Älä hätäile vuodenvaihteen indeksien kanssa!

Paikallisessa supermarketissa jaetaan ilmaisia ämpäreitä – ei muuta kuin kengät jalkaan ja juosten sinne, HETI! Sähköpostiin kilahtaa viesti, jossa kerrotaan, että kaikki salasanasi on varastettu ja sinun pitää toimia välittömästi, jotta tietosi eivät päädy rikollisjengin haltuun - klikkaat HETI kaikkia viestin linkkejä ja liitteitä! Lehdessä uutisoidaan, että eläkeindeksi on ensi vuonna tavallista parempi - täytät HETI eläkehakemuksen ja lähetät sen, koska jos et tee niin, kärsit massiiviset tappiot!

Missään edellä mainituista esimerkeistä ei kannata toimia kuvatulla tavalla. Paitsi tietysti, jos tarvitset sen ämpärin. Kyllähän se sitten kannattaa käydä hakemassa, jos ilmaiseksi kerran saa.

Kannattaako hypätä päätökseen spontaanisti vai miettiä ajan kanssa?

Spontaaneilla päätöksillä on paikkansa ja aikansa. Monesti selkäydintuntumalla tehty päätös johtaa hyviin ja ilahduttaviin asioihin.

Ystävä pyytää sinua kahville hetkenä, jota et odottanut. Siltä istumalta tehty päätös lähteä kahville voi tuoda viikkoosi juuri sen hyvän mielen hetken, jota kaipasit. YouTubekin on täynnä videoita, missä ihmiset vastaavat päivän ajan kaikkeen heille ehdotettuun ”kyllä”. Jostain tosin muistelen lukeneeni, että jos tarpeeksi kauan vastaa kaikkeen ”kyllä”, päätyy lopulta Norjaan kalatehtaalle töihin. Kalanperkuuhommia väheksymättä, rajansa kaikella.

Ihan kaikkea elämässä ei kannata tehdä selkäydintuntumalla.

Mitä päätöksiä me sitten teemme fiilispohjalta, spontaanisti, miettimättä, analysoimatta ja ilman vaihtoehtojen punnitsemista? Sanoisin, että aika vähän ainakin sellaisia, joissa kyse on elämän isommista valinnoista.

Vaikka olisitkin tavannut puolisosi opiskelijabileissä, mihin aikanaan lähdit hetken mielijohteesta, niin menitkö kuitenkaan hänen kanssaan naimisiin ihan vaan koska maistraatissa oli keskiviikkoiltapäivänä vapaa aika? Tuskin. Itse päätöstä varmasti edelsi jonkinnäköinen pohdinta yhteisestä tulevaisuudesta, haaveista ja toiveista.

Lähes jokainen pohtii elämänsä isoja päätöksiä oman aikansa ennen niiden toteuttamista.

Sen edellä mainitun ämpärin voi juosta hakemaan ilman sen suurempaa harkintaa – se on hetkessä tehty päätös, jota tuskin tulee suuremmin katumaan jälkikäteen. Mutta naimisiin ei mennä tai työpaikkaa vaihdeta ihan vaan koska sillä sekunnilla jostain tuli kimmoke näin tehdä.

Päätös jäädä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan hetkenä on yksi elämän Isoja Päätöksiä, ja sitä kannattaa miettiä ajan kanssa.

Vanhuuseläkkeelle jääminen ei ole sama asia kuin ilmaisen ämpärin hakeminen.

Vuoden 2022 lopussa kaikissa eläkelaitoksissa oli hakemusruuhka, joka johtui siitä, että vuodenvaihteen indeksikorotus suosi poikkeuksellisessa määrin maksussa olevia eläkkeitä.

Viime vuonna eläkkeelle jääminen joulukuussa oli eläkkeen määrän kannalta edullista, jos vaihtoehtona oli jäädä eläkkeelle heti alkuvuodesta.

Moni päätti tuolloin jäädä eläkkeelle loppuvuodesta ja päätös oli ihan perusteltukin.

Jos eläkkeelle jäänti oli pidemmällä vuoden 2023 keväällä, kääntyi tilanne taas normaaliksi eläkkeen määrän osalta: Työssä jatkaminen kerrytti suuremman eläkkeen.

Vuoden 2024 indeksiarviot julki - mitä tuleman pitää?

Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi elokuun lopulla arviot vuoden 2024 indekseistä, joita käytetään uuden, alkavan eläkkeen laskemisessa (palkkakerroin) ja maksussa olevien eläkkeiden vuosittaisessa korottamisessa (työeläkeindeksi). Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti lopulliset vuoden 2024 indeksit 27.10.2023.

Jo loppukesästä julkaistut ennakkotiedot indekseistä aiheuttivat jossain määrin huolta ja kyselyitä asiakkailta meillä Kevassakin. Huoleen ei ole aihetta - saati sitten äkkinäisiin päätöksiin. Nyt ei olla ämpäriä jonottamassa, nyt ollaan tekemässä päätöstä kokonaisen uuden elämänvaiheen alusta.

Sekä palkkakerroin että työeläkeindeksi perustuvat hinta- ja ansiotason kehitykseen.

Vuoden 2024 työeläkeindeksi korottaa maksussa olevia eläkkeitä 5,7 % ja palkkakerroin puolestaan korottaa eläkettä laskettaessa sen perusteena olevia ansioita 5,1 %.

Indeksit eroavat, koska niiden tarkoitus on eri:

• Työeläkeindeksi pitää yllä maksussa olevien eläkkeiden ostovoimaa.
• Palkkakerroin varmistaa sitä, että ensikertaista eläkettä laskettaessa palkat, joista eläke lasketaan, säilyttävät arvonsa menneiltä vuosilta laskentahetkeen.

Nopealla päättelyllä näyttäisi siltä, että koska maksussa olevia eläkkeitä korotetaan prosentuaalisesti enemmän kuin ensi vuonna myönnettävän uuden eläkkeen laskemisessa käytettäviä palkkoja, eläkkeelle kannattaa rynnätä tämän vuoden puolella.

Asiasta ei kannata kuitenkaan tehdä päätöksiä ihan niin nopeasti.

Eläkkeen laskeminen ei ole pelkkää indeksin pyöritystä

Lopulliseen eläkkeen määrään vaikuttaa vuodenvaihteen indeksien lisäksi myös esimerkiksi se, jäätkö eläkkeelle ensimmäisen mahdollisen laissa säädetyn eläkeiän täytyttyä vai jatkatko työssä jonkin hetken pidempään.

Eläkettä kertyy lisää joka kuukausi, ja laissa säädetyn ikäluokan alimman yleisen eläkeiän täyttämisen jälkeen koko kertynyttä eläkepottiasi korotetaan lykkäyskorotuksella. Lykkäyskorotus korottaa eläkettä 0,4 % jokaisen eläkkeelle jääntiä lykätyn kuukauden osalta.

Lykkäyskorotuksen prosentti (0,4 %) ei ole kovin kaukana vuodenvaihteen indeksien erotuksesta (0,6 %). Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että yhden kuukauden lykkäyskorotus jo ihan yksinään kattaa ison osan indeksien erotuksesta. Kun tähän lisätään vielä kuukauden työssä jatkamisesta kertynyt eläke, niin ollaankin jo niukasti plussan puolella.

Esimerkki indekseistä - miten vaikuttaa eläkkeen määrään, jos jää eläkkeelle joulukuussa 2023 tai tammikuussa 2024?

Katsotaan ensiksi tilannetta, missä esimerkkihenkilö jäisi eläkkeelle joulukuussa 2023 täytettyään ikäluokkansa alimman yleisen eläkeiän ja hänen eläkkeensä 1.12.2023 alkaen olisi 1 500 e/kk. Summassa on huomioitu elinaikakertoimen vaikutus. Tätä joulukuussa myönnettyä, maksussa olevaa eläkettä korotettaisiin vuodenvaihteessa eläkeindeksillä, ja henkilön indeksikorotettu eläke tammikuussa olisi 1 585 e/kk.

Otetaan sama kuvitteellinen esimerkkihenkilö ja päätetään, että hän jatkaisikin työssä vielä joulukuun ajan, saisi joulukuulta palkkaa 3 000 e/kk ja jäisi eläkkeelle sitten vasta 1.1.2024 alkaen. Tammikuussa tämä sama henkilö saisi eläkettä 1 586 e/kk (tässäkin summassa on huomioitu elinaikakerroin).

Vertailtavat rahat siis olisivat:

• • • Joulukuussa eläkkeelle 1 585 e/kk
    • Tammikuussa eläkkeelle 1 586 e/kk

Esimerkin tarkoitus on havainnollistaa sitä, miten vuoden 2024 indeksit vaikuttavat kuvatuissa tilanteissa, kyseessä ei siis ole kenenkään oikea eläkelaskelma.

Mitä yllä olevat summat kertovat aika selkeästi on se, että vuodenvaihteen indeksit eivät ole käyttökelpoinen peruste rynnätä eläkkeelle joulukuussa.

Mieti kokonaisuutta!

Jos eläkeikäsi on täynnä ja mietit eläkkeelle jäämistä, kehottaisin sinua pohtimaan tulevaa päätöstäsi pikemminkin esimerkiksi seuraavien seikkojen kannalta:

• Mitä eläkkeelle jääminen minulle merkitsisi oman talouteni kannalta yleisesti?
• Olenko tyytyväinen minulle nyt karttuneeseen eläkkeen määrään vai jatkaisinko vielä vähän pidempään työssä, kerryttäen lisää eläkettä?
• Kuinka paljon lykkäyskorotusta eläkkeessäni olisi kuukauden, kahden tai kolmen kuukauden päästä?
• Entä mitä eläkkeelle jääminen merkitsisi minulle sosiaalisesti? Millainen rooli työllä ja työyhteisöllä on elämässäni?
• Onko minulla haaveita, joiden toteuttaminen odottaa eläkepäivien alkamista? Mitä haluan? Mikä on minulle mieluista ja merkitsevää?

Eläkkeelle jääminen on iso päätös, ja sitä ei kannata tehdä pelkkien indeksien varassa.

Kirjoittaja saattaa päätyä eläkkeelle jäätyään Norjaan kalatehtaalle töihin.

-----------------------------------

Blogikirjoitusta päivitetty 31.10.2023: Kirjoitusta on muokattu sen jälkeen, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti lopulliset työeläketurvaa koskevat indeksit lokakuun 2023 lopussa.

-----------------------------------