Kevan kuntapäättäjäbarometri: Kuntien työvoimapula on helpottanut – hyvinvointialueilla kriisilukemat

Kevan teettämä kuntapäättäjäbarometri kertoo kuntien työvoimasaatavuuden parantuneen viimeisen vuoden aikana.

Nyt reilu puolet (56 %) poliittisista päättäjistä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut saatavissa avoimiin vakansseihin riittävästi osaavia työntekijöitä, kun vuoden 2022 barometrissä vajaa kolme neljästä (73 %) poliittisesta päättäjästä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut riittävästi saatavissa osaavia tekijöitä.

Sen sijaan hyvinvointialueilla päättäjät näkevät työvoimatilanteen erittäin huonona. Peräti 86 prosenttia aluepäättäjistä sekä johtavista viranhaltijoista kertoi, ettei avoimiin tehtäviin ollut saatavissa riittävästi osaavia hakijoita. Ainoastaan 6 prosenttia vastaajista kertoi, että hakijoita oli ollut saatavilla.

Työvoiman saatavuushaasteet ovat pysyneet korkealla Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan kunnissa, joissa yli 70 prosenttia päättäjistä kertoi, ettei osaavia työntekijöitä ole ollut saatavissa. Kuntapäättäjäbarometriin vastanneiden mukaan kunnissa pulaa on erityisesti sivistystoimialan ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä ja hyvinvointialueilla terveydenhuollon henkilöstöstä ja lääkäreistä.

– Barometri nostaa hyvin esille haastavimmat työvoimapulasta kärsivät alat, kuten varhaiskasvatus-, opetus- ja hoitoalan. On hyvä muistaa, että myös erityisosaajista voi olla suurikin pula eri alueilla ja tämä nousee esille pieninä mainintoina barometrissä. Vaikka osaajapulasta kertovat lukemat ovat nyt kokonaisuudessaan aiempaa pienemmät, ei se muuta kokonaiskuvaa siitä, että edelleen kunta- ja hyvinvointialueilla painitaan työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa päivittäin, muistuttaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Rekrytoinnin erityistoimet käytössä joka toisella alueella

Puolet (49 %) päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on tehty erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi.

Hyvinvointialueilla erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi on tehty huomattavasti enemmän kuin kunnissa: vajaa kolme neljästä (72 %) hyvinvointialuepäättäjästä kertoi, että alueella on tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi, kun vastaava luku kuntien johdon ja päättäjien keskuudessa oli 44 %.

Työntekijöiden houkuttelemiseksi on tehty erityisesti palkkaratkaisuja (19 %), rekrytointipanostuksia (17 %) sekä erityistoimia työsuhde-etuihin (14 %). Hyvinvointialueilla korostuivat rekrytointipanostukset (27 %) sekä palkkaratkaisut (23 %), kun sen sijaan kunnissa palkkaratkaisut (18 %), markkinointitoimenpiteet (14 %) sekä työsuhde-edut (14 %).

Eläkeläisten palkkaamisesta keskusteltu vain joka neljännellä alueella

Yli puolet päättäjistä (56 %) kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on käyty poliittista keskustelua alueen työntekijöiden eläköitymisennusteesta. Sen sijaan vain neljännes kertoi, että alueella on käyty keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta työvoimapulan helpottamiseksi.

Hyvinvointialuepäättäjistä kaksi viidestä vastaajasta (42 %) kertoi keskusteluja käydyn, kuntapäättäjistä joka viides (20 %). Eniten keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta on käyty Etelä-Savossa (39 %) sekä Pohjois-Karjalassa (35 %).

– On positiivista, että kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät käyvät läpi alueensa työvoimatilannetta työntekijöiden eläköitymislukujen valossa. Tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä ennakointi ja työvoiman saatavuustekijät ovat tärkeässä roolissa, sillä Kevan ennusteen mukaan joka kolmas työntekijä on jäämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Positiivisena laitan myös merkille sen, että eläkkeellä olevat osaajat ovat nyt esillä jo monilla paikkakunnilla ja heitä houkutellaan töihin monin paikoin, Kainulainen sanoo.

Tutustu Kuntapäättäjäbarometriin tarkemmin:

Kevan kuntapäättäjäbarometri_työvoiman_saatavuus_eläkeläisten_palkkaus.pdf (669 kb)

Lisätiedot

Ismo Kainulainen, johtava asiantuntija, p. 050 517 3594, ismo.kainulainen(at)keva.fi