Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Työkyky Asiakkaat kertovat
Työkyky Asiakkaat kertovat

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella on onnistuttu merkittävästi parantamaan henkilöstön työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

Oma Häme vastaa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluista 11 kunnan alueella. Kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.

Työ kotihoidossa voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaa. Oma Hämeessä työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja aiheuttavat muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat.

Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.

Ryhtiliike työkykyjohtamisen käytännöille

Työkykyhaasteisiin on vastattu monipuolisilla ratkaisuilla, joissa korostuu erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.

Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt AnuKuva_1.jpg Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.

– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.

Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.

Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.

Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.

Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.

Sairauspoissaolot vähentyneet jopa neljänneksellä

Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden - joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.  

Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.

– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.

Kestävä pohja tulevaisuudelle

Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.

– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.