Mitä tiedät eläkkeestäsi ja sen kertymisestä?

Minulta kysyttiin, miten nuorena voi tietää, milloin pääsee eläkkeelle. Ja onko nuorena hajuakaan siitä, paljonko ja miten eläkettä itse asiassa kertyy. Kysyjä täsmensi vielä tarkoittavansa lakisääteistä eläkettä. Kysymys sai minut pohtimaan sitä, mitä sillä tiedolla sitten vaikkapa 20-vuotiaana tekee.

Milloin sinne eläkkeelle sitten pääsee? Vuonna 1964 ja sitä aiemmin syntyneille eläkeikä on jo vahvistettu. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneille eläkeikä vahvistetaan sinä vuonna, jolloin he täyttävät 62 vuotta. Niinpä vahvistettua, varmaa tietoa eläkeiästään joutuu 40-vuotias odottamaan vielä 22 vuotta, 30-vuotias 32 vuotta jne.

Epätietoisuudessa ei kuitenkaan tarvitse tuskailla, sillä Työeläke.fi-sivuston Tarkista eläkeikäsi -laskurilla saa arvion omasta eläkeiästä jo 2003 syntyneiden ikäluokka. Oletettavasti tuo arvio pitää aika hyvin paikkansa; heiluntaväli lienee 1–2 kuukautta ylös- tai alaspäin.

Myös eläkkeen määrän voi arvioida suuntaa antavasti joko Tarkista eläkeikäsi -laskurilla (Työeläke.fi) tai sitten kirjautumalla Omat eläketietosi -palveluun, jos työskentelet julkisella sektorilla tai muussa tapauksessa oman eläkeyhtiösi verkkopalveluun.

Kiinnostus eläkeasioihin herää yleensä vasta viidenkympin paremmalla puolella

Kevan Kantar TNS Oy:llä teettämästä tutkimuksesta kävi ilmi, että vanhimmat ikäluokat tietävät eläkeikänsä ja tulevan eläkkeen määränsä paremmin kuin alle 50-vuotiaat.

Eläkeasiat alkavat kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun eläkkeelle siirtyminen ja tuleva uusi elämänvaihe alkavat häämöttää lähempänä horisontissa. Silloin suuri osa eläkkeestä on kuitenkin jo kerättynä, joten viimeisten vuosien valinnat eivät usein enää suuresti eläkkeen määrään ehdi vaikuttamaan.

Miksi jo 25-vuotiaan pitää kiinnostua eläkkeestään?

Miten 25-vuotias voisi sitten hyötyä siitä, että hän tietäisi eläkeikänsä ja eläkkeen karttumisen säännöt suunnilleen? Keskustelin tästä kollegojen kanssa ja huomasimme katsovamme asiaa kukin hieman eri tavoin.

Minä ajattelin, että tietoisuus eläkkeen karttumisen säännöistä voi vaikuttaa valintoihin niin, että ymmärtää esimerkiksi pitkän poissaolon työelämästä vaikuttavan myös eläkkeen määrään. Jossain lapsiperheessä voitaisiin tehdä niinkin, että jos toinen jää pidemmäksi aikaa hoitamaan lapsia kotiin, niin tästä aiheutunutta vajetta eläkkeeseen paikattaisiin yhdessä jollain muulla taloudellisella järjestelyllä.

Yksi kollega sanoi, että lapsia hoidettaessa eläke käy mielessä korkeintaan sillä tasolla, että ”ehkä sitten kansaneläke paikkaa sen, mitä työeläkkeestä jää kertymättä.”

Toinen arveli, että voihan omaa uraansa ja palkkakehitystään suunnitella, mutta elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee. Toki tulevan eläkkeen määrä olisi hyvä tietää riskinhallintamielessä. Esimerkiksi, jos nostaisi 30 vuoden pankkilainan ja kävisikin niin, että joutuisi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kuin laina on maksettu pois, riittäisikö eläke lainan maksuun?

Kolmannen mielestä elämää ei suunnittele nuorena eläkeasiat mielessä muut kuin eläkealan ihmiset, jotka esimerkiksi jo vuorotteluvapaata harkitessaankin tutkivat sen vaikutuksen tulevan eläkkeen määrään ja miettivät kuinka paljon kauemmin pitää jatkaa työelämässä, jotta sapattivapaan taloudellinen vaikutus on kompensoitu.

Lakisääteinen eläke turvaa elämän eri tilanteissa

Kollegojen kommenttien valossakin uskon, että eläketietoisuudesta on joka ikiselle aidosti hyötyä. Vanhuuseläkkeen lisäksi työeläke tuo turvaa, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Työeläketurvaan kuuluvat niin ammatillinen kuntoutus, työkyvyttömyyseläkkeet kuin perhe-eläkekin, jotka voivat tulla avuksi jo ennen vanhuuseläkeaikaa. Tiedon varassa on helpompi suunnitella elämää ja muuttaa suunnitelmia aina tarpeen vaatiessa.

Olitpa sitten kaksvitonen, kohta nelikymppinen tai jo viisvitonen, niin käy tutustumassa Omat eläketietosi -palvelussamme juuri sinun omiin eläkeasioihisi.