Minne katosi nuorten työn ilo julkisella alalla?
Pian on kiire löytää koulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen ja varhaiskasvatukseen, kun työvoimapula uhkaa henkilöstön eläköitymisen myötä. Mutta miten me kiinnitämme heidät työelämään?
Oikeanlaisella koulutuspolitiikalla ja työperäisellä maahanmuutolla saadaan ohjattua työvoimaa julkisen alan työtehtäviin, mutta panostukset ovat vaarassa valua hukkaan, jos työuraansa aloittelevien nuorten työoloja sairaaloissa, palveluyksiköissä, kotihoidossa, päiväkodeissa ja kouluissa ei saada kohennettua.
Tuore Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksemme kertoo korona-ajan kärjistäneen nuorten kokemuksia, ja samalla se nostaa esiin esihenkilöiden ja työyhteisöjen tuen merkityksen. Kehittämällä yhteisöllisyyttä voidaan tukea työuria hyvään alkuun.
Pysäyttäviä tuloksia nuorten työhyvinvoinnista
Yksistään kunta-alalla työskentelee yli 50 000 työuraansa aloittelevaa, alle 30-vuotiasta työntekijää. Työura on usein aloitettu lähityötehtävissä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Työ on kuormittavaa, ja nuoret ovat esimerkiksi vuodesta toiseen kohdanneet työssään muita yleisemmin uhkaavia asiakastilanteita.
Nuoret ovat kuitenkin olleet varsin tyytyväisiä työhönsä. Valtaosa (yli 80 %) on kokenut työssään innostusta ja työn iloa, ja ollut valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Tilanne kuitenkin muuttui koronavuonna: näin koki merkitsevästi harvempi nuori, enää runsas 70 prosenttia.
Pysäyttävää on se, että kuntien alle 30-vuotiaiden työntekijöiden joukossa henkisen työkykynsä heikoksi kokeneiden osuus nelinkertaistui 12 prosenttiin. Osuus on korkeampi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoret työntekijät jäävät muita harvemmin pois töistä sairauden takia, mutta viime vuonna sairauspoissaolot yleistyivät suhteessa eniten juuri alle 30-vuotiailla.
Merkkejä nuorten työntekijöiden jaksamisen haasteista on ollut jo aiemmin, kun useampi nuori on päätynyt työkyvyttömäksi mielenterveyssyistä. Syitä on haettu nuorten työelämävalmiuksista.
Tuki työuran alussa on erityisen tärkeää
Koronan aiheuttama poikkeusaika näytti kuitenkin erityisellä tavalla ravistelevan nuorten työhyvinvointia tukevia rakenteita jo valmiiksi kuormittavassa työssä. Se käänsikin katseet työelämän valmiuksiin tukea nuoria työurien alussa.
Aikaisempaa harvempi alle 30-vuotias työntekijä sai esihenkilöltään palautetta tai tukea ja apua työhönsä. Huolta kannettiin myös työympäristön turvallisuudesta sekä työyhteisöjen ilmapiiristä ja suvaitsevaisuudesta. Valtion työtehtävissä nuorten mahdollisuus vaikuttaa työhönsä heikkeni.
Työuran alussa esihenkilön ja työyhteisön tuki on erityisen tärkeää ja niiden merkitys varmasti korostui poikkeusaikana. Kun ruuhkavuosiaan elävälle keski-ikäiselle etätyöhön siirtyminen toi lisäaikaa ja joustoa arkeen, saattoi se nuoren kohdalla enemmänkin lisätä irrallisuutta ja etäisyyttä työyhteisöstä.
Myös lähityössä, jossa moni työskenteli, yhteydenpito työkavereihin vaikeutui ja uusiin työtehtäviin saatettiin siirtyä ilman kunnollista perehdytystä. Poikkeusajan edellyttämä itseohjautuvuus saatetaan kokea hankalaksi, jos työpaikan toimintatapoihin ja työyhteisöön vielä tutustutaan.
Miten tukea uraansa aloittavia työntekijöitä?
Nuoren aloittaminen työelämässä vaatii aina kunnon perehdyttämistä sekä etenkin esihenkilöiden kykyä kysyä, kuunnella ja antaa palautetta.
Julkisen alan vaativissa työtehtävissä on erityisen herkästi puututtava nuorten kuormittumiseen. Nuorisobarometri osoitti jo ennen koronaa, että nuorista naisista 70 prosenttia näki työelämän vaativan työntekijöiltä niin paljon, että he pelkäävät palavansa ennenaikaisesti loppuun.
Poikkeusaikana nuorten kiinnittymiseen työelämään tulee kiinnittää tätäkin enemmän huomiota. Niin etä- kuin lähityössä pitää nähdä vaivaa yhteisöllisyyden rakentamisessa, ja erityisesti silloin, kun työyhteisöön tulee uusia jäseniä. Esihenkilöiden on aikaisempaa valppaammin havaittava kunkin yksilölliset tarpeet ja mukautettava johtamistaan niihin. Perehdyttämistä saatetaan poikkeusaikana tarvita vieläkin enemmän.
Valppautta tarvitaan myös oikea-aikaisena tukena silloin, kun nuoren jaksaminen ja henkinen työkyky osoittaa heikkenemisen merkkejä. Työkykyä voi kuulostella ja tukea koko työyhteisö.
Julkisen alan työpaikat ovat monella tavalla etulyöntiasemassa, kun kilpaillaan nuorista työntekijöistä. Julkisissa palveluissa tehdään ihmissuhde- ja hoitotyötä, jolla on merkitystä, ja juuri sitä yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa: omien arvojensa mukaista työtä.
Meidän on kuitenkin kaikkina aikoina pidettävä huolta siitä, ettei työelämä lannista nuorten työuria alkuunsa. Heitä ei ole yhtäkään ylimääräistä.
Lue myös
- Julkisen alan työhyvinvointi 2020 -raportti (pdf)
- Uutinen: Korona kuormitti julkisen alan työntekijöitä eri tavoin
- Kevatutkii.fi-verkkotyökalu
