Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista selvästi useampi on työssä kuntoutusjakson jälkeen kuin niistä, joilla kuntoutus on jäänyt toteutumatta. Onnistunut kuntoutus edellyttää kuntoutujalta motivaatiota, esimieheltä tukea ja työterveyshuollolta aloitteellisuutta sekä toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva on selvittänyt ammatillisen kuntoutuksen käyttöä julkisella alalla ja sen onnistumista työssäkäynnin näkökulmasta.
Rekisteriselvityksen perusteella ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista 53 prosenttia oli kolme vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen töissä ja onnistunut välttämään työkyvyttömyyseläkkeen. Kuntoutukseen osallistumattomilla vastaava luku oli 30 prosenttia.
- Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet arvioivat pian kuntoutuksen jälkeen elämänlaatunsa ja terveytensä kuntoutukseen osallistumattomia useammin hyväksi, kertoo työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen.
Yhteistyötä riittävän ajoissa
Ammatillinen kuntoutus koetaan hyödylliseksi, kun se on alkanut sopivaan aikaan toipumisen ja motivaation kannalta. Kolme neljästä kuntoutukseen osallistuneesta kokee kuntoutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi. Joka neljäs vastaaja ei puolestaan kokenut kuntoutuksesta olleen hyötyä.
ajoissa tehty eri toimijoiden yhteistyö tuo varmimmin onnistumisia. Aloitteen kuntoutuksesta oli useimmiten tehnyt työterveyslääkäri. Lähes joka toinen työssä ollut arvioi, ettei ollut saanut esimieheltä tukea prosessissa tai oma esimies ei ollut osallistunut kuntoutuksen suunnitteluun.
- Ammatillinen kuntoutus onnistuu parhaiten siinä vaiheessa, kun henkilö on vielä työelämässä. Onnistumisen edellytykset heikentyvät, kun työtä ei enää ole, tai kun oma terveydentila koetaan huonoksi, Kevan johtajaylilääkäri Kirsi Karvala sanoo. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tulisi Karvalan mukaan muistaa jo varhaisessa vaiheessa.
- Silloin kun työkykyä on jäljellä, tulisi löytää keinoja tukea ja motivoida kuntoutujaa työhön paluuseen, vaikka terveysongelmat olisivat jo pitkällä, hän painottaa.
50-59-vuotiailla kuntoutus onnistuu muita ryhmiä harvemmin.
- Tämä on ikäryhmä, jonka kuntoutussuunnitelmat painottuvat nuorempia ikäryhmiä enemmän työkokeiluihin, kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen sanoo. Etenkin yli 55-vuotiailla taustalla on hänen mukaansa usein tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka haittaavat fyysisessä työssä pärjäämistä. Siirtyminen ja työllistyminen täysin uudelle alalle on kuitenkin nuorempia ikäryhmiä hankalampaa.
- Tulosten pohjalta herääkin kysymys, että pitäisikö ikäluokan kohdalla kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että ammatillinen kuntoutus mahdollistaisi riittävän työnkuvan muutoksen, Reijonen pohtii.
Terveydentilan heikentyminen ja sopivan työkokeilupaikan puute olivat vastaajien yleisimmin kertomat syyt siihen, että kuntoutus jää toteutumatta.
Työttömät eivät näytä työllistyvän kuntoutuksen avulla ja heistä myös muita harvempi kokee kuntoutuksen hyödylliseksi.
Ammatillisen kuntoutuksen käytössä on eroja
Ammatillisen kuntoutuksen käytössä on selviä eroja muun muassa työnantajan ammattiryhmän ja ikäryhmien välillä: tyypillisimmin osallistujat ovat naisia, keskimääräistä vanhempia, terveysalalla työskenteleviä, tuki- ja liikuntaelinsairauden tai mielenterveyden häiriön perusteella kuntoutettavia.
- Esimerkiksi kunnat ja sote-kuntayhtymät käyttävät kuntoutusta selvästi enemmän kuin valtiotyönantajat. Toisaalta valtiolla kuntoutusoikeus johtaa keskimääräistä useammin läpivietyyn kuntoutusjaksoon, tilastoanalyytikko Petra Sohlman kertoo.
Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus, jonka avulla pyritään ehkäisemään tai vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja helpottamaan työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu ja työhön valmennus, koulutus ja elinkeinotuki. Näistä selvästi yleisin muoto on työkokeilu, joka kattaa kaksi kolmasosaa tapauksista. Hakemusmäärät ovat kasvussa ja Kevassa tehdään vuosittain jo yli 5000 kuntoutuspäätöstä.
Keskimäärin ammatillisen kuntoutuksen läpikäynyt henkilö tuli kuntoutusajan ja kolmen vuoden seuranta-ajan aikana maksamaan eläkejärjestelmälle vajaat 22 000 euroa, kun kuntoutusoikeuden käyttämättä jättänyt henkilö maksoi järjestelmälle lähes 34 000 euroa.
Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla (pdf)
Lisätiedot:
työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen, laura.pekkarinen@keva.fi, p. 040 574 1803
johtajaylilääkäri Kirsi Karvala, kirsi.karvala@keva.fi, ja p. 0400 715 242
kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen, sirpa.reijonen@keva.fi ja p. 040 829 6627
tilastoanalyytikko Petra Sohlman, petra.sohlman@keva.fi ja p. 041 547 1745
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus muodostuu rekisteriselvityksestä ja kyselytutkimuksesta.
Rekisteriselvityksessä oli mukana vuosina 2013-2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneet, joiden kuntoutusjakso oli päättynyt vuoden 2015 loppuun mennessä tai kuntoutusoikeus oli tänä aikana vanhentunut (n = 4250). Tutkittavat henkilöt on poimittu Kevan kuntoutusrekisteristä, ja kuntoutustietoja on täydennetty Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekisterin tiedoilla alkaneista eläkejaksoista, vuosiansioista ja päivärahoista sekä Kevan palvelussuhderekisterin ammattitiedoilla.
Kyselytutkimusta varten poimittiin Kevan kuntoutusrekisteristä kaikki vuonna 2018 kuntoutuksen päättäneet henkilöt, joiden kuntoutusoikeuden saamisesta oli kulunut enintään vuosi. Kyselyyn vastasi 1169 henkilöä (vastausprosentti 51), jotka olivat käyttäneet kuntoutusoikeutensa eli olivat osallistuneet kuntoutustoimenpiteisiin sekä 515 henkilöä (vastausprosentti 40), jotka eivät olleet käyttäneet kuntoutusoikeuttaan.
