Keva selvittää työterveyshuoltoyhtiön perustamista – mistä on kyse?
Julkisuudessakin on ollut tietoja, että Keva selvittää tämän kevään aikana onko Suomeen mahdollista perustaa julkisomisteinen työterveyshuoltoyhtiö, joka toimisi in-house-tyyppisenä toimijana julkisen työelämän kehittäjänä. Tarkoitus ei ole avoimilla markkinoilla toimivan yhtiön perustaminen, vaan julkisen sektorin sisällä työterveyshuoltoa tuottava yhtiö.
Keva ryhtyi asiassa toimeen kunnista tulleiden toiveiden perusteella. Kuntienhan on täysin sote-uudistuksesta riippumatta yhtiöitettävä työterveyshuoltonsa vuoden 2019 loppuun mennessä, joten asia on hyvin ajankohtainen. Moni kunta on todennut, että se ei yksin, eikä edes yhteistyössä toisten kuntien kanssa kykene rakentamaan toimivaa, kilpailukykyistä työterveyshuoltoa.
Yksityiset yritykset ovat kiinnostuneet ostamaan julkisia työterveystoimijoita. Ostotarjouksia ja ostotiedusteluja on esitetty lähes kaikille julkisille työterveystoimijoille. Yksityiselle myyntejä on tapahtunut vasta muutamia. Mikäli julkista kansallista työterveyshuoltoyhtiötä ei saada perustettua on todennäköistä, että julkinen työterveyshuolto vähitellen menettää merkityksensä maassamme ja markkinat jaetaan yksityisten toimijoiden kesken.
Miksi sitten tarvitaan julkisomisteista inhouse-tyyppistä toimijaa maahamme? Syitä on monia. Kyse on valtavista kustannuksista: Vuositasolla kunta-alan sairaspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kahden miljardin euron kustannukset, joita kyetään alentamaan työntekijöiden ja työnantajien, työterveyshuollon sekä julkisen sektorin työeläketoimija Kevan yhteistyöllä. Jo nyt kuntien ja Kevan yhteistyöllä on kyetty osoittamaan, että merkittävät säästöt näissä kustannuksissa ovat mahdollisia. Nämä säästöt ovat moniin muihin verrattuna todella toivottavia: niillä parannetaan työssä jaksamista ja viihtymistä sekä parannetaan julkisen sektorin kilpailukykyä työmarkkinoilla.
Julkisomisteinen työterveyshuoltoyhtiö voisi kehittää pitkäjännitteisesti julkisen sektorin työterveyttä painottaen ennaltaehkäisevää toimintaa. Kansallinen toimija kykenisi tuottamaan palveluita erittäin kustannustehokkaasti, koska se kykeni tarjoamaan tietojärjestelmä-, talous- ja henkilöstöhallintopalvelut kustannustehokkaasti. Myös erityistä ammattitaitoa vaativat palvelut, kuten sisäilmaongelmien tuntemus tai röntgenkuvien analysointi kyettäisiin toteuttamaan kansallisesti erittäin kilpailukykyisesti.
Alueelliset erityispiirteet kyettäisiin ottamaan huomioon perustamalla alueellisia yhtiöitä, joiden hallituksiin valittaisiin kuntien ja maakuntien edustajia. Nämä yhtiöt yhdessä muodostaisivat konsernirakenteen. Kunnat ja nykyiset kuntayhtymät tulisivat osakkaiksi liiketoiminnan apporttisiirroin. Eri julkisille toimijoille kyettäisiin tarjoamaan kullekin sopivia palvelukokonaisuuksia kustannustehokkaasti. Julkisen työterveyshuollon ei myöskään tarvitsisi maksimoida asiakaskäyntien yhteydessä erilaisia lisätutkimuksia, koska voiton maksimointi ei olisi sen ensisijainen tarkoitus, vaan päähyöty omistajille tulisi parantuneen työelämän kautta alenevina kustannuksina.
Miten työterveyshuolto järjestetään, vaikuttaa myös sairaanhoidon kehittymiseen. On ilmeistä, että jatkossa työterveyshuollon merkitys sairaanhoidon potilasvirtojen ohjauksessa kasvaa huomattavasti. Jos maassamme ei olisi jatkossa merkittävää julkista työterveyshuoltoa vaikuttaisi se siihen, miten potilasvirrat jatkossa ohjautuvat. Tämä heikentäisi julkisen sairaanhoidon kilpailumahdollisuuksia kaikissa muissa paitsi raskaissa, kalliissa, erityisen vaativissa hoidoissa, joissa ei ole yksityistä palvelutarjontaa.
Keva näkee mahdollisesti syntyvän kansallisen julkisen työterveyshuoltoyhtiön vahvana yhteistyökumppanina, jonka kanssa yhteistyössä toimien kyettäisiin tehostamaan Kevan tärkeiden tehtävien: työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpitämisen vaikuttavuutta. Keva ei pyri saamaan julkista työterveyshuoltoyhtiötä määräysvaltaansa, vaan strategiseksi yhteistyökumppanikseen.
Tämän kevään aikana selviää, syntyykö Suomeen julkinen työterveyshuoltoyhtiö. Asiaa selvittää selvityshenkilönä alan asiantuntija Samuli Salanterä. Julkisen alan työterveyshuollon, työelämän kilpailukyvyn ja myös veronmaksajien näkökulmasta on toivottavaa, että riittävä yhteinen tahtotila tällaisen yhtiön perustamiseksi kunta-alalla löytyy. Yhtiöön voisivat halutessaan jatkossa luontevasti tulla mukaan uudet maakunnat sekä valtio.
