Kestävää työelämää -hanke
Kestävää työelämää oli vuosina 2022–2024 toteutettu julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä, auttaa julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta sekä työkyvyttömyysriskien kasvusta.
Hankkeessa kehitettiin entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehtiin yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.
Hankkeen välittömänä hyötynä syntyi uusia työvälineitä, toimintamalleja, palveluja, tutkimustietoa ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla vaikutetaan henkilöstön työkykyisyyteen julkisella alalla.
Hankkeen tulokset ovat koko julkisen alan hyödynnettävissä. Hankkeesta kiinnostuneet julkisen alan organisaatiot voivat olla suoraan yhteydessä omaan asiakaspäällikköönsä Kevassa tai ottaa yhteyttä työnantaja-asiakkaan neuvontaan.
Yhteisellä hankematkalla -video
Videolle on koostettu tietoa hankkeen lähtökohdista, tuotoksista, hankkeeseen osallistuneista Kevan työnantaja-asiakkaista sekä tilaisuuksista reilun parivuotisen hankematkan aikana.
Hanke sai valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Katso Kestävää työelämää -hankkeen tarkemmat tiedot
Hankkeen tavoitteena on työkyvyn vahvistaminen
Julkisen alan työ ja henkilöstö olivat hanketta edeltäneinä vuosinaolleet monien muutosten ja haasteiden kourissa, ja koronapandemia oli omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta.
Työkyvyttömyysriskit olivat kasvaneet ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset olivat nousussa - kunta-alalla nousua oli tuolloin Kevan arvion mukaan noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyskustannukset olivat pelkästään kunta-alalla 1,2 miljardia ja koko julkisella alalla 2 miljardia euroa vuosittain.
Samaan aikaan pula osaavasta henkilöstöstä toi haasteita monen organisaation toimintaan.
Hankkeen tavoitteena oli tukea julkisen alan työpaikkoja selviytymään työkyvyttömyysriskien kasvusta ja pandemia-ajan työkyvylle tuomasta kuormituksesta.
Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotettiin tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.
Yksi hankkeen tavoitteista oli edistää henkilöstövoimavaroja ja -riskejä huomioivan strategisen työkykyjohtamisen kehittämistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa julkisen alan organisaatioissa.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuvan kokonaiskuvan julkisen alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä nähtiin auttavan kohdentamaan toimenpiteitä jatkossa entistä vaikuttavammin.
Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä:
- henkilöstön työkykyisyys vahvistuu
- pysyvä työkyvyttömyys vähenee
- työurat pitenevät
- työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat.
- työkykyä uhkaaviin tekijöihin päästään kiinni varhaisemmassa vaiheessa ja työkyvyttömyysriskejä voidaan ennakoida entistä vaikuttavammin
Kaikki hankkeen tulokset, uudet toimintamallit, digitaaliset palvelut sekä tutkimustieto jaettaisiin hankkeen päätyttyä koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen kohderyhmät
Hanke kattoi koko julkisen alan ja Kevan eläkevakuutettujen kentän, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon.
Hanke kohdistui ensisijaisesti niille aloille, joiden henkilöstö oli korona-aikana ollut erityisen työpaineen alla ja joiden työkyvyttömyysriskiä olivat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa – erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle.
Hankkeeseen kutsuttavia tahoja valittaessa arvioitiin työkyvyttömyysriskejä kyseisissä organisaatioissa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan haettiin julkisen alan työnantajia seuraavista kohderyhmistä:
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ml. uusille hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö
- Opetusalan henkilöstö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksessa
- Valtion turvallisuusalan henkilöstö
- Kirkon työnantaja-asiakkuuksien osalta projekti toteutetaan Kevan perustamissa verkostoissa, kohdennettuna erityisesti diakoniatyöhön, varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön.
Hanke jakautuu useisiin projekteihin
Kestävää työelämää -hanke jakautui useisiin projekteihin, jotka toteutettiin yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
Projektien pääluokat olivat seuraavat:
- Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
- Pulssi-palvelu
- Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
- Työterveysyhteistyön kehittäminen
- Työurasuunnittelun keinoja
- Kestävä ura -sovellus
- Työelämäyhteyttä tukeva työkokeilu
- Tutkimukset hankkeessa
- Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot hankkeessa
Hankkeen aikataulu, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Aikataulu
Vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Hanke toteutettiin vuosina 2022 - 2024. Hankkeelle asetettiin välitavoitteita ja tietoa niiden etenemisestä päivitettiin säännöllisesti verkkosivuille.
Hanke sai valtiovarainministeriöltä valtioavustusta, joka liittyi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Rahoitushaku oli auki kesäkuussa 2022. Avustus oli enintään 3 448 000 euroa vuosina 2022 - 2024. Keva osoitti hankkeelle vastaavan määrän omaa rahoitustaan.
Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin koko hankkeen ajan.
Alkuvaiheen organisaatiokohtaiset tilanneanalyysit toimivat pohjana muutoksen todentamiselle pidemmällä aikavälillä. Kevalla on mahdollisuus seurata julkisen alan työnantajien työkyvyttömyyden tunnuslukujen, kuten kustannusten ja sairauspoissaolojen, kehitystä pitkällä aikavälillä ja myös vertailutietoa on saatavilla arviointien tueksi.
Tiiviillä seurannalla ja arvioinnilla tuimme osaltamme sitä, että hankkeen tuloksia pystyttiin arvioimaan hankkeen päätyttyä ja myös pidemmällä aikavälillä hankkeen jälkeen.
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan monin eri mittarein ja siitä tullaan tekemään sekä Kevan että ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamaa vaikuttavuusarviointia.
Hankkeen projektien laadun varmistamiseksi niiden toteuttamiselle asetettiin laatukriteerit, joiden toteutumista seurattiin ja varmistettiin koko hankkeen tasolla.
Hankkeen etenemisestä raportoitiin säännöllisesti hankkeen valvojalle eli valtiovarainministeriölle, Kevan johtoryhmälle sekä hankkeelle perustetulle ohjausryhmälle.
Hankkeessa toteutettavat projektit
Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
1 Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
Projektin tavoitteena on kehittää työvälineitä työkyvyttömyysriskin mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen sekä tukea työkykyjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämistä.
Projektin aikana rakennettavat digitaaliset työvälineet luodaan tutkimustiedon pohjalta ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Työvälineiden avulla voidaan arvioida ja ennakoida työkyvyttömyysriskejä ja tukea tiedolla johtamista hyödyntämällä niitä toiminnan ja kehittämistyön suunnittelussa sekä päätöksenteossa.
Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen alan työnantajien kanssa, jotta tunnistetaan organisaatioiden tarpeita parhaiten palvelevat ratkaisut.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi projektipäällikkö Mari Saarela.
Lisää aiheesta
Uutinen: Työkyvyttömyysriskin vähentäminen tuo hyvinvointialueille kustannussäästöjä
Uutinen: Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin
Artikkeli: Selkeyttä prosesseihin ja uutta ennustetietoa – Jyväskylän kaupunki ehkäisee työkyvyttömyyttä vahvistamalla työterveysyhteistyötä
Blogikirjoitus | Petra Sohlman: Varhaiskasvatusala työkyvyttömyysriskianalyysissä
2 Pulssi-palvelu
Projektin tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan työkykyyn liittyviä haasteita mahdollisimman varhain sekä ohjata työnantajia käynnistämään suositellut toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen ja -tarpeiden pohjalta digitaalinen toiminnanohjauspalvelu, Pulssi-palvelu, joka tuottaa jatkuvalla tilanneseurannalla yksikkö- ja organisaatiotason tietoa koetusta työhyvinvoinnista ja tarjoaa tilannekuvaan sopivia toimenpidesuosituksia.
Palvelun avulla esihenkilö saa arjen johtamisen tueksi ajantasaista tietoa esimerkiksi työntekijöiden kokemasta työn kuormituksesta, stressistä ja työstä innostumisesta. Palvelu kannustaa pohtimaan työyhteisön hyvinvointia ja siihen liittyviä toimenpiteitä säännöllisesti, myös yhdessä tiimin kanssa.
Palvelu mahdollistaa työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittymisen seurantaa vuosikellon ympäri ja tekee näkyväksi toimenpiteiden vaikutusta. Palvelu rakentaa työhyvinvoinnin tulosnäkymää esihenkilöille, keskijohdolle, HR:n edustajille sekä ylemmän johdon käyttöön.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi projektipäällikkö Miia Rissanen.
Sivuillamme myös
Lisää aiheesta
Artikkeli: Pulssikysely tukee henkilöstökokemuksen kehittämistä Satakunnassa ja Vantaalla
Artikkeli: Ajan tasalla työyhteisön voinnista – Turun kaupunki kehittää arjen seurantaa ja työurajohtamista
Blogikirjoitus | Miia Rissanen: Pehmeällä datalla kiinni työkyvyttömyysriskeihin
Blogikirjoitus | Miia Rissanen: Palvelukehityskin on parempaa yhdessä
Artikkeli: Better management with Keva’s new Pulssi service (solita.fi)
3 Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskejä vahvistamalla työkykyjohtamisen osaamista organisaatioissa.
Projektissa rakennetaan yhdessä organisaatioiden kanssa uusia koulutus- ja työpajakonsepteja, joissa hyödynnetään digitaalisen oppimisen keinoja. Tavoitteena on tarjota entistä vaikuttavampia ja laajemmin hyödynnettäviä digitaalisia oppimissisältöjä esimerkiksi esihenkilöiden ja työyhteisöjen työkykyjohtamisen osaamisen kehittämisen tueksi.
Koulutuskonseptien rakentamisessa hyödynnetään Kevan Oppimisympäristö -palvelua.
Kevan Oppimisympäristössä on julkaistu projektissa tuotettuja materiaaleja työhyvinvointikyselyn tulosten käsittelyyn, mm. ohjeet esihenkilöille suunnatun työpajan toteuttamiseen henkilöstöhallinnon tai muun sisäisen kehittäjän toteuttamana, sekä tukimateriaali esihenkilöille, jotka valmistautuvat käsittelemään työhyvinvointikyselyn tuloksia oman työyhteisönsä kanssa.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi projektipäällikkö Olli Viljanen.
Lisää aiheesta
Artikkeli: Kapulanvaihtoa ja johtamiskoulutusta – työkykyä tukevat ratkaisut löytyvät yhteisön sisältä
Uutinen: Uutta Oppimisympäristössä: Kestävä työyhteisö ja puheeksi ottamisen taito
Blogikirjoitus | Olli Viljanen: Miten helpottaa puheeksi ottamisen piinaa?
Blogikirjoitus | Olli Viljanen: Yksilöä suurempi työkykyjohtaminen
Uutinen (Hyvaks.fi): Psykiatrian palvelualue panostaa työkyvyn tukeen yhteisölähtöisesti
Sivuillamme myös
4 Työterveysyhteistyön kehittäminen
Projektin tavoitteena on pienentää työkyvyttömyysriskejä kehittämällä ennaltaehkäisevää, vaikuttavaa, yhteiseen riskien analysointiin pohjautuvaa sekä kumppanuuteen perustuvaa työterveysyhteistyön toimintamallia.
Työterveysyhteistyötä kehitetään yhdessä kahdeksan pilottiorganisaation ja heidän työterveyspalvelutuottajiensa kanssa. Tavoitteena on tehostaa organisaatioiden ja työterveystoimijoiden yhteistyötä ja saada työterveyshuollon asiantuntemus entistä vahvemmin työnantajien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on kytkeä työterveysyhteistyö tiiviimmin osaksi organisaation strategiaa ja työkykyjohtamista.
Yhteiskehittämistä toteutetaan organisaatiokohtaisissa tapaamisissa sekä yhteisissä ja toimialakohtaisissa työpajoissa. Työskentelyyn sisältyy nykytilan arviointi ja analyysi sekä seuranta- ja arviointityökalun kehittäminen ja käyttö.
Projektista nousseet hyvät käytännöt ja kokemukset jaetaan koko julkisen sektorin hyödynnettäviksi.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi projektipäällikkö Maija Lahdenniemi.
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Susanne Heikinheimo: Työterveysyhteistyön hidasteet ja kiihdytyskaistat
Sivuillamme myös
5 Työurasuunnittelun keinoja
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä työurasuunnittelun avulla. Projektissa rakennetaan yhdessä organisaatioiden kanssa työurajohtamisen prosesseja, jotka mahdollistavat työurien kehittymistä esimerkiksi työkierron tai urapolkujen avulla. Lisäksi projektissa vahvistetaan ymmärrystä siitä, että työurakeskustelut ovat osa työkykyjohtamista ja esihenkilötyötä.
Yhtenä työurasuunnittelun keinona projektissa pilotoidaan työpaikkakohtaista työuravalmentajaa. Työuravalmentajan keskustelut ovat osa ennakoivaa työkyvyn tukea. Työuravalmentajan avulla työntekijät saavat keinoja motivaation vahvistamiseen, oman osaamisen tunnistamiseen ja työuran kehittämiseen.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi asiakaspäällikkö Niina Inkinen.
Lisää aiheesta
Artikkeli: Työurista keskusteleminen tukee työkykyä ja parantaa työtyytyväisyyttä
Artikkeli: Ajan tasalla työyhteisön voinnista – Turun kaupunki kehittää arjen seurantaa ja työurajohtamista
Katso myös
6 Kestävä ura -sovellus
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen pohjalta kaikille julkisen alan työntekijöille suunnattu Kestävä ura -puhelinsovellus. Palvelun tavoitteena on tarjota tietoa ja keinoja omasta työkyvystä huolehtimiseen ja vahvistaa työntekijän ennakoivaa ja aktiivista roolia oman työuran rakentamisessa.
Palvelu koostuu seuraavista oppimispoluista:
- Osaaminen ja oppiminen
- Vireystila ja palautuminen
- Työn merkityksellisyys
- Fyysinen aktiivisuus ja ravinto
- Minä työyhteisössä
Palvelu tukee työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi hankekoordinaattori Anita Savinainen.
Sivuillamme myös
Lisää aiheesta
Artikkeli: Työurista keskusteleminen tukee työkykyä ja parantaa työtyytyväisyyttä
Blogikirjoitus (coach4pro.com): Kohti kestävää työelämää, osa 1 – viikko kerrallaan ja Kohti kestävää työelämää, osa 2 – kehitys jatkuu
7 Työelämäyhteyttä tukeva työkokeilu
Projektin tavoitteena on mahdollistaa masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien henkilöiden palaaminen työelämään tukemalla työhön osallistumista ja yhteyden säilymistä työpaikkaan.
Pilottiorganisaatioiden kanssa toteutettavissa työkokeiluissa toimitaan IPS-Sijoita ja valmenna! -toimintamallia mukaillen, mutta työntekijällä on työpaikka, johon palata. Lisäksi työntekijä ja työnantaja tuodaan yhteen Kevan tuella ilman ulkopuolista työhönvalmentajaa. Työkokeiluissa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto, joka on tarvittaessa yhteydessä myös hoitotahoon, sopivat, millä tavalla ja tuntimäärällä työntekijä voi osallistua työpaikan toimintaan kuntoutustuen aikana.
Työkokeilujen kautta saadaan kokemusta työhön osallistumisen mahdollisuuksista ja osallistumisen vaikutuksista työhön palaamiseen. Työpaikoilla tunnistetaan korvaavan työn vaihtoehtoja ja luodaan toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa masennusdiagnoosin saaneiden työssä jatkamiseen.
Työkokeiluista nousseita hyviä käytäntöjä kehitetään toimintamalleiksi yhdessä työnantajien kanssa. Mallien kehittämistä jatketaan myös pilottivaiheen jälkeen.
Hankkeen aikana projektin vastuuhenkilönä toimi kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen.
Lisää aiheesta
Uutinen: Masentuneen työkykyyn on panostettava nykyistä varhaisemmassa vaiheessa
Raportti (pdf): Kuntoutustuelta takaisin työelämään – masentuneen työhön paluun tukeminen työkokeilun avulla (pdf)
Uutinen: Masennuksen vuoksi kuntoutustuelta työhön palaamiseen löytyy ratkaisuja työpaikoilta
Blogikirjoitus | Saija Turtiainen ja Sirpa Reijonen: Masennus on muutakin kuin mieliala
Blogikirjoitus | Tuula Metsä ja Maija Träskelin: Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää
8 Tutkimukset hankkeessa
Kevan perinteisen tutkimustoiminnan ohella hankkeeseen perustettu tutkimusryhmä tuottaa hankkeen aikana uudenlaista tutkimustietoa työkykyjohtamisen tueksi.
Tutkimushankkeiden läpileikkaavina teemoina ovat työkyky, työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tekijät sekä työssä jatkamisen mahdollistaminen myös osatyökykyisenä. Tutkimustietoa tuotetaan myös erilaisten työkykyratkaisujen kustannuksista ja vaikutuksista.
Tutkimuksissa hyödynnetään Kevan omia rekisteriaineistoja, tilastoja sekä kyselytutkimusten aineistoja. Lisäksi tutkimusyhteistyötä toteutetaan muiden tutkimus- ja asiantuntijalaitosten kanssa.
Hankkeessa panostetaan erityisesti siihen, että tieteellisten artikkelien ja raporttien lisäksi tutkimustuloksista luodaan materiaalia hankkeen projektien ja julkisen alan organisaatioiden työkykyjohtamisen tueksi sekä kaikille julkisen alan työhyvinvointi- ja työkykytutkimuksesta kiinnostuneille.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi projektitutkija Johanna Pulkkinen.
Lisää aiheesta
Uutinen: Ahdistuneisuushäiriöt nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla
Raportti: Sairauspoissaolomäärien kehitys julkisella alalla (pdf)
Uutinen: Sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään julkisella alalla työkykyjohtamisen keinoin
Tutkimusraportti: Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 (pdf)
Blogikirjoitus | Johanna Pulkkinen: Esihenkilöt työkykyjohtamisen avainpelaajina
Blogikirjoitus | Johanna Pulkkinen: Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset hyötykäyttöön
Uutinen: Pandemia-ajalla ei merkittäviä vaikutuksia julkisen alan työllisyyteen
Tutkimusraportti: Rekisteritarkastelu Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstöstä vuosina 2019–2023 (pdf)
Tutkimusraportti: Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstön sairauspoissaolot ja niiden yhteys työmarkkinakiinnittymiseen (pdf)
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Tutkimuksia pandemia-ajan seurauksista julkisen sektorin henkilöstöä tarkasteltaessa
Uutinen: Eläkkeiden hakemuspoluista joka kymmenes pitkittyy
Tutkimusraportti: Kuinka välttää toistuvat työkyvyttömyyseläkehakemukset ja käsittelyjen pitkittyminen julkisella sektorilla (pdf)
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Eläkehakemusten käsittelyn pitkittymisestä
Sivuillamme myös
9 Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot hankkeessa
Kevan monipuolinen verkostotoiminta toimii foorumina hankkeen tuotosten yhteiskehittämisessä ja levittämisessä koko julkiselle alalle.
Verkostot kokoavat yhteen julkisen sektorin toimijoita mahdollistaen organisaatio- ja sektorirajat ylittävää vertaisoppimista, ongelmanratkaisua sekä parhaiden työkykyjohtamisen käytäntöjen rakentamista työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi.
Hankkeessa verkostotoimintaa uudistetaan verkostoyhteistyöksi, jossa työkykyjohtamista kehitetään ekosysteemiajattelun ja -toimintatavan lähtökohdista. Uudenlaista verkostomaista kehittämisen ja oppimisen mallia rakennetaan yhdessä työnantajaorganisaatioiden kanssa.
Verkostotoiminnan avulla kaikkien Kevan työnantaja-asiakkaiden on mahdollista osallistua hankkeen aikana tehtävään kehitystyöhön. Olemassa olevien verkostojen lisäksi pyritään tarjoamaan verkostotoimintaa, jossa huomioidaan toimialakohtaiset haasteet.
Hankkeen aikana projektin yhteyshenkilönä toimi työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister.
Sivuillamme myös
Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Susanna Gardemeister: Ollaan yhdessä kehittämisen ytimessä