Selkeyttä prosesseihin ja uutta ennustetietoa – Jyväskylän kaupunki ehkäisee työkyvyttömyyttä vahvistamalla työterveysyhteistyötä

Jyväskylän kaupunki ennakoi työkyvyttömyysriskejä tiivistämällä yhteistyötä työterveyden kanssa ja kokeilemalla uutta digitaalista työkalua. Hyötyjä on saatu jo Kestävää työelämää -hankkeen pilottiprojektien aikana.

Jokainen työnantaja toivoo, että työntekijät sairastavat mahdollisimman vähän ja pysyvät töissä mahdollisimman pitkään.

Toiveen täyttyminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Yksi tärkeistä kumppaneista on työterveyshuolto.

Aina yhteistyö ei kuitenkaan suju parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyö vaatii jatkuvaa vaalimista, muutosten huomioimista, tavoitteiden tarkentamista, tekemisen parantamista ja vaikuttavuuden arviointia. Ja usein kaikkea tätä samalla, kun rahat ovat tiukalla.

– Itsekin joudun usein puhumaan tavoitteiden ja tekemisen rinnalla rahasta. Etenkin kun resursseja on vähän, on tärkeää kohdistaa ne oikein, sanoo Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä.

Työterveys Aallon asiakkuuskoordinaattori Johanna Karjalainen ymmärtää kaupungin tiukan tilanteen.

– Siksikin on tärkeää, että työntekijät saavat tukea työssäjaksamiseen oikeaan aikaan.

Aroheinä ja Karjalainen painottavat, että taloudellisesti järkevään ja vaikuttavaan tulokseen päästään, jos kumppanit luottavat toisiinsa ja pitävät keskusteluyhteyden rehellisenä ja rakentavana.

– Vaikutusta ei saada ilman vuorovaikutusta. Keskustelukynnyksen pitää olla matala kaikkien osapuolten välillä, Aroheinä sanoo.

Oivalluksia ja uusia näkökulmia

Jyväskylä ja Aalto ovat olleet kumppaneita useita vuosia, ja yhteistyö on ollut hyvällä tolalla jo ennestään. Siitä huolimatta Aroheinä ja Karjalainen lähtivät innostuneina mukaan Kestävää työelämää -hankkeen Työterveysyhteistyön kehittäminen -projektiin.

– Keva on moderni tekijä, joka kuuntelee ja ymmärtää työelämän kehittämisen tarpeita hyvin käytännönläheisesti, Aroheinä sanoo.

Projektissa on mukana kahdeksan organisaatiota työterveystoimijoineen. Projektipäällikkö Maija Lahdenniemi Kevasta kertoo, että kaikki ovat itse valinneet, mitä yhteistyössä haluavat lähteä kehittämään.

Jyväskylän kaupunki ja Työterveys Aalto ovat päättäneet kehittää prosesseja, rooleja, vastuita, toimintamalleja ja työkaluja.

Hanke on antanut Aroheinälle ja Karjalaiselle samalla tärkeitä oivalluksia. Aroheinä on oivaltanut entistä kirkkaampana esimerkiksi sen, että koska työelämän kehitys ja kaikki sen taustailmiöt yhteiskunnassa ovat monimutkaisia, on entistä tärkeämpää, että kaikki työkalut ja toiminnot ovat mahdollisimman selkeitä.

Työterveysneuvottelut selkeämmiksi ja korvaava työ vaihtoehdoksi

Jos työntekijä ei pysty enää tekemään työtään, työnantajan pitää koettaa ratkaista tilanne. Tätä varten käydään työterveysneuvottelut. Se on pitkä prosessi, jonka tavoitteista, kulusta ja käytännöistä neuvotteluihin osallistuvilla on ollut epäselvyyksiä.

Arja Aroheinä kertoo, että prosessia on helpotettu selkeyttämällä siihen liittyviä vaiheita erilaisista lomakkeista lähtien. Esimerkiksi lomake, jonka pohjalta esihenkilö ja työntekijä keskustelevat prosessin aluksi, on käyty suurennuslasin kanssa läpi. Sen jälkeen lomakkeesta on tehty mahdollisimman yksiselitteinen.

Lisäksi on selkeytetty esimerkiksi ohjeistusta siitä, miten tehdään jatkosuunnitelma, mitä asioita esihenkilön on hyvä selvittää jo ennen työterveyshuollon mukaantuloa ja mitkä asiat esihenkilö ottaa keskusteluun. Ylipäätään eri osapuolten roolit on nyt määritelty.

Samalla on noussut esiin se, että sairauspoissaolon sijaan on syytä puhua nykyistä vakiintuneemmin korvaavasta työstä. Jatkossa työterveyslääkäri ottaakin aikaisempaa johdonmukaisemmin kantaa siihen, onko sairastuneelle korvaava työ ylipäänsä mahdollista.

– Tekemiseen voisimme lisätä vielä mittareita, kuinka usein korvaavaa työtä on tarjottu ja kuinka usein se on otettu vastaan, Aroheinä sanoo.

Tieto auttaa suunnittelussa

Yksi Kestävää työelämää -hankkeessa kehitetyistä innovaatioista on työväline, joka tarjoaa ennustetietoa työkyvyttömyysriskistä. Ennustetta voi käyttää toiminnan suunnittelun ja näin myös työterveysyhteistyön tukena.

Projekti kulkee nimellä Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin. Projektipäällikkö Mari Saarela kertoo, että työkalun avulla voidaan ennakoida entistä paremmin esimerkiksi sitä, mitkä ammatti- ja ikäryhmät kaipaavat erityistä tukea työssäjaksamiseen.

Jyväskylän kaupunki on yksi digitaalista työkalua kokeilevista organisaatioista. Kaupunki on käynnistänyt pilottihankkeen, jossa se on hyödyntänyt työkalun avulla saatua dataa. Työkalun avulla on saatu ammattiryhmäkohtaista tietoa siitä, millaiset työkyvyttömyysriskit kullakin alalla on.

– Se on tärkeää ennustetietoa siitä, mitkä alat tarvitsevat varhaisempaa tukea. Esimerkiksi työterveyshuollon tukitoimia on kohdistettu sen mukaisesti, Arja Aroheinä sanoo.

Kevan julkisen alan työhyvinvointia selvittäneen tutkimuksen mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöistä yhä useampi kokee työnsä henkisesti ja fyysisesti raskaaksi. 

Digitaalisen työkalun avulla on nähty, että Jyväskylä ei ole poikkeus.

– Kun yhteiskunnassa ei voida hyvin, se heijastuu lasten käytökseen. Työkalun avulla saamamme tilannekuva auttaa parantamaan ja kohdentamaan toimia henkilöstön tukemiseksi.

Työkalu auttaa ennakoimaan kustannuksia

Työterveys Aallon Johanna Karjalaisen mukaan data hyödyttää myös työterveyshuoltoa. Se auttaa ymmärtämään, mitä haasteita pitää ratkaista. Kevan digitaalisten työkalujen projekti on innoittanut hyödyntämään myös työterveyshuollon omaa dataa palvelujen kohdentamisessa.

– Haasteita lähdetään sitten tutkimaan esihenkilöiden ja koko henkilöstön kanssa.

Karjalainen kertoo, että tarkoitus on löytää yhdessä keinoja, joilla voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Lisäksi tavoite on, että toiminta lisää työn imua ja että työntekijät pysyvät työssään mahdollisimman pitkään.

Työkalun avulla voidaan myös ennakoida kustannuksia. Sen avulla voi nähdä esimerkiksi, miten sairauspoissaolojen vähentäminen vaikuttaa työkyvyttömyysriskiin ja kustannuksiin.

Tiedolla johtamista ja uutta energiaa

Kevan Mari Saarela ja Maija Lahdenniemi iloitsevat siitä, että hanke on tuonut konkreettista hyötyä organisaatioille ja vahvistanut niiden tiedolla johtamista.

He tietävät, että henkilöstöjohtajille ei ole epäselvää, kuinka tärkeää työkyvyttömyysriskejä on ehkäistä ja että ennaltaehkäisy on pitkäjänteistä. Kuitenkin heidän kokemuksensa mukaan henkilöstöjohtajat saattavat kaivata työkaluja siihen, kuinka perustella tietyt toimet johdolle ja päätöksentekijöille.

– Autamme organisaatioita johtamaan mittareiden ja tavoitteiden kautta, Lahdenniemi sanoo.

Toisaalta he toivovat, että hanke ei ainoastaan luo uusia työvälineitä vaan antaa johtajille myös uutta energiaa ja potkua työhön.

– Lisäksi yhteistyö eri organisaatioiden välillä voi tuottaa uutta, Saarela sanoo.