Siun sote ja Siun työterveys: "Työterveysyhteistyö on nimensä mukaisesti yhteistyötä"

Työterveysyhteistyö on keskeinen osa organisaation työkykyjohtamista. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote ja heidän työterveyskumppaninsa Siun työterveys Oy pyrkivät yhdessä kehittämään toiminnasta yhä sujuvampaa ja vaikuttavampaa. Se edellyttää molemmilta osapuolilta avoimuutta ja sitoutumista.

Toimiva työterveystyö on monen tekijän summa. Hedelmällinen lähtökohta hyvälle työterveysyhteistyölle on yhteinen, tietoon perustuva tilannekuva ja avoin keskustelu tarpeista ja tavoitteista.

Siun soten työsuojelupäällikkö Mikko Simonen korostaa, että ennen työterveysyhteistyön kehittämistä työnantajan kannattaa katsoa tarkasti peiliin.

— Ennen kuin sovitaan työterveyshuollon kanssa toiminnasta, työnantajan pitää tunnistaa omat tarpeensa ja vahvuutensa, tietää riskit ja varmistaa oma osaaminen työterveysyhteistyön suhteen, Simonen painottaa.

Työterveysyhteistyö rakentuu monilla eri tasoilla

Selkeät roolit ja vastuut sujuvoittavat yhteistyötä ja tuovat sille jatkuvuutta. Va. työhyvinvointipäällikkö Outi Kuningas Siun sotesta korostaa erityisesti työnantajaorganisaation johdon sitoutumisen tärkeyttä. Myös hr:n rooli on keskeinen työterveysyhteistyössä.

— Hr:n tehtävä on sanoittaa osaltaan selkeitä tavoitteita ja tarpeita, jolloin työterveyshuolto voi keskittyä perustehtäväänsä.

Siun työterveys Oy:n toimitusjohtaja Anne Kanerva jakaa näkemyksen selkeiden roolien tärkeydestä. Hän painottaa, että molempien osapuolten panosta tarvitaan.

— Erityisesti mielenterveysongelmista ja työkyvyn tukemisesta puhuttaessa ovat yhteistyö ja yhteiset toimintamallit välttämättömiä.

Toiminta perustuu strategiaan

Siun työterveys on viime vuosina laatinut puitetoimintasuunnitelmia ja toimialakohtaisia toimintasuunnitelmia, jotka luovat pohjaa tulevalle yhteistyölle. Yhdessä Siun soten kanssa on parannettu prosesseja, kuten työpaikkaselvitys- ja säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkastusprosessia. Lisäksi on kehitetty yhteistyö- ja raportointimalleja.

Ennen taktisen tason suunnittelua on kuitenkin käyty keskustelua strategisista suuntaviivoista ja reunaehdoista.

Kevan asiakaspäällikkö Kaisa Hakkarainen antaa molemmille organisaatioille tunnustusta kehittämistyön strategisuudesta.

— Siun sotessa ja Siun työterveydessä on otettu työterveysyhteistyön tavoitteiden lähtökohdaksi työnantajan strategiset tavoitteet. Niiden pohjalta on pohdittu keinoja, miten työterveysyhteistyössä toimitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Outi Kuningas kertoo, että strategiatapaamiset ovat olleet avainasemassa yhteistyön kehittämisessä. Organisaatioiden edustajat ovat käynnistäneet myös työterveyshuollon henkilöstön ja Siun soten hr:n yhteisen työpajatoiminnan, jonka kautta roolit, vastuut ja prosessit ovat selkiytyneet.

”Hankalistakin asioista pitää voida keskustella”

Siun soten näkökulmasta yhteistyön mahdolliset haasteet liittyvät monesti ennakko-oletuksiin ja oman aktiivisuuden puutteeseen. Mikko Simonen huomauttaa, että työnantajan puolella saattaa esimerkiksi olla harhaluuloja yhteistyön itsestään tapahtumisesta.

— On väärin kuvitella, että työterveysyhteistyö tapahtuu itsestään. Ei se tapahdu vaan se on aktiivista ja tavoitteellista työtä, hän toteaa.

Anne Kanerva puolestaan korostaa avoimen keskustelun merkitystä haasteiden ratkaisemisessa.

— Olemme säännöllisesti työskennelleet yhdessä ja keskustelleet avoimesti asioista. Oikeasti on nostettu kissa pöydälle.

Myös Kevan rooli ulkopuolisena asiantuntijana työterveyshuollon kehittämisessä nähdään tärkeänä.

— Keva on toiminut tulkkina työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Kevan kanssa työskentely on ollut kehittävää, rakentavaa ja asiantuntevaa sekä arvostavaa, Kanerva kiittelee.

Työterveysyhteistyön mittaaminen ja vaikutukset

Siun sotessa työterveysyhteistyön vaikuttavuutta mitataan vuosittaisella laadullisella arvioinnilla, jolla seurataan yhteisten tavoitteiden toteutumista. Muiden mittareiden kehittäminen on parhaillaan työn alla.

Yhteistyön parantuminen näkyy organisaation eri puolilla myös esimerkiksi sujuvampina prosesseina ja lisääntyneenä rohkeiden avauksien määränä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Outi Kuningas mainitsee työpaikkaselvitysprosessin tarkastelun.

— Konkreettisesti yhteistyön paraneminen näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina ja yhteisen keskustelun lisääntymisenä. Täällä hr:ssä me kaipaamme ja arvostamme sitä kovasti!

Tarkoitus on jatkaa kehittämistyötä yhdessä. Tulevan syksyn aikana on tarkoitus tehostaa muun muassa sairauspoissaolojen seurantaa.

Pidemmällä aikavälillä hyvä työterveysyhteistyö näkyy organisaatiotasolla muun muassa vähentyneinä työterveyshuollon kustannuksina ja työkykyperäisten poissaolopäivien vähentymisenä, erityisesti pitkien poissaolojen osalta.

— Tehtävää riittää, mutta tästä on hyvä jatkaa, Kuningas päättää.