Avaimia onnistuneeseen työeläkekuntoutukseen
Työeläkekuntoutusta on useissa yhteyksissä kuvattu menestystarinaksi, josta kertovat yhä kasvavat kuntoutujien määrät ja hyvät onnistumisprosentit. Sama näkyy myös meillä Kevassa, ja viime vuonna päättyneistä kuntoutusohjelmista peräti 77 prosenttia katsottiin onnistuneiksi. Jotta tulevaisuudessa yhä useampi pääsisi osaksi tätä, tulee meidän etsiä lisää keinoja sen mahdollistamiseksi.
Varhain liikkeellä
Ammatillisen kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttaa erittäin paljon se, missä vaiheessa kuntoutus käynnistyy. Liikkeellä pitää olla riittävän ajoissa, mieluiten jo ennakoivasti. Työsuhteessa olevien asiakkaiden kohdalla tähän vaikuttaa merkittävästi työnantajan panostus varhaiseen tukeen sekä työterveyden toimivuus. Kuntoutuksen onnistuminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja parhaiden tulosten saavuttamiseksi kuntoutussuunnitelma tulee laatia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Yksilöllisen suunnitelman avulla eteenpäin
Kuntoutussuunnitelma on aina yksilöllinen ja se perustuu kuntoutusasiakkaan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Se laaditaan useimmiten yhdessä työnantajan kanssa, mutta on myös tilanteita, jolloin näin ei toimita. Esimerkiksi kaikilla kuntoutusasiakkailla ei ole voimassaolevaa työsuhdetta tai työpaikalta ei löydy sopivaa ratkaisua juuri tämän asiakkaan tilanteeseen.
Haasteita suunnitelman laatimiseen tuovat työelämässä ja työtehtävissä tapahtuvat muutokset sekä asiakkaan omat valmiudet kohdata niitä. Yksilöllisyys nousee jälleen keskiöön, sillä kuntoutusasiakkaiden tausta, valmiudet oppimiseen ja aiempien toimintatapojen muuttamiseen ovat erilaisia. Myös taustalla olevat terveydelliset rajoitteet ja elämäntilanteet vaihtelevat.
Kokemukset lisäävät ymmärrystä
Millä tavalla meidän olisi hyvä ohjata erilaisia asiakkaitamme oikeuspäätöksen myöntämisen jälkeen kohti toimivaa kuntoutussuunnitelmaa?
Ymmärtääksemme asiakkaitamme paremmin, haastattelimme kuntoutusasiakkaita ja tutustuimme heidän kuntoutukseen liittyviin asiakirjoihin.
Jo asiakirjojen pohjalta havaitsimme, että usein kuntoutussuunnitelmaa oli laadittu pitkään ja taustalla oli paljon erilaisia selvityksiä ja yhteistyötä. Asiakkaan oma aktiivisuus näyttäytyi erittäin arvokkaana, sillä passiivisemmat jäivät usein ilman kuntoutussuunnitelmaa.
Haastatteluissa kävikin ilmi, että kuntoutuksen suunnittelu koetaan kahdella tavalla. Osa asiakkaista oli turhautunut asioiden hitaaseen etenemiseen ja olivat sitä mieltä, että työnantajan kanssa suunnittelu ei edistynyt. Tällöin omat voimavarat saatettiin kokea heikoiksi ja päätöksenteko vaikeaksi. Tukea kaivattiin ja muutos koettiin pelottavana. Osa asiakkaista taas näki tilanteensa mahdollisuutena ja he katsoivat toiveikkaina kohti uusi työtehtäviä.
Uusia keinoja ja ennakointia
Ammatillisen kuntoutuksen taustalla on monia tekijöitä, mutta aina sen tavoitteena kuitenkin on työssä jatkaminen. Työnantajat pyrkivät yhdessä kuntoutusasiakkaiden kanssa etsimään uusi reittejä työssä jatkamiseen, mikä on tärkeää pitkittyneiden sairaslomien välttämiseksi.
Työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja sen tukemiseen pitäisi panostaa jo ennakoivasti.
Näin työkyvyn heikentyessä työntekijä olisi valmiimpi kohtaamaan tulevan muutoksen ja uusien reittien löytyminen todennäköisesti helpottuisi. Myös uudelleenkoulutukseen lähtemisen kynnys on matalampi, jos tietotekniset taidot ovat kohtuulliset ja opiskelustakin on jo tuntumaa. Kuntoutussuunnitelman löytymistä voisi helpottaa myös, jos työpaikalta löytyisi valmiita urapolkuja muutostilanteisiin. Näin oltaisiin ammatillisen kuntoutuksen osalta jo hyvinkin varhain liikkeellä!
Lisää aiheesta
- Kuntatyöntekijöiden ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa isoja eroja maakuntien välillä
- Sarjasairauslomalaisesta yrittäjäksi – ammatillinen kuntoutus antoi Miialle uuden suunnan
- Ammatillinen kuntoutus
