Kestävää työelämää -hanke
Kestävää työelämää on julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta.
Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.
Hankkeen välittömänä hyötynä syntyy uusia toimintamalleja, palveluja, tutkimustietoa ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla vaikutetaan henkilöstön työkykyisyyteen julkisella alalla. Hankkeen tulokset ovat koko julkisen alan hyödynnettävissä.
Hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Katso Kestävää työelämää -hankkeen tarkemmat tiedot
Hankkeen tavoitteena on työkyvyn vahvistaminen
Julkisen alan työ ja henkilöstö ovat viime aikoina olleet monien muutosten ja haasteiden kourissa, ja koronapandemia on omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta.
Työkyvyttömyysriskit ovat kasvaneet ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat olleet nousussa - kunta-alalla nousua on ollut viime vuosina Kevan arvion mukaan noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyskustannukset ovat pelkästään kunta-alalla 1,2 miljardia ja koko julkisella alalla 2 miljardia euroa vuosittain.
Samaan aikaan pula osaavasta henkilöstöstä haastaa monen organisaation toimintaa.
Hankkeen tavoitteena on tukea julkisen alan työpaikkoja selviytymään työkyvyttömyysriskien kasvusta ja pandemia-ajan työkyvylle tuomasta kuormituksesta.
Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotetaan tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.
Hanke edistää henkilöstövoimavaroja ja -riskejä huomioivan strategisen työkykyjohtamisen kehittämistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa julkisen alan organisaatioissa.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuva kokonaiskuva julkisen alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä auttaa kohdentamaan toimenpiteitä jatkossa entistä vaikuttavammin.
Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä:
- henkilöstön työkykyisyys vahvistuu
- pysyvä työkyvyttömyys vähenee
- työurat pitenevät
- työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat.
- työkykyä uhkaaviin tekijöihin päästään kiinni varhaisemmassa vaiheessa ja työkyvyttömyysriskejä voidaan ennakoida entistä vaikuttavammin
Myöhemmässä vaiheessa hankkeesta saatavat tulokset, uudet toimintamallit, digitaaliset palvelut sekä tutkimustieto ovat jaettavissa koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen kohderyhmät
Hanke kattaa koko julkisen alan ja Kevan eläkevakuutettujen kentän, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon.
Hanke kohdistuu ensisijaisesti niille aloille, joiden henkilöstö on korona-aikana ollut erityisen työpaineen alla ja joiden työkyvyttömyysriskiä ovat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa – erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle.
Hankkeeseen kutsuttavia tahoja valittaessa arvioidaan työkyvyttömyysriskejä kyseisissä organisaatioissa. Myöhemmässä vaiheessa tulokset levitetään myös laajemmin koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan haetaan julkisen alan työnantajia seuraavista kohderyhmistä:
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ml. uusille hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö
- Opetusalan henkilöstö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksessa
- Valtion turvallisuusalan henkilöstö
- Kirkon työnantaja-asiakkuuksien osalta projekti toteutetaan Kevan perustamissa verkostoissa, kohdennettuna erityisesti diakoniatyöhön, varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön.
Hanke jakautuu useisiin projekteihin
Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
Projektien pääluokat ovat seuraavat:
- Uusia digitaalisia työkaluja työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja vaikuttavan työkykyjohtamisen tueksi data-analytiikalla
- Uudet digitaaliset palvelut sekä keinoja työurasuunnitteluun ja masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien työssä jatkamiseen
- Työkykyjohtamisen yhteiskehittämistä ja tuotosten levittämistä uudistuvissa kehittämisverkostoissa
- Työterveysyhteistyön kehittäminen työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi
- Tutkimustietoa julkisen alan työkyvyttömyysriskeistä
Hankkeen aikataulu, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Aikataulu
Vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Hanke toteutetaan kolmen vuoden aikana vuosina 2022 - 2024. Hankkeelle asetetaan välitavoitteita ja tietoa niiden etenemisestä päivitetään säännöllisesti verkkosivuille.
Hanke on saanut valtiovarainministeriöltä valtioavustusta, joka liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Rahoitushaku oli auki kesäkuussa 2022. Avustus on enintään 3 448 000 euroa vuosina 2022 - 2024. Keva osoittaa hankkeelle vastaavan määrän omaa rahoitustaan.
Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan arvioimaan koko hankkeen ajan.
Alkuvaiheen organisaatiokohtaiset tilanneanalyysit toimivat pohjana muutoksen todentamiselle pidemmällä aikavälillä. Kevalla on mahdollisuus seurata julkisen alan työnantajien työkyvyttömyyden tunnuslukujen, kuten kustannusten ja sairauspoissaolojen, kehitystä pitkällä aikavälillä ja myös vertailutietoa on saatavilla arviointien tueksi.
Tiiviillä seurannalla ja arvioinnilla tuemme osaltamme sitä, että hankkeen tuloksia pystytään arvioimaan hankkeen päätyttyä ja myös pidemmällä aikavälillä hankkeen jälkeen.
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan monin eri mittarein ja siitä tullaan tekemään sekä Kevan että ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamaa vaikuttavuusarviointia. Hankkeen vaikuttavuuden seurantaa ja mittareita tarkennetaan osaprojekteittain vielä projektien käynnistysvaiheessa.
Hankkeen projektien laadun varmistamiseksi niiden toteuttamiselle asetetaan laatukriteerit, joiden toteutumista seurataan ja varmistetaan koko hankkeen tasolla.
Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen valvojalle eli valtiovarainministeriölle, Kevan johtoryhmälle sekä hankkeelle perustettavalle ohjausryhmälle.
Hankkeen yhteyshenkilöt
Hanketta vetää Kevassa hankejohtaja Maija Träskelin.
Hankkeeseen liittyvät yhteydenotot:
maija.traskelin(a)keva.fi
p. 040 146 7879
Hankkeesta kiinnostuneet julkisen alan organisaatiot voivat olla suoraan yhteydessä omaan asiakaspäällikköönsä.
Artikkeli: Kestävää työelämää -hankeryhmä luottaa yhdessä kehittämisen voimaan
Projektien yhteyshenkilöt
1 Uusia digitaalisia työkaluja työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja vaikuttavan työkykyjohtamisen tueksi data-analytiikalla
projektipäällikkö Mari Saarela
p. 020 614 2080 mari.saarela(a)keva.fi
2 Uudet digitaaliset palvelut sekä keinoja työurasuunnitteluun ja masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien työssä jatkamiseen
1. Digitaalinen toiminnanohjauspalvelu
projektipäällikkö Miia Haverinen
p. 020 614 2280 miia.haverinen(a)keva.fi
2. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
projektipäällikkö Olli Viljanen
p. 020 614 2450 olli.viljanen(a)keva.fi
3. Digitaalinen palvelu julkisen alan työntekijöille oman työuran rakentamiseen ja työkyvystä huolehtimiseen
hankekoordinaattori Anita Savinainen
p. 020 614 2442 anita.savinainen(a)keva.fi
4. Työurasuunnitteluun keinoja
asiakaspäällikkö Kaisa Hakkarainen
p. 020 614 2224 Kaisa.Hakkarainen(a)keva.fi
5. Masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien työelämäyhteyden säilymisen ja työkykyisyyden tukeminen
vastuuhenkilö Sirpa Reijonen
p. 020 614 2617 sirpa.reijonen(a)keva.fi
3 Uudistuvat kehittämisverkostot yhteisinä foorumeina
työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister
p. 020 614 2720 susanna.gardemeister(a)keva.fi
4 Työterveysyhteistyön kehittäminen
projektipäällikkö Susanne Heikinheimo
p. 020 614 2079 susanne.heikinheimo(a)keva.fi
5 Tieteellistä tutkimustietoa työkyvyttömyysriskeistä
projektitutkija Johanna Pulkkinen
p. 020 614 2454 johanna.pulkkinen@keva.fi
Hankkeessa toteutettavat projektit
Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
1 Uusia digitaalisia työkaluja työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja vaikuttavan työkykyjohtamisen tueksi data-analytiikalla
Projektin tavoitteena on tunnistaa työkyvyttömyysriskejä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää työkykyjohtamista olemassa olevaa tutkittua tietoa ja tilastoja hyödyntämällä.
Data-analytiikkaa käyttäen projektissa luodaan tutkittuun tietoon pohjautuvia digitaalisia analyysi- ja raportointityökaluja, joilla voidaan arvioida ja ennakoida työkyvyttömyysriskejä. Työkalut on tarkoitettu organisaatioiden toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
Kehittämistyötä tehdään tiiviisti yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa, jotta tunnistetaan organisaatioiden tarpeita parhaiten palvelevat ratkaisut.
2 Uudet digitaaliset palvelut sekä keinoja työurasuunnitteluun ja masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien työssä jatkamiseen
1. Digitaalinen toiminnanohjauspalvelu
Projektin tavoitteena on tehdä työkykyjohtamisesta entistäkin vaikuttavampaa auttamalla työnantajaorganisaatioita
• tunnistamaan työkykyyn liittyviä haasteita mahdollisimman varhain sekä
• ohjaamalla työnantajia käynnistämään suositellut toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen ja -tarpeiden pohjalta digitaalinen toiminnanohjauspalvelu. Palvelu tuottaa jatkuvalla tilanneseurannalla tietoa koetusta työhyvinvoinnista yksikkötasolla ja tarjoaa organisaatiolle tilanteeseen sopivia toimenpidesuosituksia.
Tavoitteena on tehdä näkyväksi myös toimenpiteiden vaikutusta, jotta toimintaa voidaan jatkossa kohdentaa ja kehittää entistä vaikuttavammin.
Samalla palvelu rakentaa yhteistä työhyvinvoinnin tilannekuvaa työnantajaorganisaatiolle ja Kevan asiantuntijoille vaikuttavamman yhteistyön tueksi.
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Miia Haverinen: Palvelukehityskin on parempaa yhdessä
2. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskejä vahvistamalla työkykyjohtamisen osaamista organisaatioissa.
Työkykyjohtamisen osaamista vahvistetaan digitaalisen oppimisen keinoin. Projektin avulla tarjotaan entistä vaikuttavampia ja laajemmin hyödynnettäviä digitaalisia oppimissisältöjä työkykyjohtamisen kehittämisen tueksi.
Projektissa rakennetaan uusia koulutus- ja työpajakonsepteja yhdessä työnantajaorganisaatioiden kanssa hyödyntäen Kevan Oppimisympäristö -palvelun oppimissisältöjä.
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Olli Viljanen: Yksilöä suurempi työkykyjohtaminen
3. Digitaalinen palvelu julkisen alan työntekijöille oman työuran rakentamiseen ja työkyvystä huolehtimiseen
Projektin tavoitteena on vähentää työkyvyttömyysriskiä
• vahvistamalla julkisen alan työntekijöiden ennakoivaa ja aktiivista roolia oman työuran johtamisessa ja
• tarjoamalla keinoja omasta työkyvystä huolehtimiseen.
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen pohjalta digitaalinen, sovellusmuotoinen palvelu, joka tukee oman työkyvyn ylläpitämistä ja vahvistamista, omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista ja kehittämistä, auttaa oman työuran rakentamisessa sekä vahvistaa työyhteisötaitoja ja työyhteisön voimavaroja.
Työntekijöille suunnattu palvelu tukee työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista. Palvelua voidaan hyödyntää myös ammatillisen kuntoutuksen asiakkailla.
4. Työurasuunnittelun keinoja
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä työurasuunnittelun avulla. Projektissa rakennetaan yhdessä organisaatioiden kanssa työurajohtamisen prosesseja, jotka mahdollistavat työurien kehittymistä esimerkiksi työkierron tai urapolkujen avulla. Lisäksi projektissa tuodaan työurakeskustelut osaksi työkykyjohtamista ja esihenkilötyötä.
Prosessien rakentamisen tueksi projektissa pilotoidaan työpaikkakohtaista työuravalmentajaa. Työuravalmentajan avulla työntekijät saavat keinoja motivaation vahvistamiseen, oman osaamisen tunnistamiseen ja työuran kehittämiseen.
5. Masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien työelämäyhteyden säilymisen ja työkykyisyyden tukeminen
Projektin tavoitteena on mahdollistaa masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien henkilöiden palaaminen työelämään tukemalla työhön osallistumista ja yhteyden säilymistä työpaikkaan.
Työelämäyhteyden säilyttämistä pilotoidaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien työnantajaorganisaatioiden kanssa.
Piloteissa toimitaan IPS-Sijoita ja valmenna! -toimintamallia mukaillen, mutta työntekijällä on työpaikka, johon palata. Lisäksi työntekijä ja työnantaja tuodaan yhteen Kevan tuella ilman ulkopuolista työhönvalmentajaa. Piloteissa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto, joka on tarvittaessa yhteydessä myös hoitotahoon, sopivat, millä tavalla ja tuntimäärällä työntekijä voi osallistua työpaikan toimintaan kuntoutustuen aikana.
Pilottien kautta saadaan kokemusta työhön osallistumisen mahdollisuuksista ja osallistumisen vaikutuksista työhön palaamiseen. Pilottien myötä työpaikoilla tunnistetaan korvaavan työn vaihtoehtoja ja luodaan toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa masennusdiagnoosin saaneiden työssä jatkamiseen.
Pilotista nousseita hyviä käytäntöjä kehitetään toimintamalleiksi yhdessä työnantajien kanssa ja mallien kehittämistä jatketaan myös pilottivaiheen jälkeen.
Lisää aiheesta
Uutinen: Masennuksen vuoksi kuntoutustuelta työhön palaamiseen löytyy ratkaisuja työpaikoilta
Blogikirjoitus | Saija Turtiainen ja Sirpa Reijonen: Masennus on muutakin kuin mieliala
Blogikirjoitus | Tuula Metsä ja Maija Träskelin: Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää
3 Työkykyjohtamisen yhteiskehittämistä ja tuotosten levittämistä uudistuvissa kehittämisverkostoissa
Kevan monipuolinen verkostotoiminta toimii foorumina hankkeen tuotosten yhteiskehittämisessä ja levittämisessä koko julkiselle alalle.
Verkostot kokoavat yhteen julkisen sektorin toimijoita mahdollistaen organisaatio- ja sektorirajat ylittävää vertaisoppimista, ongelmanratkaisua sekä parhaiden työkykyjohtamisen käytäntöjen rakentamista työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi.
Hankkeessa verkostotoimintaa uudistetaan verkostoyhteistyöksi, jossa työkykyjohtamista kehitetään ekosysteemiajattelun ja -toimintatavan lähtökohdista. Uudenlaista verkostomaista kehittämisen ja oppimisen mallia rakennetaan yhdessä työnantajaorganisaatioiden kanssa.
Verkostotoiminnan avulla kaikkien Kevan työnantaja-asiakkaiden on mahdollista osallistua hankkeen aikana tehtävään kehitystyöhön. Olemassa olevien verkostojen lisäksi pyritään tarjoamaan verkostotoimintaa, jossa huomioidaan toimialakohtaiset haasteet.
Sivuillamme myös
4 Työterveysyhteistyön kehittäminen työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi
Projektin tavoitteena on pienentää työkyvyttömyysriskejä kehittämällä ennaltaehkäisevää, yhteiseen riskien analysointiin pohjautuvaa, vaikuttavaa ja kumppanuuteen perustuvaa työterveysyhteistyön toimintamallia.
Tavoitteena on tehostaa hankeorganisaatioiden ja työterveystoimijoiden yhteistyötä ja saada työterveyshuollon asiantuntemus entistä vahvemmin työnantajien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on kytkeä työterveysyhteistyö tiiviimmin osaksi organisaation strategiaa ja työkykyjohtamista.
Työterveysyhteistyötä kehitetään yhdessä hankeorganisaatioiden ja työterveyshuollon edustajien kanssa.
Työskentelyyn sisältyy nykytilan arviointi ja analyysi, yhteiskehittämistä organisaatiokohtaisissa tapaamisissa ja yhteisissä ja toimialakohtaisissa työpajoissa sekä seuranta- ja arviointityökalun kehittäminen ja käyttö.
Työterveysyhteistyötä mallinnetaan eri toimialoilla, jonka jälkeen mallinnusta voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa organisaatioissa.
Sivuillamme myös
5 Tutkimustietoa julkisen alan työkyvyttömyysriskeistä
Hankkeessa tuotetaan tieteellistä tutkimustietoa työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä ja siihen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä julkisella alalla.
Tutkimustoiminnassa hyödynnetään laajasti tilastodataa ja kyselytutkimusten tuloksia. Tutkitun tiedon avulla tuetaan tietoon perustuvaa työkykyjohtamista. Tutkimusyhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa rikastutetaan ja syvennetään ymmärrystä ajankohtaisista työkykyyn liittyvistä ilmiöistä.
Tutkimushankkeiden läpileikkaavana teemana on työssä jatkamisen mahdollistaminen, myös osatyökykyisenä. Lisätietoa tuotetaan myös erilaisten työkykyratkaisujen kustannuksista ja vaikutuksista.
Tutkimusten kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, opetusalan, pelastustoimen sekä valtion turvallisuusalojen ja kirkon henkilöstö. Tutkimustulokset julkaistaan hyödynnettäväksi julkisen alan työpaikkojen käyttöön.
Sivuillamme myös
Lisää aiheesta
Uutinen Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022 -tutkimuksesta: Varhaiskasvatuksessa, terveysalalla, poliisitoimessa ja vankeinhoidossa työkuormitus kasvaa edelleen
Blogikirjoitus | Johanna Pulkkinen: Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset hyötykäyttöön