuus on neljännes. Maaseudulla yksi viidestä ja kaupungeissa yksi kymmenestä on pienituloisia eli kotitalouden tulot henkeä kohden ovat alle 1000 euroa. Tutkimuksen mukaan maaseudun eläkeläiset eivät kuitenkaan ole elämäänsä sen tyytymättömämpiä kuin kaupunkilaiset.

Maaseudulla asuvien lisäksi erityisesti työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuseläkkeelle siirtyneet kokivat eniten taloudellisia vaikeuksia. Keskimääräistä pienempien eläkkeiden lisäksi heillä on monesti heikompi terveydentila ja siten suuremmat lääke- ja hoivakustannukset kuin terveenä eläkkeelle siirtyneillä.

Tutkimus antaa hyvin taustatukea siihen, miksi työkyvyttömyyttä ehkäisevät toimet ovat suomalaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen perusteella voi todeta, että nykyisen hallituksen pienten eläkkeiden korottaminen kansaneläkettä ja takuueläkettä nostamalla on tarkoituksenmukainen teko.

Uudistus auttaa pienituloisten toimeentuloa ja kaventaa tuloeroja niin eri alueiden kuin eläkeläisten kesken. Tosin tutkimus samalla osoittaa sen, että tulojen lisäksi eläkeläisten taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavat erityisen paljon menot.

Siksi asumisen kustannusten nousuun sekä sairastamiseen liittyvien terveydenhoito- ja lääkekustannuksiin puuttuminen olisivat eläkekorotusten lailla vaikuttavia toimia, joilla voitaisiin aikaan saada merkittäviä muutoksia eläkeläisten hyvinvointiin.

Tätä taustaa vasten SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaaren viime viikolla tekemä ehdotus eläkeläisten toimeentulon kokonaisvaltaisesta arvioinnista olisi erittäin tervetullut lisätoimi nykyhallituksen eläkepoliittisiin toimiin. Se ei ainakaan maksaisi kovin paljon.

Lisää aiheesta

• Eläketurvakeskus: Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista (Etk.fi)

• Blogikirjoitus, Sinikka Näätsaari: Eläkeläisten toimeentuloa pitää tarkastella kokonaisuutena – palvelumaksuja ja lääkekulujen omavastuita kohtuullistettava (Sak.fi)