Työperäistä maahanmuuttoa lisättävä uusin keinoin
Viime syksyn eräs eniten keskustelua herättäneistä asioista oli tieto syntyvyyden laskemisesta huolestuttavan alhaiselle tasolle. Syntyvyyden lasku on vielä tuostakin jatkunut. Syntyvyyden kääntäminen nopeasti nousuun on vaikea, lähes mahdotonta toteuttaa. Siihen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti mm. sopivan puolison löytämisvaikeudet, asunto-ongelmat ja työelämän asenteet.
Alhainen syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään ja myös työeläkejärjestelmän rahoitukseen parin kymmenen vuoden viiveellä. Jo usean vuoden ajan työmarkkinoilta on eläkkeelle poistunut enemmän väestöä kuin nuoria ikäluokkia on tullut tilalle. Tilanne tulee siis koko ajan vaikeutumaan ja edessä siintää vaikeutuva työvoimapula. Tämä kaikki vaikuttaa kansantaloutemme kasvuun ja koko yhteiskuntaamme hyvin syvällisesti. ETK julkistaa maaliskuun lopulla oman pitkän aikavälin työeläkejärjestelmän kestävyysarvion, jossa on kiinnostavaa nähdä, miten paljon syntyvyyden lasku on vaikuttanut.
Tarvitsemme lukuisia, ennakkoluulottomia toimia, jotta edessä olevaa työvoimapulaa kyettäisiin korjaamaan.
Työssäkäyntiasteen nostaminen seuraavalla vaalikaudella 75 % on hyvin laajasti hyväksytty. Sen toteutuminen edellyttää aivan uudenlaista otetta työttömien aktivointiin, osaamisen puutteita paikkaavan joustavan aikuiskoulutusjärjestelmään, työssä jaksamisen edistämistä jne.
Julkisuudessakin esitetty tavoite, että lähivuosina tulee miljoona suomalaista kouluttaa uudelleen, on valtava haaste koulutusjärjestelmämme uudistamiselle ja sen rahoitukselle. Myös nuorten tutkintoon valmistumista on nopeutettava kannustein. Erityisesti poikien syrjäytymistä on ennalta ehkäistävä. Laadukas esi- ja perusopetus, mutta myös vaikeuksissa olevien perheiden ongelmien kärjistymistä ennalta ehkäisevä tuki ovat tärkeitä. Myös työssä jaksamiseen panostaminen on tärkeää. Tavoitteena 75 % työssäkäyntiaste on kuitenkin vain välitavoite, maassamme on päästävä jatkossa useita prosenttiyksikköä sitä ylemmäksi.
Työperäinen maahanmuutto vaikuttaa nopeasti
Edessä olevaan työvoimapulaan merkittävimmin ja nopeimmin vaikuttaa työperäisen maahanmuuton hallittu edistäminen, jonka suhteen asenteet ovat muuttuneet aivan viime aikoina entistä hyväksyvimmiksi. Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole yksinkertaista, koska osaavasta työvoimasta on pulaa hyvin useissa maissa. Varsin ilmeiseltä vaikuttaa, että Suomeen ei kyetä saamaan merkittävästi työntekijöitä Euroopasta, vaan katse on suunnattava Aasiaan ja Afrikkaan.
Joitakin yksittäisiä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi on tehty. Mm. joulukuussa 2017 hyväksytyllä hallituksen esityksellä perustettiin uusi oleskelulupa kasvuyrittäjille, erityisasiantuntijoiden työluvan enimmäiskestoa pidennettiin kahteen vuoteen jne. Myös EU:n ulkopuolelta tänne opiskelemaan tulleiden, täällä tutkintonsa suorittaneiden pääsyä maamme työmarkkinoille on helpotettu. Silti varsin vähän korjaavia toimenpiteitä on vielä tehty.
Järkevää on nopeuttaa olennaisesti täältä jo työpaikan saaneiden työlupien käsittelyä. Lisäksi tulisi harkita, kyettäisiinkö niille toimialoille, joissa työvoimapula on pahiten uhkaamassa, kehittämään järjestelmä, jossa ulkomailla voitaisiin antaa koulutusta suomen ja ruotsin kielellä. Tällaisesta koulutuksesta valmistuvien työllistyminen Suomessa olisi nopeaa ja kustannukset koulutuksesta hyvin kohtuulliset. Malli toimisi varmasti paremmin, kuin monien välikäsien kautta toteutetut ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiyritykset.
Esimerkiksi Vietnam on aktiivisesti edistänyt nuorten koulutettujen muuttoa, koska maassa on aivan liikaa nuorisoikäluokkia heidän työllistymismahdollisuuksiinsa nähden. Tiettävästi maa on jo tehnyt kahdenkeskisiä työvoiman liikkumista edistäviä sopimuksia muutamien työvoimapulasta kärsivien maiden kanssa.
Työperäisen maahanmuuton hallittu lisääminen vaatii pitkäjännitteistä toimintaa, laaja-alaista yhteiskunnallista hyväksyntää ja uusia ennakkoluulottomia avauksia. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tuore yhteinen kuuden kohdan kannanotto työperäisen maahanmuuton edistämisestä on hyvä pohja tulevan hallituksen toimenpiteille.
Työperusteisen maahanmuuton ohjelma, vaikuttavaan väestöpolitiikkaan tähtäävät perhepoliittiset parannukset, tuloksekas työhyvinvoinnin edistäminen sekä väestön osaamistason korottamiseen tähtäävät koulutuspolittiiset uudistukset voisivat muodostaa maan seuraavan hallituksen politiikan ytimen. Tämän laaja-alaisen politiikkakokonaisuuden työstämiseen ja toimeenpanotyöhön kannattaisi myös pyytää mukaan mahdollisimman laaja-alainen joukko erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita.
Lisää aiheesta
- Syntyvyyden lasku haastaa työeläkejärjestelmäämme, mutta ei yksin, eikä nopeastiTimo Kietäväinen 17.1.2019
- Syntyvyyden lasku vaikuttaa, mutta ei eniten työeläkkeisiinTimo Kietäväinen 19.11.2018