Kestävä väestökehitys on vakaan eläkejärjestelmän peruskiviä
Väestöliitto julkisti tiistaina 8.9. Kestävän väestökehityksen Suomi -raportin yhteistyössä Työeläkevakuuttajat Telan kanssa. Väestökehitys ja syntyvyys ovat jokaisen kansakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat syvällisesti yhteiskuntaan. Suomessa syntyvyys on laskenut pitkään ja huolestuttavan voimakkaasti.
Syntyvyyden lasku on jo muutamia vuosia sitten johtanut tilanteeseen, että työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle enemmän kuin uusia ikäluokkia tulee. Tilannetta pahentaa lisäksi työkyvyttömyyksien kasvu, joka sysää vähenevää työikäistä väestöä ennenaikaiselle eläkkeelle.
Kehitys hidastaa talouskasvua, vaikuttaa kokonaispalkkasumman kasvuun sekä heikentää maamme mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa mm. investoinneista.
Tämä kaikki heijastuu työeläkejärjestelmään: eläkejärjestelmää on jouduttu uudistamaan sen kestävyyden varmistamiseksi viimeksi vuoden 2017 alussa voimaan astuneella uudistuksella. Rahastoituja eläkevaroja käytetään kasvavassa määrin eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen.
Vaikka sijoitusvarojen tuottoja ja heikkoina vuosina pääomia käytetään eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen, pääosa eläkkeiden rahoituksesta tulee jatkossakin työnantajien ja työntekijöiden maksamista eläkemaksuista. Heikot sijoitusnäkymät eivät tätä tilannetta helpota.
Eläkejärjestelmien kestävyyden kannalta on aivan ratkaisevaa, miten työllisten määrä ja palkkasumma kehittyvät
Väestöliiton raportissa arvioidaan, että jos keskimääräistä lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyys palaisi vuosituhannen alun tasolle noin 1,9 lapseen lähivuosien aikana, olisi alhaisen syntyvyyden aiheuttama ongelma eläkejärjestelmän rahoitukselle hyvin pitkälti ratkaistu. Tämä vaatii tosin huomattavaa syntyvyyden lisääntymistä. Kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2019 vain 1,35. Se kuuluu maailman alhaisimpiin.
Raportin yksi keskeinen viesti onkin maahanmuuton merkittävä lisääminen.
Työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta jo tapahtuneen syntyvyyden laskun kompensoiminen työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä vaatisi suuruusluokaltaan maahanmuuton kaksinkertaistamisen. Myös maastamuuttoa tulisi kyetä hillitsemään ja jo muuttaneita houkuteltava palaamaan. Hallitusohjelmassa mainitulla maahanmuutto-ohjelmalla on kiire.
Työllisten määrän lisääminen ja työllisyysasteen nostaminen auttavat, jos parantuvan työllisyyden antamaa pelivaraa käytettäisiin eläkerahastoinnin vahvistamiseen. Tällainen menettely edellyttäisi erillistä päätöstä lisärahastoinnista, todetaan raportissa.
Mikäli väestökehitystä ei saada nousemaan syntyvyyden ja työperäisen maahanmuuton lisääntymisen kautta, on ratkaisua raportin mukaan haettava eläkejärjestelmästä.
Tällöin kyse on ns. automaattisista vakauttajista, eli automaattisista sopeutusmekanismeista, joita on jo nyt käytössä Ruotsissa ja muutamissa muissa maissa. Vakauttajat toimivat siten, että mikäli eläkejärjestelmässä ilmenee liiallista rahoitusvajetta, leikataan eläkeindeksiä ja/tai korotetaan eläkemaksuja automaattisesti.
Joka tapauksessa tavalla tai toisella eläkejärjestelmään syntynyttä ja mahdollisesti syntyvää rahoitusvajetta on korjattava järjestelmän kestävyyden varmistamiseksi joko väestöpolitiikan, työperäisen maahanmuuton tai automaattisten vakauttajien ja eläkeuudistusten avulla, käytännössä em. tekijöiden erilaisten yhdistelmien avulla.
Mitä ratkaisuja käytetään ja miten niitä painotetaan, vaikuttaa olennaisesti siihen mihin väestönosaan toimenpiteet kohdistuvat: eläkeuudistukset vaikuttavat yleensä nuorempiin ikäluokkiin, maksujen korotukset työssä oleviin ja indeksileikkaukset eläkkeellä oleviin.
On erinomaista, että Väestöliiton raportti ja siihen sisältyvä 10-kohtainen ohjelma nostavat väestöpolitiikkaa keskusteluun – kyse on kansakuntamme tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavasta muuttujasta.
Tietoisemmasta, tavoitteellisemmasta ja selkeämmin linjatusta väestöpolitiikasta on yhteiskunnassamme huutava tarve.
Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020