Korvaavan työn tekeminen sairauspoissaolon sijaan on yleistymässä kunta-alalla. Käytäntöä pidetään hyödyllisenä, mutta sen käyttöönottoon liittyy haasteita. Tämä selviää Kevan tekemästä tutkimuksesta, jonka tulokset julkistetaan tänään.
40 prosentissa Kevan tutkimukseen osallistuneista kuntaorganisaatioista työntekijät voivat tehdä korvaavaa työtä sairauspoissaolon sijaan. Näin arvioivat kunta-alan henkilöstöjohtajat. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.
Yleisimmin toimintatapa on käytössä hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen töissä, teknisellä ja tuotannon alalla, turvallisuusalalla sekä sivistys- ja kulttuurialalla. Korvaavaa työtä tehdään useimmiten silloin, kun työkyky on heikentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauden, vamman tai mielenterveyden häiriön vuoksi. Korvaavan työn muodoista käytetään eniten omaa työtä muokattuna tai muuta terveydentilalle paremmin sopivaa työtä, kun taas etätyö, koulutus ja perehdyttäminen ovat harvemmin käytössä.
- Korvaavan työn käyttämiseen kannustavat halu vähentää ja lyhentää sairauspoissaoloja sekä ylläpitää työntekijöiden työkykyä, toteaa työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen Kevasta.
- Vastaajien mukaan korvaavasta työstä on hyötyä niin työntekijälle, työnantajalle kuin koko työyhteisöllekin. Työntekijä pystyy jatkamaan töissä, työnantaja säästää kustannuksissa ja saa käyttöönsä työntekijän työpanoksen, ja koko työyhteisö saa käyttöönsä lisäresurssin.
Kuntatyöpaikoilla korvaavan työn käyttö on useimmiten vapaaehtoista ja siitä saadut kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Ongelmakohdiksi ovat nousseet sopivien työtehtävien järjestäminen, työntekijöiden varauksellinen suhtautuminen sekä se, että esimiehillä on vaihtelevasti tietoa korvaavasta työstä. Myöskään työterveyslääkärit eivät aina ota korvaavaa työtä puheeksi. Korvaavan työn käyttöönottoa hankaloittaa myös vähäinen viestintä ja koulutus, sillä kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, ettei heidän työpaikallaan ole tehty korvaavan työn viestintäsuunnitelmaa eikä toimintatavasta tarjota koulutusta.
Tutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin keväällä 2017 keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöstöasioista vastaavaa ja vastausprosentti oli 50.
Lisätietoja
Työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen, p. 040 5741 803
Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski, p. 040 571 3823
Lisää aiheesta
- Tutkimusjulkaisu: Korvaava työ kunta-alalla - toimintatavan suunnittelu ja käyttö (pdf)
- Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoodinaattorit kunta-alalla seminaarin diat (pdf)
- Videotallenne: Tutkimusseminaari: Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla tutkimusseminaarista
- Radiojuttu korvaavasta työstä: Kuntatyöpaikoilla tehdään korvaavaa työtä saikkujen sijaan