Keva myönsi työelämän kehittämisrahaa - hankkeet vievät työkykyjohtamista ennakoivampaan suuntaan

Keva on myöntänyt työelämän kehittämisrahaa yhteensä 540 000 euroa 23 julkisen alan hankkeelle. Hankkeissa korostuvat ennakoiva työkyvyn tuki, esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen, yhteisten toimintamallien rakentaminen sekä hanketyön tulosten järjestelmällinen seuranta.

Työelämän kehittämisrahalla tuetaan työkykyjohtamisen kehittämistä sekä työkyvyttömyysriskien ennakointia ja vähentämistä. Kehittämisraha on tarkoitettu kunta-alan, hyvinvointialueiden sekä evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien hankkeisiin. 

Esihenkilötyö ja ennakointi kehittämisen ytimessä

Työkykyjohtamisen ja sen kulttuurin kehittämisessä painottuvat tällä kertaa hankesuunnitelmissa esihenkilö- ja johtamisosaamisen vahvistaminen ja työkyvyn tuen käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Lisäksi hankkeissa etsitään keinoja parantaa kuormituksen hallintaa ja vähentää sairauspoissaoloja, vahvistetaan työyhteisöjen toimivuutta ja psykologista turvallisuutta sekä tuetaan työurien jatkumista.

– Hankkeissa näkyy vahva pyrkimys siirtyä reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta tuesta kohti ennakoivaa, yhdenmukaista ja dokumentoitua työkykyjohtamista. Työkyvyn johtaminen on koko johtamisketjun asia, sanoo asiakaspäällikkö Eeva-Liisa Nurmi. Nurmi vastaa työelämän kehittämisrahan kokonaisuudesta Kevassa. 

Organisaatioissa selkiytetään työkyvyn tukemiseen liittyviä vastuita, kehitetään keinoja tunnistaa työkyvyttömyysriskejä aikaisemmin sekä vahvistetaan rohkeutta ottaa työkykyyn liittyviä huolia puheeksi mahdollisimman varhain. 

Kehittämisen vaikutuksia seurataan sekä arjen muutoksina että tunnuslukuina

Hankkeissa kehitetään konkreettisia työvälineitä kuten työkalupakkeja, vuosikelloja, keskustelupohjia ja perehdytysmateriaaleja työkykyjohtamisen tueksi. Vertaisryhmät, mentorointi, sisäiset valmentajat ja fasilitaattoriverkostot tukevat osaamisen jakamista ja toiminnan jatkuvuutta.

Kehittämisen vaikutuksia myös seurataan. Hankkeissa arvioidaan esimerkiksi uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä muutoksia osaamisessa, johtamisessa, työkyvyssä, kuormituksessa ja psykologisessa turvallisuudessa. Pidemmän aikavälin vaikutuksia tarkastellaan muun muassa sairauspoissaolojen, työkyvyttömyysriskien, työssä jatkamisen ja henkilöstökokemuksen avulla.

Kehittämishanketyön juurtuminen osaksi organisaatioiden arkea ratkaisee lopulta kehittämisen vaikuttavuuden.

– Hankkeissa ei ole tarkoitus toteuttaa yksittäisiä toimenpiteitä, vaan saada aikaan pysyviä muutoksia organisaation toiminnassa. Kun uudet toimintamallit liitetään johtamiseen, perehdytykseen, henkilöstöprosesseihin ja säännölliseen seurantaan, työkyvyn tukemisesta tulee aiempaa ennakoivampaa ja yhdenmukaisempaa. Näin kehittämistyö tukee sekä henkilöstön työkykyä ja työurien jatkumista että organisaatioiden toiminnan sujuvuutta, Nurmi painottaa.

Työnantajapalvelujohtaja Laura Rinne pitää hankkeissa näkyviä painotuksia osuvina työkyvyttömyysriskien vähentämisen kannalta.

– Ennakointi ja työkyvyttömyysriskien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ovat vaikuttavan työkykyjohtamisen perusta. Tunnistamalla riskit ajoissa voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä oikea-aikaisesti ja kohdistaa ne oikein. Tämä näkyy vahvasti myös tämän hakukierroksen hankkeissa. Kehittämistyö hyödyttää hankeorganisaatioita laajemmin, sillä Kevan tehtävä on jakaa tuotokset koko julkisen alan käyttöön, Rinne toteaa.

Työkyvyttömyysriskien vähentäminen on osa Kevan lakisääteistä toimintaa.

Lisätiedot

Työelämän kehittämisrahan tuotevastaava, asiakaspäällikkö Eeva-Liisa Nurmi, Keva, p. 020 614 2272

Työnantajapalvelujohtaja Laura Rinne, Keva, p. 020 614 2792

Työelämän kehittämisrahaa saaneet hankkeet 2026

Centria-ammattikorkeakoulu Oy (13 000 €)  
Työkykylähettiläät – kohti ennakoivaa työkykykulttuuria

Espoo Catering Oy (10 000 €)  
SUJUVA – Työkyky syntyy työstä

Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä (15 000 €)  
Kokemus kantaa

Haapajärven kaupunki (20 000 €)  
Työkykyjohtamista muuttuvissa työelämän vaiheissa -hanke

HUS-yhtymä (40 000 €)  
Toimiva työ HUSissa - uudistettu ennakoivan työkykyjohtamisen kehittämishanke

Joroisten kunta (15 000 €)  
Työkyvyn edistäminen ja ylläpito fyysisesti raskaassa työssä

Kiertokapula Oy (47 000 €)  
Resilienssillä työkykyä ja tuottavuutta

Kokkolan kaupunki (19 000 €)  
Kasvun kompassi - Johtamisen tuki ja yhteinen suunta

Korpelan Voima kuntayhtymä (41 000 €)  
Toimiva työyhteisö

Leppävirran kunta (12 000 €)  
Ennakoivan työkykyjohtamisen malli Leppävirran kuntaan

Mäntyharjun kunta (45 000 €)  
Yhtenäinen kunta, kestävä työura - Muutoksesta yhteiseksi toimintakulttuuriksi

Orimattilan kaupunki (15 000 €)  
Ennakoiva työkykyjohtaminen Orimattilassa

Oulun Tuotantokeittiö Oy (11 000 €)  
Osaava työnjohto - kehittyvä, vahva ja hyvinvoiva henkilöstö

Padasjoen kunta (15 000 €)  
Kestävästi tulevaisuuteen – Padasjoen esihenkilöiden hyvinvointi- ja muutoskykyohjelma

Pedersöre kommun (18 000 €)  
Från signal till handling - hållbart ledarskap för friskare arbetsplatser

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy (75 000 €)  
Vaikuttava työkyky- ja työurajohtaminen laitoshuoltopalveluissa

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy (27 000 €)  
TKIteko – työkykyä työn toimintatapoja uudistamalla

Säkylän kunta (29 000 €)  
Tunnistaa työkyky - tartu työsuhdemanuaaliin

Taivalkosken kunta (10 000 €)  
Psykologinen turvallisuus osana työkykyjohtamista

Turun kaupunki (11 000 €)  
Työyhteisön yhteistoiminnallinen mentorointi psykososiaalisen työhyvinvoinnin & työkykyjohtamisen tukemiseksi

Tuusulan seurakunta (22 000 €)  
Työkykyä vahvistava strategian toimeenpano Tuusulan seurakunnassa

Uudenkaupungin kaupunki (10 000 €)  
Huoli puheeksi - ennakoivan työkykykeskustelun toimintamalli

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (20 000 €)  
Työhyvinvointi puheeksi ja todeksi - HIKLU-pelastuslaitokset ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos