Riikka toimi laitoshuoltajana 15 vuoden ajan, kunnes ihosairaus esti työskentelyn. Työterveyshuollon ja työkykykoordinaattorin kanssa suunniteltiin, että toimistotyö voisi olla hänen terveydelleen paras vaihtoehto. Sitkeän yrittämisen jälkeen hän löysi itselleen sopivan koulutuspaikan, jossa hän aloitti opiskelun ammatillisen kuntoutuksen turvin. Tulevaisuus näyttää nyt positiiviselta.
Riikka Henriksson joutui jättämään työnsä laitoshuoltajana ihosairauden vuoksi.
- Työskentelin laitoshuoltajana Espoon kaupungilla vakinaisena 13 vuotta, sitä ennen olin määräaikaisissa työsuhteissa. Sitten minulle puhkesi ihosairaus, joka levisi eri puolille kehoa. Jouduin laitoshuoltajana käsittelemään puhdistustuotteita ja erilaisia kemikaaleja jatkuvasti, keho ei kestänyt tätä rasitusta enää. Vanhaan ammattiini en voinut enää palata.
- Kun sairastuu, joutuu käymään tietyn luopumisen prosessin läpi - vanhasta luopuminen on ollut haikeaa. Tykkäsin tehdä työtäni, mutta koska se ei ollut enää mahdollista, ajattelin, että voi olla vielä muutakin. Luotin siihen, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu, Riikka kertoo.
Riikka Henriksson
Suunnittelussa mukana työterveyshuolto ja työkykykoordinaattori
Sairautta ja vaihtoehtoja etenemiseen käytiin työterveyshuollon kanssa läpi useaan otteeseen. Yhdessä työterveyshuollon ja Espoon kaupungin työkykykoordinaattorin Tuija Merkelin kanssa pohdittiin, että toimistotyö voisi olla sairauden kannalta paras vaihtoehto. Riikka päätyi hakemaan merkonomin tutkintoon, sillä koulutuksen avulla voi päästä monenlaiseen työhön.
Riikka oli ensin sairaslomalla ja sen jälkeen Kelan sairaspäivärahalla muutaman kuukauden ajan. Työterveyshuolto teki lausunnon Kevaan ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten. Yhteispalavereissa tehtiin ja päivitettiin Kevan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa. Työkykykoordinaattorin kanssa käytiin läpi Kevan tuet ammatilliseen kuntoutukseen liittyen.
Työkykykoordinaattori auttoi etsimään sopivaa koulutuspaikkaa.
- Uuden suunnan löytäminen vaati paljon, piti olla itse todella aktiivinen. Hain kevään yhteishaussa kahteen eri koulutukseen, mutta en päässyt, koska hakijoita oli niin paljon. Olin jo luovuttamassa, mutta otin sitten vielä suoraan yhteyttä Taitotaloon ja sitä kautta pääsin opiskelemaan melko nopeasti liiketalouden perustutkintoa. Sitkeyttä tämä kuitenkin vaati, etsin ja yritin opiskelupaikkaa kaikin keinoin, Riikka kertoo.
Kun opinnot alkoivat, Kevan ammatillinen kuntoutus tuli mukaan ja Riikka saa kuntoutusrahaa opintojen ajan. Tavoitteena on valmistua merkonomiksi parin vuoden kuluessa.
Opiskelemaan piti opetella
Riikka on 38-vuotias ja ollut koko ikänsä työelämässä. Edellisistä opiskeluista on jo parikymmentä vuotta, joten opiskelun aloittaminen ei ole ollut ihan luontevaa.
- Moni asia opiskelussa on muuttunut näinä vuosina. Pitää oikein miettiä, miten sitä opiskellaankaan. Opiskelu on esimerkiksi suurimmaksi osaksi muuttunut digitaaliseksi 20 vuodessa.
Uusia aineitakin tutkinto pitää sisällään. Uusia ja pakollisia yhteisen tutkinnon osia Riikalle ovat viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteiden osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.
- Koska edellisistä opinnoistani on niin paljon aikaa, vanhoja opintoja ei voida enää hyväksyä osaksi uutta tutkintoa. Minulla on aiemmin ammattikoulupohjainen catering-alan perustutkinto, suurtalouskeittiön alalta.
Taitotalossa voi valita, suorittaako opinnot etänä vai lähiopetuksena. Riikka on valinnut opinnot verkossa, koska hänen nuorin lapsensa on aloittanut vasta koulun ja hänet pitää saattaa kouluun aamuisin.
- Nyt etsin sopivaa harjoittelupaikkaa, työharjoittelu on kiinteä osa opiskeluita. Olen aktiivisesti etsinyt sopivia harjoittelupaikkoja, niin entiseltä työnantajaltani Espoon kaupungilta kuin yksityiseltä sektorilta. Haluaisin mieluiten päivätyön, sillä aiemmin olen tehnyt paljon vuorotyötä.
Riikka arvioi, että Taitotalossa ymmärretään asiakkaita ja autetaan käytännön asioissa, kuten harjoittelusopimusten tekemisessä.
- Olen kuullut, että Taitotalosta valmistuvat työllistyvät hyvin. Koulu vaikutta todella hyvältä ja opetus on laadukasta. Lisäksi panostetaan siihen, että oppilaat pääsevät eteenpäin, joustetaan opinnoissa tarpeen mukaan.
Ei kannata luovuttaa
Riikan vinkki samassa tilanteessa oleville on, että ei kannata ikinä luovuttaa, vaikka elämä potkisikin päähän.
- Itse tekemällä saa asioita tapahtumaan. Kannattaa luottaa, että aina löytyy ratkaisu asioihin. Itselläni kävi välillä mielessä, että tossut nurkkaan. Mutta sitten ajattelin, että pakko tähän on olla joku ratkaisu. Kannattaa jatkaa etsimistä, ei saa luovuttaa.
- Tulevaisuus näyttää nyt positiiviselta. Kaikki on uuttaa ja ihmeteltävää riittää. Positiivinen asenne auttaa jaksamaan, Riikka kannustaa.
Riikka Henriksson
Työkykykoordinaattori tukee kuntoutujaa
Useilla työpaikoilla on työkykykoordinaattori, joka vastaa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien asioiden selvittelyistä työpaikalla. Hän toimii yhteistyössä työntekijän ja eri toimijoista koostuvan verkoston kanssa.
Espoon kaupungilla suunnitelmia työuran jatkamiseksi käydään työterveysneuvotteluissa. Työntekijän kanssa käydään myös keskusteluja mahdollisuuksista, toiveista, motivaatiosta, osaamisesta ja siitä, mitä hän on itse valmis tekemään oman uransa jatkamiseksi.
- Keskusteluissa pyritään löytämään realistisia, työkykyä tukevia pidemmän aikavälin ratkaisuja, kertoo työkykykoordinaattori Tuija Merkel Espoon kaupungilta.
Ensisijaisesti pyritään omassa työssä jatkamiseen työjärjestelyjen turvin. Jos tämä ei tue työkykyä, työntekijä voi hakea oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työkokeilua tai uudelleenkouluttautumista varten.
- Tavoitteena on tukea esihenkilöä ja työntekijää työkyvynhallinnassa; sairauspoissaolojen vähentämisessä, sairauslomien pituuksien lyhentämisessä, ennenaikaisten eläköitymisien ehkäisemisessä eli työurien jatkumisessa myös osatyökykyisenä.
- Jotta ammatillinen kuntoutus olisi tuloksellista, on tärkeää, että työntekijä ottaa vastuun omasta itsestä ja omasta urasta. Tarvitaan omaa aktiivisuuttaa työhönpaluusuunnitelmien toteuttajana, Tuija Merkel korostaa.