Eläkejärjestelmä natisee, mutta kestää
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyysarvio julkaistiin tänään (19.3.). Marraskuisen tilastokeskuksen väestöennusteen luvut on nyt viety eläkelaskelmiin. Eläkejärjestelmä natisee, mutta laskelmat osoittavat, että järjestelmä on kestävä eikä mihinkään pikaratkaisuihin ole tarvetta.
Marraskuussa julkistetun tilastokeskuksen väestöennusteen uusi syntyvyysarvio on nyt viety eläkelaskelmiin. Syntyvyysolettama on laskenut 1,7 lapsesta 1,45 lapseen. Koska syntyvä lapsi on työelämässä mukana parin kymmenen vuoden päästä, on laskelmien vaikutus nähtävissä 2050-luvulla. Eläketurvakeskuksen tuoreissa laskelmissa on lisäksi laskettu sijoitusten lähiajan tuottoja 0,5 prosenttiyksiköllä aiemmasta painelaskelmasta.
Laskelmat on tietenkin tehtävä ajassa ja viimeisillä parhailla käytettävissä olevilla tiedoilla. Nyt tehdyt laskelmat kertovat meille kaikille huojentavan tiedon. Eläkejärjestelmä natisee, mutta järjestelmä kestää. Uusiin eläkeratkaisuihin tai eläkejärjestelmän muutoksiin ei ole nyt mitään pikaista tarvetta. Takavuosina tehty eläkeuudistus vaikuttaa odotetulla tavalla.
Tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä, että voisimme huokaista helpotuksesta ja olla tekemättä mitään. Siksi on hyvä havaita, että erilaiset tahot miettivät tykönään jo, mitä voisimme tehdä Suomessa paremmin. Marraskuussa julkitulleen tilastokeskuksen väestöennusteen jälkeen, lukuisat tahot ovat nyt kiinnittäneet huomiota maamme alhaiseen syntyvyyteen. Lapsiystävällinen Suomi ja maailman paras perhepolitiikka voivat olla tie sille, että syntyvyyteen saadaan muutoksia.
Nyt kuukautta ennen eduskuntavaaleja näyttäisikin siltä, että kaikilla puolueilla on tahtoa tehdä esimerkiksi perhevapaajärjestelmään parannuksia. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että nämä asiat ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia, eikä asiaan voi määräänsä enempää vaikuttaa yhteiskunnan ratkaisuilla.
Eläketurvakeskuksen laskelmissa oli myös taustaoletuksena laskettu maahanmuuton määriä 17 000:sta 15 000:een. Työperäisen maahanmuuton osalta on viime aikoina tehty paljon erilaisia esityksiä. Merkittävin näistä on työmarkkinakeskusjärjestöjen kuuden kohdan yhteinen ehdotus työperäisen maahanmuuton merkittävästä parantamisesta ja työlupakäytännön merkittävästä nopeuttamisesta. Paikoin työvoimapulasta kärsivässä maassa osaajapulaan on löydettävä ratkaisuja. Toivottavasti Suomessa saadaan tähän asiaan pikaisesti uusia linjauksia. Maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmään ETK ilmoittaa arvioivansa tarkemmin syksyllä.
Työssäkäyntiasteen nostaminen seuraavalla vaalikaudella 75 prosenttiin on hyvin laajasti hyväksytty kunnianhimoinen tavoite. Eläketurvakeskuksen laskelma on tehty runsaan 73 % työllisyysasteella. Senkin saavuttaminen vaatii tekoja. ETK:n mukaan työllisyysasteen nouseminen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä tarvittavaan eläkkeiden maksutasoon. Pitkällä aikavälillä myös eläkkeitä karttuu enemmän ja maksuvaikutus häviää. Tämä ei poista millään lailla tarvetta ponnistella uusien työpaikkojen ja työmahdollisuuksien saamiseksi Suomeen.
Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen, vaikeasti työllistyvien työllistäminen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuteen vaikuttaminen ovat asioita, joiden parissa tehtävä työ vaikuttaa myös työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Mitä useampi on työelämässä, sen vankempi on koko järjestelmä.
Voitaisiinko tästä löytää Suomessa jokin uusi vaihde? Jokin yhteinen eläkealan, työnantajien, työntekijöiden sekä poliittisten päättäjien tahdonilmaus, että suomalaisessa työelämässä voitaisiin paremmin, jaksaisi eläkeikään asti ja yhä useampi haluaisi jatkaa työelämässä itselleen sopivalla tavalla eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Näin yhä harvempi jäisi työn ulkopuolelle.
Yhteisen työn käynnistäminen työelämän laadun parantamiseksi olisi myös sellainen tulevaisuusteko, joka auttaisi lapsiamme ja lastenlapsiamme ja vahvistaisi myös koko eläkejärjestelmää.
Lisää aiheesta Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla
- Tiedote 19.3.2019: Matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa
- Raportti: Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2019 (pdf)
