Kestävä työelämä on ihmisen kokoista

Työkykyistä, joustavaa ja ennen kaikkea monimuotoista. Muun muassa näillä sanoilla määriteltiin kestävää työelämää yhdessä kolmenkymmenen julkisen alan organisaation edustajan kanssa Kestävää työelämää -hankkeen lanseeraustilaisuudessa.

Maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa hankkeeseen osallistuvat pilottiorganisaatiot pääsivät verkostoitumaan, tutustumaan koko hankkeeseen sekä pohtimaan työkykyjohtamista ja työkyvyn tukemista laajemminkin yhdessä hankkeen osaprojektien kanssa.

Kestävän työelämän kuvattiin myös olevan ihmisen kokoista. Tämä jäi itselleni erityisesti mieleen, ja olen itse asiassa kuullut määritelmän myös joskus aikaisemmin.

Ihmisen kokoista kuvaa mielestäni erittäin hyvin sitä oleellista seikkaa, että viime kädessä työelämässä ja sen kestävyydessä on kuitenkin kyse yksilöstä. Yksilöstä ja hänen voimavaroistaan sekä siitä, kuinka hyvin nuo voimavarat ovat lopulta tasapainossa työn vaatimusten kanssa. Parhaimmillaanhan työ olisi sopivan joustavaa, yksilön eri elämäntilanteet huomioivaa ja siten myös voimavara itsessään.

Ihmisen kokoisuus kuvaa hyvin myös työn monimuotoisuutta.

Me ihmisethän olemme erilaisia. Oli kyse sitten työkyvystä, iästä, elämäntilanteesta tai jostakin muusta, voimme yhteisellä tekemisellä saavuttaa hyvinvointia ja kestävyyttä myös työelämään. Yhdessä tekevän ja hyväksyvän työkulttuurin vahvistamiselle on tarpeensa - siinä missä yksilön voimavarat eivät riitä, voivat koko työyhteisön voimavarat tulla tueksi.

• • Blogikirjoitus, projektipäällikkö, työkykyjohtaminen ja digitaalinen oppiminen Olli Viljanen: Yksilöä suurempi työkykyjohtaminen

Hankkeessa olemme nyt lähteneet yhteiselle matkalle, jonka tavoitteena on yhdessä rakentaa kestävämpää työelämää.

Monimuotoisten työpaikkojen, työkykyisten ammattilaisten ja hyvinvoivien työyhteisöjen työkykyjohtamisen tueksi tarvitaan konkreettisia työvälineitä.
Meidän olisi kyettävä vahvistamaan mm. ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja niitä prosesseja, jotka mahdollistavat työurien kehittymistä. Lisäksi tarvitaan entistä parempia työvälineitä riskien tunnistamiseen ja toimenpiteiden kohdentamiseen.

Työ ja toimintaympäristö ovat muutoksessa ja siihen työkykyjohtamisen on sopeuduttava

Hankkeen tavoitteissa painottuvat tuen antaminen pandemian jälkeiseen aikaan ja työkyvyttömyysriskien kasvuun sekä keinot työkyvyttömyysriskeihin vaikuttamiseksi.

Työkyvyttömyysriskit ovat olleet kasvussa monilla yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla jo ennen pandemiaa. Uusimmat tutkimustuloksemme osoittavat, että työn fyysinen ja henkinen kuormitus ovat kasvaneet erityisesti tietyillä toimialoilla, kuten terveysala, varhaiskasvatus ja valtion poliisitoimi.

• • Tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi 2022 (pdf)

Myös työ- ja toimintaympäristössä on viime aikoina tapahtunut suuria muutoksia, joihin työkykyjohtamisen on kyettävä mukautumaan. Tällä hetkellä erityisesti henkisen työkyvyn merkitys on kasvanut ja työvälineitä henkisen kuormituksen mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen tarvitaan kipeästi.

• • Blogikirjoitus, johtajaylilääkäri Tuula Metsä & hankejohtaja Maija Träskelin: Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää

Hankkeessa on vahva pyrkimys strategisen työkykyjohtamisen edistämiseen sekä tiedolla johtamisen vahvistamiseen.

Siihen, että tulevaisuudessa meillä olisi entistä paremmat työvälineet riskien ennakoimiseen ja toimenpiteiden kohdentamiseen. Esimerkiksi henkilöstön kokemuksesta on tärkeää saada mahdollisimman varhaista ja säännöllistä signaalia ja varmistaa, että työpaikoilla on riittävät työvälineet ja tuki tarvittavien tukitoimien käynnistämiseen.

• • Tietosivu: Uusia digitaalisia työkaluja data-analytiikalla
  • Tietosivu:Uudet digitaaliset palvelut ja työurasuunnittelun keinot sekä työelämäyhteyttä tukevat pilotit

Tarvitaan konkreettisia työkykyjohtamista ja työpaikkojen arkea helpottavia työvälineitä

Päämäärämme hankkeessa on, että sen tavoitteet näkyisivät konkreettisina tekoina organisaatioiden arjessa.

Hankeaika - kaksi vuotta - on varsin lyhyt, joten on äärimmäisen tärkeää, että kykenemme ketterästi yhdessä kehittämään mahdollisimman konkreettisia toimintamalleja, palveluja ja työkaluja, jotka aidosti jalkautuvat työpaikkojen arkeen. Tämä nousi esille vahvana toiveena, kun kysyimme lanseeraustilaisuuden osallistujilta, että mistä tiedämme hankkeen päätyttyä, että olemme onnistuneet.

Kestävää työelämää ei kuitenkaan rakenneta päivässä. Hanke on nyt hyvässä vauhdissa, olemme kokoontuneet yhteisiin työpajoihin, rakentaneet tilannekuvia, kartoittaneet tarpeita sekä edenneet palveluiden konseptoinnissa.

Työ kuitenkin jatkuu myös hankkeen jälkeen ja hankkeen aikana kehitetyt palvelut ja toimintamallit leviävät hankkeen piloteista vähitellen laajemmalle myös muiden julkisen alan työnantajien käyttöön.

Teemme hankkeen aikana yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa sekä työskentelemme eri verkostoissa julkisen alan työnantajien edustajien kanssa. Verkostomaisella toiminnalla on hankkeessa aivan olennainen rooli, ja toivommekin, että mahdollisimman moni julkisen alan työnantaja lähtisi mukaan verkostoihimme – kumppaniksemme rakentamaan kestävämpää työelämää yhdessä hankkeen pilottiorganisaatioiden kanssa.

• • Tietosivu: Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot

Todennäköisesti tulemme hankkeen aikana tunnistamaan myös joukon asioita, joihin meidän olisi jatkossa entistäkin tärkeämpää suunnata huomiota. Uskon, että näistä huomioista sekä hankkeen aikana tuotetusta tutkimustiedosta on varmasti hyötyä laajemminkin työelämän kehittämisen kentällä.

Yhteistyö, avoimuus ja konkretia ovat asioita, joiden toivon olevan vahvasti läsnä koko hankematkamme ajan.