Tietoa eläkemaksuista

Palkkaperusteinen eläkemaksu  

Palkkaperusteinen eläkemaksu perustuu työntekijälle maksettuihin eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin.

Eläkettä kertyy työansioista, jotka on maksettu 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka. Yläikäraja riippuu työntekijän syntymävuodesta:

• vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä 68 vuotta
• vuonna 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta
• vuonna 1962 tai myöhemmin syntyneillä 70 vuotta.

 Eläkettä kertyy myös eläkkeen rinnalla maksetuista työansioista.

• Katso myös: Työeläkevakuuttaminen ostopalveluissa 

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle maksetut ansiot tulorekisteriin. Saamme rekisteröidyt ansiotiedot tulorekisterin kautta ja laskutamme palkkaperusteisen eläkemaksun niiden perusteella.

Palkkaperusteinen eläkemaksu sisältää työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää työntekijältä. 

Palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta. 

Vuosina 2024 ja 2025 kirkkotyönantajan palkkaperusteiset eläkemaksut ovat:

• Seurakunnat 28,7%
• Kirkon keskusrahasto ja kirkolliset yhdistykset 34,5 %

Kirkkotyönantajalla työkyvyttömyystapaukset eivät vaikuta palkkaperusteisen eläkemaksun tasoon.

Tiedot työnantajakohtaisista vahvistetuista eläkemaksuista löytyvät työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiosta.

• Siirry työnantajan verkkopalveluun

Työntekijän eläkemaksu 

Työntekijä maksaa eläkkeeseen oikeuttavista ansioista työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä. Työntekijän eläkemaksu sisältyy palkkaperusteiseen eläkemaksuun, jonka Keva laskuttaa työnantajalta.    

Työntekijän eläkemaksun suuruus riippuu työntekijän iästä. Työntekijän eläkemaksu on korotettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Työntekijän eläkemaksu määräytyy yksityisalojen työntekijän työeläkevakuutusmaksun mukaan, jonka sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuosittain.

Tasausmaksu

Kunnat ja hyvinvointialueet maksavat tasausmaksua vuoden 2023 alusta alkaen. Tasausmaksua eivät maksa muut Kevan jäsenyhteisöt (osakeyhtiöt, kuntayhtymät, säätiöt ja yhdistykset). Valtiovarainministeriö vahvistaa tasausmaksun kokonaismäärän vuosittain Kevan valtuutettujen esityksestä.

Tasausmaksu perustuu Kevalakiin (Laki Kevasta 19 c §), jossa määritetään niin tasausmaksun kokonaismäärän kuin työnantajakohtaisen jaon perusteet. Tasausmaksulla katetaan niitä pitkän aikavälin eläkemenoja, joihin palkkaperusteinen eläkemaksu ei riitä.

Tasausmaksun jako kuntien ja hyvinvointialueiden osuuteen

Tasausmaksun kokonaismäärä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden osuuksiin seuraavasti:

• Hyvinvointialueet 51,3 % 
• Kunnat 48,7 % 

Työnantajakohtainen tasausmaksu

Hyvinvointialueiden tasausmaksu jaetaan eri hyvinvointialueiden kesken samassa suhteessa kuin ko. alueet saavat valtionrahoitusta. Kuntien tasausmaksu jaetaan kuntien kesken samassa suhteessa kuin ne saavat verorahoitusta. Kunnan verorahoituksella tarkoitetaan kunnan saamia kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja sekä valtionosuuksia, jotka huomioidaan viimeiseksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti.

Kuva: tasausmaksun jako työnantajille vuonna 2025

Kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajakohtaiset tasausmaksun laskut ja arvio seuraavan vuoden tasausmaksun määrästä julkaistaan työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa. Koska työnantajakohtainen tasausmaksu ei perustu henkilöille maksettuihin ansioihin tai eläkkeisiin, Keva ei julkaise henkilöluetteloita tai vastaavia maksuun liittyen.

Lyhyt kertaus tasausmaksusta:

• ei perustu henkilöihin eli erillisiä henkilölistauksia ei ole
• ei perustu palkkakuluihin
• maksetaan kuukausittain

Laskut vuoden 2024 tasausmaksusta Keva on lähettänyt tammikuussa 2024. Tasausmaksun määrä on lopullinen.