Valtion turvallisuustoiminnassa työskentelevien työkyky on hyvällä tasolla, eikä merkittäviä työkyvyttömyysriskejä ole nähtävissä. Poliiseilla, vankeinhoidossa ja nuorilla työntekijöillä riski- ja kuormitustekijöitä nousee esille hieman muita ammattiryhmiä enemmän.
Valtion turvallisuustoiminnassa on Kevan tutkimus- ja tilastotiedon valossa monia tekijöitä, jotka tukevat henkilöstön työkykyä. Poliisitoimen, vankeinhoidon, maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstö kokee työnsä tärkeänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä; yli 90 % työntekijöistä kokee näin. Työ on myös motivoivaa, ja työpaikkaa ollaan valmiita suosittelemaan.
Erityisiksi vahvuuksiksi työntekijät nostavat hyvän esihenkilötyön ja työyhteisöt. Myös kokemus fyysisestä työkyvystä on säilynyt hyvänä: useampi kuin neljä viidestä (84 %) kokee työkykynsä tältä osin hyväksi.
Toimialan ammattiryhmien välillä on kuitenkin eroja, jotka johtuvat työn luonteesta ja esimerkiksi ikärakenteesta. Sairauspoissaolo- ja eläketilastot osoittavat, että työkyvyttömyysriski on hieman korkeampi poliisitoimen ja erityisesti vankeinhoidon henkilöstöllä sekä sairauspoissaolojen valossa jossain määrin myös ikääntyvillä työntekijöillä. Myös alle 30-vuotiaiden työntekijöiden henkinen työkyky on heikentynyt, vaikka työssä koetaan työn iloa ja innostusta.
– Tutkimustulosten valossa on myönteistä, että kansalaisten turvallisuudesta vastaavat ammattilaiset voivat työssään hyvin ja kokemus työkyvystä on hyvä. Toimialalla kokonaisuudessaan ei ole näkyvissä välitöntä henkilöstön työkykyyn liittyvää riskiä. Muuttuva toimintaympäristö ja erityisesti nuorten jaksaminen vaativissa tehtävissä haastavat kuitenkin seuraamaan ja ennakoimaan henkilöstön työkyvyn kehittymistä, ylläpitämään voimavaroja ja puuttumaan työkyvyn heikentymiseen välittömästi, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Tiedot käyvät ilmi Kevan tuoreesta toimialakatsauksesta, johon on koottu tutkimus- ja tilastotietoa valtion turvallisuustoiminnan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia työkyvyn tueksi.
Vartijoilla eniten sairauspoissaoloja, poliisien työkyvyttömyyseläkkeet hieman kasvussa
Toimialan ammattiryhmiä tarkasteltaessa nousee esille poliisitoimen ja vankeinhoidon henkilöstön hieman muita ammattiryhmiä suurempi riski työkyvyttömyyteen.
Vartijoilla on sairauspoissaolopäiviä eniten kaikista ammattiryhmistä, keskimäärin 21 päivää vuonna 2023. Poissaoloja on heillä keskimäärin noin yhdeksän päivää enemmän kuin koko turvallisuustoiminnassa (noin 12 päivää). Myös työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa eniten vartijoilla, syinä yhtä lailla niin mielenterveyden häiriöt kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Poliiseilla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on hieman noussut, ja syynä on yleisimmin mielenterveyden häiriö.
Poliisitoimen ja vankeinhoidon henkilöstön työkuormitus on tasaantumassa
Poliisitoimessa ja vankeinhoidossa työssä koettu henkinen kuormitus on tasaantumassa. Työkuormitus on kuitenkin suurempaa kuin maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa, jonka henkilöstöstä lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Poliisitoimessa ja vankeinhoidossa näin kokee kolme neljästä (78 %).
Poliisitoimen ja vankeinhoidon työkykyä kuormittavat lisäksi työtehtäviin ajoittain liittyvä väkivalta tai sen uhka kansalaisten taholta. Joka kolmas kokee työssään myös aikapaineita. Muuhun valtion henkilöstöön nähden harvempi, vain joka toinen, poliisitoimen ja vankeinhoidon työntekijä arvioi, että voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.
Poliisitoimen ja vankeinhoidon työyhteisöjen vahvuuksia muuhun julkiseen alaan nähden ovat niiden ilmapiiri ja luottamus työyhteisöissä, jotka noin neljä viidestä arvioi hyviksi. Työntekijöiden arvio työyhteisöjen kyvystä ratkaista ristiriitoja on parantunut ja vastaa nyt valtion henkilöstön keskiarvoa.
Nuorten työntekijöiden henkinen työkyky on heikentymässä
Nuoret työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä; aiempaa useampi (81 %) nuori suosittelee työpaikkaansa ja kokee työssään innostusta.
Nuorten, alle 30-vuotiaiden työntekijöiden, henkisen työkyvyn kokemus ei kuitenkaan ole palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Nuorten joukossa on muita ikäryhmiä enemmän heitä, jotka kokevat työkykynsä tältä osin heikoksi. Henkisen työkyvyn haasteet korostuvat etenkin poliisitoimessa ja vankeinhoidossa, mutta erot muihin ikäryhmiin nähden ovat merkitseviä myös maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa. Myös nuorten sairauspoissaolot ovat edelleen lisääntyneet turvallisuustoiminnan lähes kaikissa ammattiryhmissä.
Nuoret kokevat työnsä usein kuormittavaksi. Yli puolet nuorista kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes joka kolmas on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Kahden vuoden takaiseen verrattuna hieman useampi voi vaikuttaa työhönsä, mutta näin arvioivien osuus on pienempi kuin muissa ikäryhmissä.
Esihenkilötyö ja työyhteisöt vahvuutena maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa
Maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstön työn riskitekijöinä voidaan pitää työn fyysistä raskautta ja kotiasioiden laiminlyöntiä työn takia, joista kertoo noin viidesosa henkilöstöstä. Työaikojensa ajoittumiseen ja työskentelypaikkoihin voi vaikuttaa harvempi kuin joka toinen, mutta henkilöstöä suojaavat mahdollisuudet vaikuttaa muihin työhön liittyviin asioihin, jopa kolme neljästä kokee ne hyviksi.
Työkyvyn kokemukseen voi maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa vaikuttaa henkilöstön kyky palautua työstään: yli 70 % arvioi palautuvansa työstään ennen seuraavaa työvuoroa, mikä on suurempi osuus kuin muissa valtion ammattiryhmissä.
Maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstö on muita tyytyväisempi esihenkilön oikeudenmukaisuuteen, tukeen ja apuun sekä häneltä saatuun palautteeseen. Lisäksi vahvuutena on muuhun julkiseen alan nähden erityisen vahva luottamus työyhteisönsä ihmisiin, minkä lisäksi työyhteisöissä pystytään ratkaisemaan ristiriitoja.
Maanpuolustuksen ja rajavartioinnin naistyöntekijöillä tyytyväisyys esihenkilön toimintaan tai työyhteisöön jää miesten vastaavista lukemista. Harvempi naisvastaajista arvioi esihenkilönsä toiminnan tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi tai saavansa esihenkilöltään tukea ja apua. Naisista kolminkertainen osuus miehiin nähden on myös kokenut kiusaamista tai epäasiallista kohtelua esihenkilöltä tai työkavereilta viimeisen vuoden aikana.
Sairauspoissaolot hieman lisääntyneet turvallisuustoiminnassa
Koko turvallisuustoiminnassa poissaolot sairauden takia ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosina. Kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022, jolloin koronarajoitukset purettiin. Yhä vuonna 2023 poissaolopäiviä kertyi kuitenkin henkilöstölle enemmän kuin ennen vuotta 2022.
Vuonna 2023 vartijoilla poissaoloja oli keskimäärin 21 päivää, poliiseilla, komisarioilla ja ylikonstaapeleilla keskimäärin 13,5 päivää. Tulli- ja rajavirkamiehillä poissaoloja kertyi keskimäärin 12,5 päivää. He ovat ainoa ryhmä, jossa sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt. Raja- ja merivartijoilla sairauspoissaolopäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 4 päivää vähemmän kuin tullivirkamiehillä. Turvallisuustoiminnan muulla henkilöstöllä poissaoloja oli keskimäärin 10 päivää. Vähiten poissaoloja on sotilashenkilöstöllä, keskimäärin 6 päivää vuonna 2023.
Ikäryhmistä sairauspoissaolopäiviä kertyy turvallisuustoiminnassa eniten yli 55-vuotiaille työntekijöille, keskimäärin 15 päivää vuodessa. Heidän poissaolopäiviensä määrä ei kuitenkaan ole kasvanut viime vuosina yhtä paljon kuin muiden ikäryhmien.
Lähes joka kolmas eläköitymässä
Kevan eläköitymisennusteen mukaan kaikista turvallisuustoiminnan ammattilaisista lähes joka kolmas (31 %) siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 10 200 turvallisuustoiminnan työntekijää.
Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain keskimäärin noin 800 ja työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin vajaa 200 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle siirrytään yleisimmin toiminnan muun henkilöstön keskuudessa, kun taas työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on yleisintä vartijoilla.
Toimialakatsaus: Valtion turvallisuustoiminnan henkilöstön työkyky ja sen johtaminen – voimavarat ja työkyvyttömyysriskien hallinta (pdf)
Lisätiedot:
Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, p. 040 574 1803, laura.pekkarinen(at)keva.fi
Taustatietoa tutkimuksesta
Valtion turvallisuustoiminnan toimialakatsauksessa tarkastellaan Kevassa vakuutettujen ja yhteiskunnan kannalta kriittisten valtion turvallisuusviranomaisten työoloja ja työkykyä.
Katsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu turvallisuusalan toimijoita työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä eri ammattiryhmissä Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa, poliisissa ja Rikosseuraamuslaitoksessa sekä tilastotietojen osalta myös Tullissa. Katsaukseen on lisäksi koottu muuta tutkimuskirjallisuutta ja esimerkkejä turvallisuustoiminnan kehittämishankkeista.
Toimialakatsauksessa keskitytään työkyvyn tukemiseen muuttuvassa toimintaympäristössä ja esitetään ehdotuksia toiminnan tueksi. Katsaus on suunnattu erityisesti henkilöstöpalveluille, organisaatioiden johdolle ja esihenkilöille, mutta sen toivotaan lisäävän laajemminkin ymmärrystä työkyvyn erityiskysymyksistä valtion turvallisuustoiminnassa.
Kevan kaikista valtion vakuutetuista noin 33 000 työskentelee turvallisuustoiminnassa. Vuonna 2023 vakuutettuina oli noin 10 000 sotilasta (upseeria, aliupseeria, sotilasammattihenkilöä), 8 100 poliisia, komisariota ja ylikonstaapelia, 3 900 tulli- ja rajavirkamiestä ja 1 600 vartijaa. Muuta turvallisuustoiminnan henkilöstöä oli vakuutettuina kaikkiaan noin 9 700.
Katsauksessa tarkasteltavia ammattiryhmiä on osittain yhdistelty, jotta turvallisuustoimintaa voidaan kuvata kokonaisuudessaan ja toisaalta verrata eri turvallisuusviranomaisten työkykyä riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi tilastoissa sotilashenkilöstössä upseereita, aliupseereita ja sotilasammattihenkilöitä on käsitelty yhtenä ryhmänä, samoin kuin poliisitoimessa poliiseja, komisarioita ja ylikonstaapeleita. Ryhmien yhdistäminen on välttämätöntä muun muassa tarkasteltaessa työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden alkavuus on pieni. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa poliisitoimea ja vankeinhoitoa on myös tarkasteltu yhtenä ryhmänä ja maanpuolustusta ja rajavartiointia omanaan. Luokittelu jakaa valtion henkilöstökertomuksessa esitetyn turvallisuustoiminnan virastotyypin kahteen tarkasteltavaan osaan.