Kuinka kesyttää apinamieli?

Palautumiskyky on työelämätaitojen hard corea. Ilman sitä kone leikkaa kiinni, ennemmin tai myöhemmin.

Työn sisältö ja vaatimukset ovat muuttuneet huomattavasti nopeammin kuin mihin metsästäjä-keräilijä ajan aivomme meitä ohjaavat. Erityisesti tietointensiivisessä, luovaa ongelmanratkaisua vaativassa työssä tuottavuus laskee vääjäämättä, kun mieli on juuttunut yksioikoiselle, suorittavalle marssivaihteelle.

Ennakkoluuloton ristiinpölytys ja uudenlaiset toimintamallit edellyttävät aivoilta letkeää jazz moodia. Työpaikan toimintakulttuuri, työprosessit, työympäristö ja johtaminen kuitenkin vain harvoin tukevat jazz-vaihteen ylläpitoa tietointensiivisessä työssä. Työkalut aivoille hyvän työpäivän tekemiseen ovat vähissä.

Palautumistaitojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun työtehtävissä vaaditaan yhä enemmän luovuutta ja jaettua asiantuntijuutta. Autopilotilla suorittavalta on turha odottaa luovaa ongelmanratkaisua.

Mieli on perusluonteeltaan vaelteleva ja levoton apinamieli. Jatkuvat keskeytykset työssä ja kännykän selailu pieninäkin vapaahetkinä kiihdyttävät mieltä levottomaan säntäilyyn. Jatkuva online ja multitasking ovat aivoille myrkkyä.

Palautumiskykyä voi harjoittaa kehittämällä kykyä tietoiseen läsnäoloon. Se voi olla meditaatiota istuen tai liikkuen, esimerkiksi kävellen tai joogaten. Mindfullness-harjoitukset ovat luonteeltaan yksinkertaisia, ja juuri siksi usein niin vaikeita: mieli ei saakaan viihdyketulvaa vaan tyhjää tilaa.

Ihmiset, joiden mielestä tietoisuustaitoja vahvistavat harjoitteet ovat tylsiä, tarvitsisivat niitä eniten.

Hidastamalla kiihdytät

Ihminen ei ole kameli, joka voi tankata ravintoa vain harvakseltaan ja säilyttää energiatasonsa. Säännöllisen ja laadukkaan ravinnon sekä unen ja liikunnan merkitys hyvinvoinnin perustana on laajalti tunnustettu.

Hyvässä kunnossa oleva akku kestää poikkeustilanteessa pidempää kuormitusta, mutta lataus ei ole rajaton. Palautumista työstä ei voi lykätä jatkuvasti lomalle tai viikonloppuun. Fyysinen ja henkinen korkea vire edellyttää jatkuvaa tankkausta.

Yleisin selitys onnettomalle palautumiselle on kiire – helppo tekosyy. Vaikuttavat palautumisen hetket voivat olla hyvinkin lyhyitä tietoisuuden mikrotaukoja.

Esimerkiksi, kun kävelet kokoukseen, nouset portaita, odotat tietokoneen käynnistymistä tai hengität muutaman kerran syvään ennen kuin vastaat soivaan puhelimeen. Heräät aamulla vartin aiemmin istuaksesi hetken havainnoimaan nykyhetkeä tekemättä mitään.

Tietoisuuden kirkastamisen mikrohetket vievät vain vähän aikaa, mutta vaikutus on iso. Hidastamalla on mahdollista kiihdyttää.

Apinamielen huolto-ohjelma

Minulle kesäloman mansikkahetkiä on mahdollisuus pitkiin lukutuokioihin. Muutama lukuvinkki kesälaitumille laiturin nokkaan, tai sateisiin päiviin sisätiloissa, jos apinamielen kesyttämisen pohdinta innostaa:

• Antti-Juhani Wihuri: Mindfullness työssä. Mainio käytännön opas tietoisuustaitojen harjoittamiseen ja hyvinvointia tukevan työkulttuurin kehittämiseen.
• Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä. Pohdintaa ja puheenvuoroja aivojen huoltamisesta ja työn tuunauksesta aivoystävällisemmäksi.
• Maaret Kallio: Inhimillisiä kohtaamisia. Soljuvaa sanoitusta mielen työkalupakista, hyväksyvästä havainnoinnista, tunnesäätelystä ja myötätunnosta.
• Eckhart Tolle. Läsnäolon voima. Henkisestä kasvusta ja tietoisuustaitojen kehittämisestä kiinnostuneen must-read.

On hienoa, jos kesäloma mahdollistaa pidemmän jakson ilman tarkkoja aikatauluja ja ärsyketulvaa. Kaikkein tärkeimpiä ovat kuitenkin arjen mikrotauot ja tietoisen läsnäolon hetket. Yksinkertainen ykkösvinkki palautumiseen, joka sopii yhtä hyvin arkeen kuin lomaan: Ota tietoisia hetkiä hengittämiselle ja hetkeen juurtumiselle rutiiniksi pitkin päivää.

Kokonaisvaltaisempi ja enemmän sitoutumista vaativa on pidemmän tähtäimen kestävän palautumisen huolto-ohjelma: Suo itsellesi tietoisen läsnäolon harjoittamiseen minuutti joka tunti, tunti joka päivä, päivä joka viikko ja viikko joka vuosi.