Elämää suurempia esimerkkejä
Jos Hans Gruber olisi ampunut John McClanen Die Hardissa, olisiko Johnin ex-puolisolla ollut perhe-eläkeoikeus?
Ensimmäinen Die Hard -elokuva on meille monelle vuodesta toiseen pakollinen joulutraditio. Ja myönnän, että eläkeasioiden pohdinta ei tähän mennessä ole ollut elokuvaa katsoessa itselläkään mielessä.
Tämä ja muutama muu Hollywood-tuotos pelmahtivat mieleen, kun törmäsin Twitterissä ketjuun, missä pohdittiin ”Mieheni vaimo” -nimisen tv-sarjan tilannetta perhe-eläkenäkökulmasta. Kyllä, Twitterissä pohditaan ihan kaikkea.
Miten pykäliä sovelletaan tosielämässä?
Eläkeinfojen ja -koulutusten kuunteleminen voi joskus tuntua siltä, että mikään määrä kahvia ei riitä.
Myös koulutusten pitäminen on välillä takkuista. Varsinkin, jos kuulijoista vaistoaa tunnelman, että he mieluummin olisivat jossain ihan muualla kuin kuuntelemassa eläkesäännösten kiemuroita ja tapausesimerkkejä. Innokkaimmankin kuulijakunnan keskuudessa tunnelma usein alkaa ensimmäisen puolentoista tunnin luennoinnin jälkeen hiipumaan.
Ymmärrän erittäin hyvin, ja symppaan. Aiheesta ja esimerkkitapauksista usein puuttuu se jokin extrasäväys, joka tekisi niistä omaleimaisia ja mieleenpainuvia.
Me kaikki alalla työskentelevät tiedämme, miten tärkeitä asioita teemme työksemme ja miten merkityksellistä työmme on. Tiedämme myös, että jotta pystymme antamaan asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua, osaamistaan on tärkeää pitää jatkuvasti yllä.
Näissä hommissa on kuitenkin puolia, joista meidän monien on hieman haasteellista innostua ihan hirveästi. Yksi niistä on eläkelain pykälät; vaikka lakitekstiä pyritäänkin varmasti kirjoittamaan niin selkeästi kuin mahdollista, lakien muutokset ja muutoksiin liittyvät voimaantulosäännökset avautuvat välillä hyvin hankalasti, jos lainkaan, ilman juristin koulutusta.
Koska lain pykäliä sovelletaan kuitenkin aina elävään elämään, niiden läpi pitää kyetä näkemään ja vastaamaan kysymykseen: Mitä tämä sitten käytännön elämässä tarkoittaa?
Löytyisikö Hollywoodista maustetta koulutuspaketteihin? Toimiiko tehokeino vai törmääkö se(kin) jäävuoreen?
Monesti asiat konkretisoituvat ihan eri tavalla esimerkkien kautta kuin teoriaa pänttäämällä. Ongelma on se, että koulutusesimerkkejä pitää yleensä keksiä päästään. Siksi usein koulutustapaukset ovat asian ehdoilla keksittyjä, tylsiä ja paperinmakuisia ”tapaus x”:iä, joiden kiinnostavuus ja mieleen painuvuus on lähellä nollaa.
Mietinkin, että mitä jos elävän elämän vaihtaisi elämää suurempaan elämään ja hakisi tapausesimerkkejä koulutuksiin sieltä?
Jäisivätkö tilanteet paremmin mieleen, jos niihin ei jatkossa viitattaisikaan ”tammikuun koulutuksen neloskalvon esimerkki kakkosena” vaan ”tammikuun koulutuksen Die Hard -esimerkkinä”? Ja jotta vakavaa aihetta saadaan vielä etäännytettyä ”Mieheni vaimo” -sarjan Tallinnaa kauemmaksi, otetaan esimerkeiksi Hollywoodin tuottamaa viihdekuvastoa ja sovelletaan Suomen työeläkelakia näihin.
Tässä vaikka esimerkki yksi: Jos Rose ja Jack Titanicissa olisivat olleet naimisissa, olisiko Rosella ollut perhe-eläkeoikeus? Entä täyttäisikö Rose avolesken eläkeoikeuden vaateet? Entä miten olisi vaikuttanut, jos leskeneläke olisi tullut myönnettäväksi Jackin todennäköisen kuoleman (hukkuminen) johdosta?
Avioleskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos on yhteinen lapsi. Myös lapseton avioleski voi tietyin edellytyksin saada perhe-eläkettä, mutta koska Rose varmastikin oli alle 50-vuotias eikä oletettavasti saanut työkyvyttömyyseläkettä, hän ei täyttäisi tässä kohdassa lain edellytyksiä.
Rosen olisi siis pitänyt olla paitsi naimisissa Jackin kanssa, myös raskaana. Tämä jälkimmäinen tietysti olisi ollut mahdollista – me kaikki muistamme elokuvan ikonisen autokansikohtauksen. Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntynyt lapsi katsotaan yhteiseksi. Ja olisihan siinä ollut aikaa vihkimisellekin, eikös laivalla kapteeni pysty kyseisen operaation suorittamaan? Muutamalla juonilisäyksellä siis ihan mahdollista!
Rosen mahdollisuudet saada leskeneläke avoleskenä olisivat sitten vaatineet jo sellaisia juonenkäänteitä, että ehkä edes Hollywoodin käsikirjoittajat eivät siitä olisi selvinneet.
Avolesken eläkeoikeus edellyttää paitsi yhteistä alle 18-vuotiasta lasta, myös vähintään viisi vuotta jatkunutta yhteisasumista samassa osoitteessa. Taitaisi tyssätä siihen, laivallahan he vasta tapasivat, eikä se merimatka niin pitkä ollut - itse asiassa se oli varsin lyhyt, koska jäävuori.
Ja kuka tietää etteikö Jack, tuo velmu, ollut tahollaan kolmannen osapuolen kanssa naimisissa? Avoleskellä ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen, jos jompikumpi avoliiton osapuolista on tahollaan kolmannen kanssa naimisissa.
Ja se Jackin todennäköinen kuolema? Perhe-eläkelaeista löytyy säännökset perhe-eläkkeen myöntämisestä silloin, kun on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut.
Vuoden 2022 alusta säännöksiä selkeytettiin vastaamaan paremmin jo aiemmin voimassa ollutta soveltamiskäytäntöä. Eläkelaitos voi poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella arvioida edunjättäjän todennäköisen kuolinpäivän ja myöntää perhe-eläkkeen edellä mainittua todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.
Kuolematonta ysärinostalgiaa ja perhe-eläkekuvioita
Avolesken tiukat säännökset todennäköisesti osoittautuisivat ongelmallisiksi myös Frendien Rachelin mahdolliselle leskeneläkkeelle, tämän pohdinnan esimerkki kakkoselle.
Edunjättäjän kanssa yhteisestä lapsesta huolimatta yhteisasumisedellytys ei täyttyisi, koska Ross ja Rachel eivät asuneet yhdessä, ainakaan omien muistikuvieni mukaan. Saa korjata, jos olen väärässä, en valitettavasti ehtinyt taustoittaa tätä kirjoitusta katsomalla kyseisen sarjan viimeiset tuotantokaudet uudestaan.
Jos Rachel ei leskeneläkettä saisi, Rossin edunsaajina olisivat vain hänen lapsensa, Emma ja Ben. Ja koska leskeä ei olisi, lasten kesken jaettaisiin tasan myös laskennallinen osuus lesken perhe-eläkkeestä. Myös Ben Rossin aiemmasta liitosta saisi lesken laskennallisen osuuden huolimatta siitä, että Benillä ja Rachelilla ei ole mitään sukulaisuussuhdetta. Laskennallinen osuus lesken eläkkeestä, silloin kun leskeä ei ole, jaetaan tasan kaikille edunjättäjän lapsille.
Lesken osuuden jakaminen edunsaajana oleville lapsille silloin kun leskeneläkkeeseen oikeutettua ei ole lisättiin perhe-eläkelakeihin vuoden 2022 alusta. Uudistuksella haluttiin parantaa lapsiperheiden asemaa jakamalla perhe-eläke toimeentuloa turvaamaan yhtäläisesti riippumatta siitä, onko leski oikeutettu etuuteen vai ei.
Lapsella on aina oikeus oman vanhempansa jälkeen lapseneläkkeeseen. Myös Monican ja Chandlerin adoptoiduilla lapsilla olisi oikeus lapseneläkkeeseen yhtäläisesti kuin jos lapset olisivat heidän biologisia jälkeläisiään. Sen sijaan adoptoiduilla lapsilla ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen sen vanhemman jälkeen, joka on antanut lapsen pois adoptiossa.
Tässä kohtaa haluan kuitenkin sanoa, että kuten me kaikki sarjaa 90-luvulla ahmineet tiedämme, Frendien hahmot eivät koskaan kuole. Eivätkä edes vanhene. Tietyt aiheet ja teemat sarjassa ovat ajan myötä kiistatta muuttuneet vanhentuneiksi, osa hyvin epäkorrekteiksikin, mutta hahmot sellaisina kuin ne olivat ysärillä elävät ikuisesti.
Joskus käsikirjoittajien mielikuvitus ylittää kaikki kuviteltavissa olevat perhesuhteet, toisinaan voidaan luottaa peruskliseisiin
Kollega ehdotti, että ottaisin tähän kirjoitukseen vielä mukaan yhtenä esimerkkinä Kauniit ja Rohkeat tv-sarjan.
Sarjaa paremmin tuntematta, mutta sen perusteella, mitä olen antanut itseni siitä ymmärtää, tämä olisi aika mahdoton tehtävä. Työeläkelainsäädäntö kattaa erilaiset tilanteet hyvin kattavasti ja tarkoin määritellysti erinäisten tulkintaohjeiden tuella. Mutta ihan kaikkeen se ei silti taivu.
Entä John McClanen leski? Elokuvasta on jätetty pois maininta siitä, oliko John elatusvelvollinen vaimoaan kohtaan. Oletetaan nyt, että oli, koska eikös hieman rähjääntyneet ja elämän kovin kolhimat entiset poliisit amerikkalaisissa elokuvissa poikkeuksetta aina ole elatusvelvollisia ex-vaimoilleen?
Jos edunjättäjä (tässä poloinen John) oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan elatusapua, on entisellä puolisolla oikeus perhe-eläkkeeseen.
Kiitos ETK:n Heikki Tikanmäelle tämän blogikirjoituksen inspiraatiosta! Ikimaailmassa ei tällainen ajatus olisi mieleen tullut ilman Twitter-ketjuasi - mutta sitten kun se ajatus päähän pelmahti, se vei täysin mennessään.
Kirjoittaja on Kevan juridiset palvelut -yksikön erityisasiantuntija, joka katsoo Die Hardin joka joulu mutta Kauniita ja Rohkeita ei koskaan.
Sivuillamme myös
- Perhe-eläke eli leskeneläke ja lapseneläke
- Kenellä on oikeus leskeneläkkeeseen?
- Kenellä on oikeus lapseneläkkeeseen?