Eläkesijoittajana Kevan kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta. Samalla joillekin sijoitustoiminnossa arki on päivittäisten markkinaliikkeiden seurantaa. Myös markkinatietoa tulvii tänä päivänä siinä määrin, että infoähky ei ole aina kaukana. Toimivat prosessit ja yhteen hiileen puhaltava tiimi auttavat nuoria sijoitusammattilaisiamme keskittymään olennaiseen ja siten kehittymään omassa työssään ilman uupumisen uhkaa.
Tässä jutussa tutustumme kolmisen vuotta sitten Kevassa aloittaneisiin sijoitustoiminnon nuoriin ammattilaisiin. Aiemman jutun voit lukea täältä.
Kuvat: Patrik Vuori
Sijoitustoiminnan laajuus ja monipuolisuus pääsivät yllättämään, vaikka Keva toimijana oli juttumme kolmikolle entuudestaan jonkin verran tuttu.
Marjut Soininen ja Lauri Vepsäläinen työskentelevät salkunhoitajina suorat korkosijoitukset, valuutta ja johdannaiset -yksikössä, johon kokonaisuudessaan kuuluu seitsemän henkeä.
Lauri työskentelee kahden hengen valuuttatiimissä, joka vastaa koko sijoitusomaisuuden valuuttariskien hallinnasta. Lauri on kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta. Ennen Kevaan tuloa hän työskenteli analyytikkona Nordea Marketsissa.
Marjut työskentelee investment grade -yrityslainasalkun kahden hengen tiimissä. Ennen Kevaan tuloa Marjut oli työskennellyt yrityslainasalkun salkunhoitajana Suomen Pankissa. Marjut on kauppatieteiden maisteri Turun yliopistosta.
Jussi Aaltonen työskentelee osakeyksikössä salkunhoitajana suoran osakesalkun tiimissä. Viiden hengen tiimissä kaikilla on omat toimialavastuunsa. Suoralla osakesalkulla on tärkeä rooli Kevan koko osakeallokaatiossa. Jussi valmistui kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta 2019 ja on ennen Kevaan tuloa työskennellyt useamman vuoden Wärtsilällä Strategia ja M&A -tiimissä.
Oma tyyli markkinatiedon seurantaan
Valuuttamarkkinoiden parissa työskentelevänä Laurin työ on Marjutiin ja Jussiin verrattuna nopeatempoisempaa. Hänen työnkuvaansa kuuluu arvioida tarvittavia valuuttakauppoja Kevan valuuttariskin hallitsemiseksi.
Tässä tarvitaan paineensietoa, ja päätöksiä pitää pystyä tekemään epätäydellisillä tiedoilla.
Laurin mukaan jatkuva markkinoiden seuraaminen on sekä haaste että mahdollisuus: on tärkeää suodattaa olennainen tieto ja keskittyä siihen.
– Se on samalla tämän työn suola: minulle on parasta, kun voin laajasti seurata asioita markkinoilla, tehdä päätöksiä ja kantaa vastuuta yhteisestä tuloksesta, hän sanoo.
– Kaiken lisäksi oma tiimi on tosi kiva ja me teemme läheisesti töitä yhdessä. Vaikka osa olisi etänä, niin kerran päivässä pidämme puolen tunnin yhteisen puhelun menossa olevista asioista ja kerran viikossa tapaamme toimistolla koko porukalla.
Laurilla työnkuvaan kuuluu myös erilaisten työkalujen kehittämistä ja työtapojen uudistamista. Hän on päässyt kehittämään ratkaisuja, jotka ovat selkiyttäneet valuuttajohdannaispositioiden riskien seurantaa ja tehneet erilaisten skenaarioanalyysien toteuttamisesta aiempaa tehokkaampaa. Kehitystyön tavoitteena on ollut tuoda päätöksenteon tueksi parempaa näkyvyyttä riskeihin ja markkinaliikkeiden vaikutuksiin.
– On palkitsevaa, kun on voinut tuoda omaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Samalla on oma vastuualuekin laajentunut, hän toteaa.
Työnkuva laajenee luontevasti
Tiimityö sijoitustoiminnossa saa kaikilta kiittävät arviot: hyvä henki ja toisten tukeminen on arkipäivää, jolloin myös oppiminen kokeneilta kollegoilta tapahtuu sujuvasti. On tärkeää, että työparin kanssa synkkaa.
Oppimiseen ja oman ajattelun kehittämiseen kannustetaan toiminnossa muutenkin. Kirjallisuuden lukeminen on korkeassa kurssissa.
Työpäivien erilaisuus on Marjutin mieleen. Työssä pääsee analysoimaan hyvin erityyppisiä yrityksiä ja eri toimialoja.
– Työstäni suunnilleen puolet on uusiin sijoituksiin, etenkin liikkeeseenlaskuihin, liittyviä tehtäviä, toinen puoli puolestaan salkkuyhtiöiden ja yleistä markkinaseurantaa sekä pidemmän aikavälin suunnittelua. Olemme jakaneet tiimissä toimialojen seurantavastuuta, mutta näin pienessä tiimissä on pysyttävä kartalla koko salkusta ja sen toimialoista, hän kertoo.
Työpöydälle tulevan informaation määrä on tänä päivänä valtava ja seurattavien kohteiden runsaus tekee rajaamisesta haasteellista. Marjut pitää tärkeänä löytää tasapaino markkinoiden seuraamisen ja syvällisen analyysin välillä.
– Vaikka seuraamme asioita tyypillisesti yritystasolla, ne eivät toimi tyhjiössä, vaan seurannassa on monta liikkuvaa palasta. Meillä tiimirakenne tukee laajemman kuvan hahmottamisessa, kun samassa tiimissä on valtionlainasalkun ja valuutan hoitaminen ja vaihdamme aktiivisesti ajatuksia keskenämme markkinasta.
Keskittymistä hälystä huolimatta
Jussin työ käsittää syvällistä yhtiöanalyysiä, yritysten ja analyytikkojen tapaamisia, yhtiöiden tulosseurantaa sekä toimialojen pitkäjänteistä seuraamista. Tämä on luontevaa pitkäjänteiseen laatupainotteiseen sijoittamiseen keskittyvässä yksikössä.
Jussin seurantavastuulla on useampi toimiala ja lisäksi hän on ollut mukana kehittämässä työkaluja yhtiöiden laadun arviointiin ja tehdyn analyysin yhtenäistämiseen tiimin sisällä.
Jussi arvostaa suorien osakkeiden tiimin työkulttuuria, jossa voi syventyä analysoimaan esimerkiksi yhtiöiden liiketoimintamalleja tai kilpailuetuja.
– Työmme rytmi on analyyttinen, ei reaktiivinen. Se ei ole nykyään jokaisessa paikassa mahdollista, hän toteaa.
Hauskinta Jussin mielestä on, kun saa syventyä yritysanalyysiin tai johonkin toimialaan. Tiimissä keskitytään pitkäjänteiseen omistajuuteen ja pyritään pitämään transaktiokustannukset mahdollisimman alhaalla. ”Annetaan ajan ja yritysten tehdä sitä, mihin tarkoitukseen ne on salkkuun ostettu” -ajattelua parhaimmillaan.
Aloitettuaan Kevassa Jussille tarjoutui melko pian mahdollisuus tutustua myös toiseen tiimiin, mutta hän päätyi jatkamaan nykytiimissään.
– Minulla oli jo sen verran työkokemusta, että tiesin minkälaiset tehtävät minua erityisesti kiinnostavat. Halusin keskittyä suorissa osakesijoituksissa minulle annettuihin projekteihin, hän kertoo.
Jussin mielestä hankalinta hänen työssään on informaatiotulvan sääteleminen.
– Tärkeintä työssä on yrittää miettiä isoa kuvaa – yhtäältä sitä, mikä oikeasti muuttaa maailmaa ja millä on merkitystä sijoitustemme kannalta ja toisaalta tunnistaa, mikä on merkityksetöntä hälyä. Suurin osa on kuitenkin vain hälyä, Jussi toteaa.
Perehtymisestä laajempaa näkökulmaa
Laurilla, Marjutilla ja Jussilla oli samaan aikaan aloittaneiden kollegoiden kanssa laaja yleinen sijoitustoiminnan perehdytysohjelma.
– Se kattoi sijoitustoiminnan kokonaisuuden, joka ei ole ihan pieni, joten myönnettäköön, että aika paljon siinä vaiheessa meni myös ohi, Lauri naurahtaa.
Oma-aloitteisesti tuoreet analyytikot rakensivat perehdytykselle jatkoa: he tutustuivat pienemmällä joukolla tarkemmin eri tiimeihin ja strategioihin. Siinä pystyi heidän mukaansa helpommin kysymään ja perehtymään syvemmin asioihin ja menettelyihin.
– Tällaiselle on paikkansa: toisten tiimeihin ja työtapoihin tutustuminen antaa aina uutta näkökulmaa omaankin työhön, he toteavat.
Yhdessä perehtymisen tapaa on käytetty myös pohdinnoissa tekoälyn hyödyntämisestä sijoitustyössä: tiimipalavereissa on käyty läpi, miten kukin on hyödyntänyt tekoälyä omassa työssään ja sillä tavalla on voitu jakaa tietoa tiimin kesken. Näin jokainen on saanut helposti uusia näkökulmia siihen, mihin kaikkeen tekoälyä voisi omassa työssään hyödyntää – ja myös miten samalla pitää tiedon tulvaa paremmin hallinnassa.
