Meillä on jo hätätila!
Arvostettu, monin eri tavoin kokenut, Suomen lamavuosien pääministeri Esko Aho julisti maahamme kolme päivää sitten (16.11.) hätätilaa Iltasanomien erikoistoimittaja Timo Haapalan kirjoittamassa lehtijutussa.
Hätätilaa Aho perusteli työvoimapulalla, johon hänen mukaansa normaali oppimistie ja koulutusjärjestelmä eivät pysty riittävästi vastaamaan. Hänen mielestään ammatillisen koulutuksen laatu ja saavutettavuus ovat kärsineet niin pahoin korona-ajasta, että tätä pitäisi paikata työssä tapahtuvalla oppimisella, oppisopimuskoulutuksella.
Työvoimapulasta kirjoitti myös kirjailija Matti Remes Helsingin Sanomien yleisönosastolla kaksi päivää sitten (17.11.). Remeksen mukaan eläkeikään ehtineiden tulisi voida jatkaa työuraansa nollaveroprosentilla. Palkkatyöstä saatava tulo tulisi siis vanhuseläkkeellä oleville puhtaana käteen.
Ehdotuksesta löytyy osuvia yhtymäkohtia Kevan eläkeläisten keskuudessa teettämään selvitykseen, jonka mukaan eläkeläisten joukossa on todella paljon osaajia, joita työnteko kiinnostaa, jos sopiva työ sattuisi kohdalle ja työnteko olisi taloudellisesti kannustavaa.
Kevan teettämä kuntapäättäjäbarometri kertoi eilen (18.11), että pula eri alojen osaajista näkyy nyt konkreettisesti joka puolella Suomea kuntien työpaikkojen täyttämisessä, eikä osaavia hakijoita ole riittävästi. Työ - ja elinkeinoministeriön selvitys (Peltonen 2021) kuvaa tätä osaajapulaa hyvin konkreettisesti. Pelkästään viime vuonna hoitoalalla jäi avoimiin työpaikoihin löytymättä 32 000 työntekijää.
Keva on viimeisten vuosien aikana selvittänyt ja tutkinut erityisesti julkisen alan työvoimatilannetta monin eri tavoin.
Muun muassa Kevan eläköitymisennusteet kertovat, että työelämästä eläkkeelle siirtyy joka kolmas kuntien työntekijä vuoteen 2030 mennessä.
Keva on kuluneen vuoden aikana lisäksi tarkastellut eläkkeelle siirtymisen vaikutusta avoinna oleviin työpaikkoihin sekä ammattiosaajien koulutuspaikkamääriin. Tarkastelun tulokset olivat jäätäviä. Ne osoittivat, että Suomessa on kymmenien tuhansien vaje pelkästään kuntien työvoimatarpeessa. Keväällä opetusministeri oli mukana tilaisuudessa, jossa näitä Kevan kaivamia osaajapulalukuja käytiin läpi.
Maan hallitus ryhtyikin määrätietoisiin toimiin, jolla tähän osaajapulaan ryhdyttiin ripeästi vastaamaan.
Suomen korkein virkamies valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen laitettiin pikakomennuksella keräämään kaikki nopeat ja osaajapulaan vaikuttavat toimet hallituksen työpöydälle.
Syksyn budjettiriihessä syntyi jo pikakomennuksen mukaisia ensimmäisiä päätöksiä ja hallitus lisäksi linjasi työperäisen maahanmuuton erityistoimista.
Lisäksi ministeri Krista Kiuru päätti kaksi viikkoa sitten laittaa hoiva-alan osaajapulan kuntoon. Nämä ”lääkkeet” esitellään vielä ennen joulupukin tuloa, ja samoihin aikoihin työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti mittavan työvoimaselvityksen kaikkien alojen osaajapulan kuvaamiseksi.
Nyt tapahtuu.
Mutta tarvittaisiinko silti jotain hätätilamenettelyä?
Hallituksen työkaluvalikoimassa ei vielä ole mukana Ahon esittämät oppisopimuspaikat tai eläkkeellä olevien osaajien houkuttelu töihin kirjailija Remeksen veroporkkanalla.
Noilla keinoilla voisi tapahtua paljon ja nopeasti.
