Tälle sivulle on koottu työterveyshuolloille hyödyllistä tietoa työterveysyhteistyöstä, ennakoivasta työkyvyn tukemisesta, ammatillisesta kuntoutuksesta, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Sivulla myös kuntoutushakemusten ja työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyyn tarvittavat lomakkeet ja turvaposti lausuntojen lähettämiseen
Kun terveydelliset tai muut rajoitteet lisääntyvät, työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi työkyvyn tukitoimien on oltava oikea-aikaisia ja kohdistuttava oikein. Työ itsessään voi myös tukea toimintakykyä ja auttaa jatkamaan työelämässä.
Jos nousee huoli työntekijän työssä pärjäämisestä, työntekijä tarvitsee tukea ja toimenpiteitä yhdessä työpaikan kanssa. Varhaisessa vaiheessa ratkaisut yleensä löytyvät työpaikalla esihenkilön ja työntekijän välillä. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana työn ja terveyden yhteensovittamisessa sekä vaikuttavien työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa.
Tutustu aktiivisen tuen toimintamalliin.
Mielenterveyden haasteet työelämässä yleistyvät etenkin nuorilla työntekijöillä. Työterveyshuolloissa ja työpaikoilla tarvitaan tietoa ja keinoja työntekijöiden tukemiseen.
Pitkään jatkuneelta masennusperusteiselta sairauspoissaololta on vaikea palata takaisin työelämään. Siksi tarvitaan sekä tietoa masennuksen vaikutuksista että työkaluja työntekijöiden tukemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Apua ja tukea työelämän aiheisiin työtekijöille, esihenkilöille ja työterveyshuolloille on koottu mm. Mielenterveystalon verkkosivuille (mielenterveystalo.fi)
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimuksessa (pdf) seuraamme, miten julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa kartoitetaan joka toinen vuosi kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja evankelis-luterilaisen kirkon työoloja ja työhyvinvointia.
Viime vuosina nuorten, erityisesti alle 30-vuotiaiden, sairauspoissaolot ovat lisääntyneet julkisella sektorilla. Suurimpana syynä ovat mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat varhaiskasvatuksen työntekijät, kuten lastenhoitajat, joilla sekä lyhyet että keskipitkät sairauspoissaolot ennakoivat selvästi suurempaa riskiä työkyvyttömyyteen. Tämä korostaa tarvetta kohdistaa tukitoimia tiettyihin ammattiryhmiin ja ikäluokkiin.
Vaikka haasteet ovat moninaiset, osa julkisen alan organisaatioista on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Tämä on saavutettu erityisesti panostamalla esihenkilötyöhön ja varhaisen tuen malleihin.
Sairauspoissaolojen määrä ja kesto ovat keskeisiä työkyvyttömyyden ennusmerkkejä. Riski kasvaa merkittävästi jo 15 päivän yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen tai jos poissaoloja kertyy useita vuoden aikana. Siksi systemaattinen seuranta ja varhainen tunnistaminen ovat avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa työkyvyn heikkenemisen polkuun ennen pysyvää työkyvyttömyyttä.
Keva on kehittänyt työnantajien käyttöön ennustemallin, joka hyödyntää laajoja rekisteritietoja, kuten sairauspoissaoloja, ikää ja ammattiryhmää, ennustamaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden keskuudessa.
Ennustemalli on Kevan työnantaja-asiakkaiden käytettävissä työnantajan verkkopalvelussa.
Malli mahdollistaa tarkemman tunnistamisen niistä työntekijäryhmistä, joilla on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Keskimäärin noin 2,8 prosenttia julkisella alalla työskentelevästä henkilöstöstä sijoittuu riskiryhmään.
Työkyky on moniulotteinen käsite, johon vaikuttavat
Työnantajan vaikuttamismahdollisuudet työkykyyn ja sitä kautta työkyvyttömyysriskeihin ovat kuitenkin rajalliset. Useimmiten työkyvyttömyysriskit ovat sidonnaisia joko yksilöön tai toimialaan, jolla yksilö työskentelee: esimerkiksi vuorotyön tiedetään kasvattavan työkyvyttömyysriskiä, mutta tietyillä toimialoilla se on välttämättömyys. Sen sijaan työnantaja voi vaikuttaa työkyvyttömyysriskeihin tarkastelemalla johtamista: esimerkiksi resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista käyttöä, varhaista tukea ja osatyökykyisten työssä jatkamisen edellytysten parantamista.
Työkyvyttömyys voi olla joko tilapäistä tai pysyvää, ja se voi johtaa sairauspoissaoloihin, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Katso Kevan tiivistelmä työkyvyn ja työkyvyttömyyden arvioinnista ja sairauksien vaikutuksesta työkykyyn (pdf)
Työkyvyn ja työkyvyttömyyden arviointi.pdf (249 kb)
Vaikuttava työterveyshuolto edellyttää toimivaa yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Työterveysyhteistyön lähtökohtana tulee olla työnantajan työkykyjohtamisen tavoitteet.
Tämä edellyttää, että työnantaja on rakentanut tilannekuvaa henkilöstön työkyvystä ja määritellyt tavoitteet sen pohjalta. Vaikka työterveysyhteistyö on nimensä mukaisesti yhteistyön rakentamista ja edellyttää avointa vuorovaikutusta, on tavoitteiden määritellyssä ja ylipäätään työterveysyhteistyössä johtamisvastuu aina työnantajalla.
Lue lisää työterveysyhteistyön kehittämisestä sekä Kevan tuesta.
Kun herää huoli työntekijän työkyvystä, mieti millä tavalla häntä voi tukea ennen kuin hän joutuu jäämään pois työstä. Voidaanko tehostaa hoitoa, kuntouttaa, muokata työtehtäviä tai miettiä työuravaihdosta.
Selvitä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot kuntoutua takaisin työelämään aina ennen eläkkeen hakemista (osakuntoutustuki tai kuntoutustuki).
Vaikka sairaus estäisi jatkamasta nykyisessä työssä, löytyy usein muita työtehtäviä, joihin työkyky riittää. Esimerkiksi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla, työntekijä voi siirtyä terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin tai hänen on helpompi palata omaan työhönsä pitkän sairausloman jälkeen.
Jos työpaikalta ei löydy ratkaisua ja työntekijä tarvitsee apua kuntoutussuunnitelman laatimisessa, työntekijä voi hakea Kevasta toimeksiantoa kuntoutuksen palveluntuottajalle: Kuntoutusohjaaja
Palvelunumero työterveyshuolloille ja työnantajille
Puhelinpalvelu B-lausuntoja laativille lääkäreille: jätä soittopyyntö Kevan asiantuntijalääkärille arkisin klo 9-13 numeroon 020 614 2880. Pyrimme vastaamaan soittopyyntöihin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa soittopyynnön jättämisestä.
Jos työkyky ei enää riitä kokoaikaisessa työssä jatkamiseen tai sairauslomalta paluu kokoaikaiseen työhön ei onnistu, saattaa osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen hakeminen olla ajankohtaista. Ennen hakemista, olethan selvittänyt ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet?
Osakuntoutustuki on määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Sen aikana työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon ja kuntoutuksen avulla kokoaikaiseen työhön riittäväksi.
Keskustele asiakkaan kanssa siitä, että tavoitteena on paluu kokoaikaiseen työhön. Näin ollen osakuntoutustuen aikana yhteistyö ja seuranta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuolloin välillä on ensisijaisen tärkeää. Sopikaa jatkotoimista yhdessä etukäteen.
Osatyökyvyttömyyseläke tulee kyseeseen silloin, kun työkyky on heikentynyt pysyvästi.
Kelan osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Järjestely on vapaaehtoinen, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäiväraha (Kela.fi)
Ammatillinen kuntoutus
Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Tietoa eri ammateista ja työllistymisen näkymiä
Hakemuskäsittelyyn Keva tarvitsee aina asiakkaan tekemän hakemuksen ja B-lääkärinlausunnon. Poikkeuksena kuntoutustuen jatkohakemus, jolloin pelkkä B-lääkärinlausunto riittää.
Täytäthän B-lääkärinlausuntoon varatun lomakkeen huolellisesti. Huomaathan, että lomakkeen kohta 2: "Lausunnon tarkoitus", josta lausunnon kirjoittamisen tarkoitus ilmenee, tulee myös olla täytettynä.
Työterveyshuolto voi lähettää lausunnon suoraan Kevaan. Lähetä työterveysneuvottelumuistiot ja B-lausunnot sähköisesti turvapostilla:
Jotta hakemus etenee Kevassa sujuvasti, työnantajan kannattaa lisäksi täyttää sähköinen TAK-lomake.
Katso myös ohjekooste ammatillisen kuntoutuksen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, käsittelyajoista ja B-lääkärinlausunnon toimittamisesta Kevaan tästä pdf-tiedostosta