Blogi 2.10.2019 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Kolme miljardia vuodessa kankkulan kaivoon

Työelämä Työkyky
Työelämä Työkyky

Työkyvyttömyyden kustannukset karkaavat käsistä. Vuosittain kolme miljardia euroa menee kankkulan kaivoon julkisen sektorin työkyvyttömyyden menoina. Tähän päälle tulevat lisäksi yksityisen sektorin miljardit.

On mykistävää, että henkilöstöjohtamisen strategista merkitystä ei edelleenkään laajasti tunnusteta.

Kasvavien työhyvinvointiongelmien ja uhkaavan työvoimapulan lisäksi euron pitäisi olla vahva konsultti. Työllisyysaste ei parane ja työn tuottavuus ei kasva henkilöintensiivisessä, jatkuvaa osaamisen kehittämistä vaativassa työssä, jos henkilöstöjohtamisen taso ei nouse.

Työurasta oppimisura

Julkisen alan töissä voimaannuttaa työn merkityksellisyys. Työllä on tarkoitus, ja se tuottaa iloa ja innostusta. Toisaalta työkykyriskit, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustoimessa, ovat kasvussa. Tutkimuksemme kertovat, että väkivallan uhkan kokemukset ovat yleistyneet, työkuormitus on osalla kohtuuton ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat heikentyneet.

Työelämän murroksessa uudistumiskyky on välttämätöntä niin yhteisöille kuin yksilöille. Työurasta on tullut samalla myös oppimisura. Osaamisvajeet muodostavat kasvavan työttömyysriskin. Työttömyys taas lisää työkyvyttömyysriskiä. Noidankehä on valmis.

Muutoksessa korostuu kyky avoimeen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen. Epävarmuudessa ihminen on levollisempana, kun tunnetta voi jakaa, ja on olemassa jaettu päämäärä. Organisaation toimintakulttuuri on kingi.

Selkeät roolit ja vastuut työkyvyn johtamisessa

Henkilöstöjohtamisen on oltava strategista. Ylimmällä johdolla, HR:lla ja lähiesimiehillä tulee olla selkeät roolit, vastuut ja osaaminen työkykyjohtamisessa.

HR:n tehtävänä on luoda toimivat ja ennakoivat työkykyjohtamisen prosessit ja työvälineet sekä varmistaa lähiesimiesten työkykyjohtamisen osaaminen. Työkykyjohtamisen osaamisen vahvistamisen tueksi julkaisemme loppuvuodesta digitaalisen oppimisympäristön materiaaleineen.

Työn murroksessa kasvaa myös yksilön vastuu oman työkykynsä johtamisessa. Esimerkiksi riittävä uni, terveelliset ruokailutottumukset, säännöllinen kuntoilu, jatkuva oman osaamisen vahvistaminen ja kohtuullinen kuormitus vapaa-ajalla ovat tekijöitä, joissa yksilöllä on myös vahvaa omavastuuta.

Työkykydata on aarrearkku

Jotta voisi valita vaikuttavimmat kehittämistoimet, on tunnistettava ongelmien juurisyyt. Vahva tiedolla johtamisen ote on keskeinen osa vaikuttavaa strategista henkilöstöjohtamista.

Työkykyriskien data-analytiikka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kohdentaa kehittämistoimenpiteitä entistä vaikuttavammin. Tulevaisuudessa analytiikkaa hyödynnetään entistä enemmän myös voimavaralähtöisesti keskittyen työkyvyn vahvistamiseen jo ennen kuin ongelmia ilmenee.

Kevan Avaintiedot-palvelu summaa työkyvyttömyyden kustannukset organisaatiokohtaisesti ja antaa vertailutietoa vastaaviin organisaatioihin. Vuoden 2020 aikana palvelu laajenee kattamaan koko julkisen sektorin.

Menetetyistä euroista menestyseuroihin

Työterveyshuollon uudistamisesta ja ennakoivasta painotuksesta on puhuttu pitkään. On aika siirtyä sanoista toimintaan.

Työnantaja, työterveyshuolto ja eläkevakuuttaja voivat tuloksellisella yhteiskehittämisellä kääntää sairaspoissaolojen menetetyt eurot paremman tuottavuuden menestyseuroiksi.

Keva on sitoutunut tekemään töitä laajasti työterveyshuollon tuottajien kanssa nykyistä tuloksellisemman työterveystyön hyväksi. Uutena kumppanina julkisen alan työterveyden kehittämisessä aloittaa 2020 alussa Taimi-työterveyshuoltokonserni.

Herätys!

Sairauspoissaolot ovat kasvussa kaikissa ikäryhmissä, eniten kuitenkin keskivaiheessa työuraa olevilla, 40 - 49 -vuotiailla julkisen alan työntekijöillä. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa kaikissa ikäryhmissä. Piinallinen systeeminen ongelma ei ratkea yksittäisillä hokkuspokkus-tempuilla.

Onko meillä varaa hukata vuosittain miljardeja työkyvyttömyyskustannuksiin? Jätämmekö hyödyntämättä mahdollisuuden onnellisempaan ja tuottavampaan työelämään, jonka digitalisaatio yhdistettynä vaikuttavaan strategiseen henkilöstöjohtamiseen tarjoaa?


Lisää aiheesta:

Kirjottaja Kati Korhonen-Yrjänheikki
Kati Korhonen-Yrjänheikki Kirjoittaja toimi työnantaja-asiakkuus- ja työkykyjohtaja

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia