Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää

Julkisen sektorin työtä ja henkilöstöä ovat viime aikoina haastaneet monet muutokset ja epävarmuus. Työkyvyttömyysriskit ovat kasvaneet. Samaan aikaan on pula osaavasta henkilöstöstä, mikä paikoitellen jopa kriisiyttää monen organisaation toimintaa koko yhteiskunnan kannalta elintärkeillä aloilla.

Vaikka vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, on erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeiden sairausperusteissa kasvanut. Kuormitusta on ollut kunta-alalla erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla sekä opetusaloilla, samoin eräät valtion turvallisuuteen liittyvät alat ovat olleet koronakriisin aikana suuren työpaineen alla.

Mielenterveysperustaiset työkyvyttömyysriskit ovat olleet kasvussa jo ennen koronapandemiaa. Korona-aika, sosiaalisten kontaktien vähäisyys ja yhteiskunnan epävakaus ovat haastaneet aivan uudella tavalla ihmisten sopeutumiskykyä ja työelämää. Monenlaisten tuki- ja hoitopalveluiden kysyntä on kasvanut. Riskinä on, että mielenterveysperusteiset työkyvyttömyysriskit jatkavat kasvuaan myös tulevaisuudessa.

Työkyvyttömyys myös maksaa. Vuosittaiset välittömät työkyvyttömyyden kustannukset ovat yksinomaan kunta-alalla 1,2 miljardia euroa, ja kokonaiskustannukset julkisella alalla nousevat 2 miljardiin euroon vuodessa. Koko Suomessa työkyvyttömyyskustannusten arvioidaan olevan 8 miljardin euron tasolla.

Haasteet mielenterveydessä vaikuttavat työkykyyn

Ihmisen työkyky on kokonaisuus, ja sen perustana oleva terveys ja toimintakyky koostuvat niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisestakin ulottuvuudesta. Kun työkyvyn tukea ja johtamista kehitetään, tulisi näiden kaikkien ulottuvuuksien olla läsnä.

Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa haluamme edelleen vahvistaa näkökulmaa siitä, että mielenterveyden haasteet ovat myös työkykyhaasteita, eikä mielenterveyden tukeminen työpaikoilla ole muusta työkykyjohtamisesta erillistä toimintaa. Näin mielenterveysnäkökulma on vahvasti läsnä jokaisessa hankkeen osaprojektissa.

Tämän ajatuksen taustalla on Kevassa asiakasorganisaatioiden kanssa yhdessä tehty selvitys, jonka pohjalta on työstetty mielenterveysnäkökulma huomioiden uusi työkykyjohtamisen toimintamalli. Tässä toimintamallissa tunnistettiin kolme keskeistä tasoa:

1. 1. Strateginen taso, jossa huomio suunnataan ensisijaisesti johtamisjärjestelmään, toimintakulttuuriin ja henkilöstöstrategiaan.
       
   2. Toisella tasolla keskiössä ovat esihenkilöt, heidän sitoutumisensa, jaksamisensa ja osaamisen varmistaminen pitkällä tähtäimellä.
      
      
   3. Kolmannella tasolla on yksittäisen työntekijän rooli erityisesti työurasuunnittelun ja työurajohtamisen näkökulmasta työntekijän omaa vastuuta unohtamatta.

Työkyvyn heikentymisessä on lopultakin kyse siitä, että työn vaatimukset ja yksilön voimavarat eivät ole tasapainossa. Tämän tasapainon tukeminen on oleellista, ja siinä erityisesti ennaltaehkäisevät keinot nousevat keskiöön.

Tavoitteena kestävä työelämä ja sujuva työn arki

Vaikuttava ja mielen hyvinvointia tukeva työkykyjohtaminen perustuu mahdollisimman ajantasaiseen ja täsmälliseen tietoon, jotta johtamista ja toimenpiteitä on mahdollista suunnata oikeaan aikaan ja paikkaan. Lisäksi tarvitaan toimivia prosesseja ja malleja siitä, kuinka organisaatioissa toimitaan ja tuetaan työkykyä käytännössä.

Esihenkilöillä on tärkeä rooli työyhteisön hyvinvoinnin varmistamisessa, ja siksi esihenkilöiden valmiuksia kohdata erilaisia työkykyhaasteita on tärkeä tukea. Samalla on hyvä muistaa, että työyhteisöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan vaikuttavimmin ennaltaehkäisevillä ja varhaisilla toimenpiteillä, joissa koko työyhteisön rooli korostuu.

Kestävää työelämää -hankkeessa olemme suuren ja tärkeän haasteen edessä. Kehitämme entistä vaikuttavampia työvälineitä ja toimintamalleja työkykyjohtamisen tueksi, ja nämä keinot ovat keskeisiä myös mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi työpaikoilla.

Kestävää työelämää emme rakenna päivässä, vaan sen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä.

Kirjoittajina Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä ja Kestävää työelämää -hankkeen hankejohtaja Maija Träskelin.