Kuusi askelta vaikuttavaan kehittämistyöhön

Kehittämistyössä yksi peruskysymyksistä on sen vaikuttavuus: onko kehittämistyö tuottanut odotettuja tuloksia, ja mitä lisäarvoa kehittämiseen sijoitetuilla resursseilla on saatu. Työelämän kehittämisrahan avulla haluamme tukea vaikuttavaa työelämän kehittämistoimintaa. Pitkällä aikavälillä ytimessä on työkyvyttömyysriskin vähentäminen.

Kevan työelämän kehittämisrahalla rahoitetaan kehittämistoimintaa, joka kohdistuu johtamiseen, työhön, työprosesseihin ja työyhteisön toimivuuteen.

Kehittämisrahahankkeissa on muun muassa kehitetty muutostukea, palvelevaa ja valmentavaa johtamista, tiimityötä, kehityskeskustelukäytäntöjä, uraohjausmalleja ja korvaavaa työtä, työkykyjohtamista, tulevaisuusosaamista, perehdyttämistä ja työterveysyhteistyötä.

Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa strategista työkykyjohtamista ja työhyvinvointia sekä edistää tuloksellisuutta ja uudistumista työpaikoilla.

Työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi tehdään paljon hyvää kehittämistyötä. Mutta minkälainen kehittämistoiminta arvioidaan riittävän vaikuttavaksi ja millä mittareilla sitä tulisi seurata? Arvioidaanko vaikuttavuutta samalla tavoin riippumatta avustusmäärästä? Miten erottaa kehittämistyön vaikutukset muista samanaikaisista toimenpiteistä?

Tunnista kehittämistyön vaikuttavuusketju

Tutustuin muutama vuosi sitten Hyvän Mitta -hankkeen tuottamaan ”Vaikuttavuuden jäljillä" (Hyvanmitta.fi) -oppaaseen.

Itselleni kirkastui, että vaikuttavuuden ytimessä on se, kuinka sitoudumme kehittämistyöhön, ja kuinka merkityksellisenä koemme sen. Sitoutuminen kytkeytyy huolelliseen valmisteluun ja merkityksellisyys kehittämistyön laajempaan yhteiskunnalliseen haasteeseen. Oivalsin, että jokaisessa kehittämishankkeessa on tärkeää tunnistaa oman kehittämistyön vaikuttavuusketju.

Kehittämistyön merkityksellisyys ja vaikuttavuus syntyy useimmiten eri toimijoiden ja eri toimenpiteiden yhteistyön tuloksena. Tätä korostettiin myös juuri julkaistussa Työkyvyn tuen vaikuttavuus -tutkimuskatsauksessa (Valtioneuvosto.fi). Siksi pienikin kehittämistyö pienessäkin organisaatiossa voi olla merkityksellinen.

Vaikuttavaan kehittämistoimintaan voi edetä kuuden askeleen kautta

Ensimmäinen askel - kehittämistyön tarve: Olennainen kysymys on, miksi juuri tämä kehittämistyö on tärkeä ja mitä ongelmaa se ratkaisee. Lisäksi, miten hanke liittyy organisaation asettamiin tavoitteisiin ja saa johdon tuen sekä, minkälaista suurempaa yhteiskunnallista ilmiötä kehittämistyömme koskettaa.

Toinen askel - hankkeen muutostavoitteet: Kun suunta on selkeä, määritellään kehittämistyön konkreettiset ydintavoitteet. Vastataan kysymykseen, mikä muuttuu kehittämistyön myötä. Kun nämä avataan muutostavoitteina, pystytään määrittelemään mittarit, joiden avulla arvioidaan kehittämistyön onnistuneisuutta. Omaa suunnittelua helpottaa se, kun selvitetään, minkälaisia ratkaisuja tai tuloksia muualla on saatu aikaan.

Kolmas askel - konkreettiset toimenpiteet: Nyt olemme määrittäneet tavoitteet, mutta miten saamme muutoksen aikaan? Mitä me konkreettisesti teemme? Mietitään myös sitä, miten juurrutamme uuden toiminnan osaksi arkea ja miten saamme organisaatiomme johdon näkyvän tuen kehittämistyöllemme.

Neljäs askel - resurssit: Kehittämistyöhön tarvitaan aina resursseja. Suunnitteluvaiheessa on ennakoitava, kuinka paljon henkilöstöä, rahaa ja aikaa aiotut toimenpiteet tarvitsevat. Kannattaa miettiä myös, miten kehittämistyössä voi hyödyntää kumppanuuksia ja verkostoja. On helppo luvata liikaa. Siksi toimenpiteitä ja resursseja pitää peilata tarpeisiin ja tavoitteisiin. Jos suunnittelussa resurssit oletetaankin pienemmiksi, pitää tavoitteita ja toimenpiteitä arvioida uudelleen.

Viides askel - tulokset: Kehittämistyön vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa mietitään, minkälaisia tuloksia hankkeesta odotetaan, sekä miten ja minkälaisilla mittareilla tulokset todennetaan. Hankkeen päätyttyä arvioidaan, mikä muuttui omassa organisaatiossamme, ja mitä tuloksista seurasi. Onnistunut kehittämistyö edellyttää, että kyetään todentamaan kehittämistyön myötä tapahtunut muutos. Yksi hyvä tapa on kuvata lähtötilanteen mittarit, joihin muutosta voidaan myöhemmin peilata.

Kuudes askel - laajempi hyödyntäminen: Jokaisen kehittämistyön kokemuksia kannattaa jakaa ja tehdä tunnetuksi! Jos tavoitteena on ollut ensisijaisesti organisaation kehittäminen, kehittämistyön laajempi hyödyntäminen voi jäädä vähäiseksi. Mutta, tärkeää on myös se, että jos on saavutettu hyviä tuloksia, niin prosessi on hyvä kuvata ja tietoa niistä kannattaa jakaa. Tämä mahdollistaa tiedon hyödyntämisen ja myös soveltamiseen toisenlaisiin olosuhteisiin.