Työnantajan ja työterveyshuollon rooli ammatillisessa kuntoutuksessa – viisi vinkkiä

Työelämä Työkyky
Työelämä Työkyky

Työkyvyn heikentymisen ei tarvitse tarkoittaa työelämästä luopumista. Ammatillinen kuntoutus voi auttaa löytämään työuralle uuden suunnan. Seinäjoella on päästy erinomaisiin tuloksiin kehittämällä ammatillista kuntoutusta yhteistyössä.

Seinäjoella alettiin syksyllä 2018 lisätä yhteistyötä ja etsiä uusia polkuja ammatillisen kuntoutuksen kentällä työurien pidentämiseksi. Myös ammatillisen kuntoutuksen osaamista sekä työkyvyn arvioinnin ja kuntoutussuunnitelmien laatua haluttiin parantaa. Kehittämistyön tueksi syntyi Samku-hanke. Seinäjoen kaupungin kumppaneita vuoden mittaisessa hankkeessa ovat Sedu, Seinäjoen Työterveys Oy ja Tampereen yliopisto sekä Keva.

Hankkeen kokemuksista ammennetut vinkit auttavat työnantajia ja työterveyshuoltoa tehostamaan ammatillista kuntoutusta.

1) Tunnista hyödyt

Työntekijän kuntoutus on kaikkien etu. Ammatillisen kuntoutuksen tärkein tavoite on saada muuttunut työkyky ja työtehtävä kohtaamaan. Kuntoutuksen avulla työlle löytyy entistä sopivampia tekijöitä.

Ammatillinen kuntoutus ei aiheuta työnantajalle kuluja, päinvastoin! Se auttaa vähentämään sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia sekä säästämään rekrytointikuluissa.

Työntekijälle uran säilyminen lisää merkityksellisyyden tunnetta, kerryttää myöhempää työeläkettä ja tuo turvaa tulevaisuuteen. Ammatillinen kuntoutus säästää myös yhteiskunnan varoja vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeitä.

2) Päivitä käsityksesi

Vaikka työntekijän terveydentila heikentäisikin hänen edellytyksiään toimia vanhassa tehtävässä, voi moni muu toimenkuva sopia hänelle mainiosti.

Ammatillisen kuntoutuksen toimintamalleja uudistetaan, ja omia käsityksiä kannattaakin tuulettaa. Työnantajille on tarjolla esimieskoulutuksia, joiden kautta saa tietoa uusista kuntoutuskäytännöistä ja yhteisistä pelisäännöistä.

Työterveyshuollon ammattilaisille järjestetään työkykykoordinaattorikoulutuksia, jotka syventävät ammatillisen kuntoutuksen ymmärrystä ja osaamista.

3) Ota tilanne puheeksi

Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikentymiseen kiinnitetään huomiota, sitä paremmat mahdollisuudet kuntoutuksella on onnistua.

Sairauspoissaolojen kertymistä ei kannata jäädä odottelemaan, vaan työntekijän kanssa voi jutella työkyvystä esimerkiksi varhaisen tuen keskusteluissa tai kehityskeskusteluissa. Työnantajan kannattaakin rohkeasti kannustaa potentiaalisia kuntoutujia tarttumaan mahdollisuuteen.

Ammatin sopivuus ja ammatinvaihdon mahdollisuus voidaan ottaa puheeksi myös työterveyshuollossa, kun työntekijä tulee vastaanotolle.

4) Tutustu vaihtoehtoihin

Ammatillinen kuntoutus pitää sisällään monenlaisia reittejä. Kun nykyinen ammatti osoittautuu työntekijän terveydentilan kannalta epäsopivaksi, on tärkeää löytää vaihtoehto, jonka avulla työnkuva muuttuu riittävästi.

Työkyvyn muuttuessa kannattaa ensin selvittää, voisiko työtehtäviä keventää ja muuttaa vastaamaan paremmin uutta tilannetta. Mikäli työjärjestelyt eivät ole mahdollisia, voivat erilaiset koulutukset tarjota vaihtoehtoisia polkuja työuralle. Työkokeilun ja työhönvalmennuksen sijaan kuntoutuja voi lisä- tai uudelleenkouluttautua tai tehdä osatutkinnon ja päivittää osaamistaan.

Myös yrittäjyys tai osa-aikatyö voivat olla vaihtoehtoja, kun kuntoutujan tulevaa reittiä suunnitellaan.

5) Tee yhteistyötä

Työkyvyn heikentyessä työterveyshuolto auttaa työntekijää löytämään hänelle parhaan ratkaisun. Verkostoneuvotteluissa työntekijä ja työnantaja pääsevät pohtimaan tilannetta yhteisen pöydän ääressä työterveyden kanssa.

Monet oppi- ja koulutuslaitokset tarjoavat arvokkaita työkaluja ammatilliseen kuntoutukseen. Laitoksilla voi olla uraohjaaja, joka auttaa kuntoutujaa valitsemaan sopivan koulutusreitin ja ohjaa hänet esimerkiksi ammatinvalintatesteihin.

Ammatilliselle kuntoutukselle kannattaa sopia yhteistyökumppanien kanssa yhteinen toimintamalli. Näin työntekijän seuraava etappi sekä tarvittavat yhteyshenkilöt ovat jokaisen tiedossa ja sopivan kuntoutuspolun löytyminen helpottuu.


Lähteet: Seinäjoen kaupungin työhyvinvointipäällikkö Elisa Saunamäki & erikoistuva lääkäri Tiina Viitala Seinäjoen kaupungin työterveyshuollosta (Seinäjoen Työterveys Oy)