Mitä työkykyriskin ennakoija voi oppia sijoittajalta?
Työkyky on kuin talo. Se talo on rakennettu terveydestä, osaamisesta, motivaatiosta, asenteista, työstä, työolosuhteista ja johtamisesta. Talon kuntoon vaikuttaa lisäksi ympäristö, johon se on rakennettu.
Parhaimmillaan työkykytalosta pidetään hyvää huolta ja sen johtaminen on tulevaisuuteen suuntautunutta toimintaa. Esimerkiksi työkykyyn liittyvät riskit on tunnistettu ja tiedostettu, mitä riskien toteutumisesta seuraa organisaation toiminnalle ja työkyvyttömyyskustannuksille.
Entäpä jos katsoo työkykytaloa ja sen johtamista sijoittajan silmin?
Työkykytalo sijoituksena
Hämeenlinnan kaupungin eläköitynyt henkilöstöjohtaja Raija Hätinen kysyi aikoinaan: ”Minkälaista työhyvinvointia osaamiseensa panostanut ihminen työssään ansaitsee? Mitä työnantaja tekee, että hän saa työntekijän loistamaan, antamaan parastaan?”.
Kun työntekijät voivat loistaa ja antaa parastaan, koko organisaatio menestyy.
Mitä jos sijoittaja kiinnostuu tällaisesta organisaatiosta?
Taloudellisten tekijöiden lisäksi sijoittaja arvioisi ainakin henkistä pääomaa ja toiminnan kestävyyttä. Hän kysyisi: Miten organisaatio menestyy pitkällä aikavälillä? Kannattaako tähän sijoittaa?
Työkykytalon kunnossapito
Työkykytalon tilannetta ja tulevia riskejä kustannuksineen voi sijoittajan tavoin järjestelmällisesti ennakoida. Onko oikeita asioita tehty ja onko osattu jättää tarpeetonta tekemättä?
Taloon voi tehdä kuntotarkastuksen ja sen pohjalta suunnitella ylläpidon ja tarvittavat korjaukset. Kun tilannekuva on kirkas, voi tarkentaa tavoitteitaan, valita yhteistyökumppaneita ja määritellä mittarit, joilla seurata aikaansaannoksia.
Työkyky on sijoittamisen arvoinen asia. Kannattaa kysyä: kuinka kestävällä pohjalla työkykytalomme on? Mitä tekemällä me menestymme nyt ja huomenna?
Miten sijoittaja meitä arvioisi?