Kevan tekemän tilastoselvityksen mukaan noin 15 % määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista palasi työhön pysyvästi. Valtaosa heistä palasi työhön vuoden yhtäjaksoisen kuntoutustuella olon jälkeen.
Tuoreessa julkisen alan tilastoselvityksessä tarkastellaan uuden määräaikaisen työkyvyttömyyseläke- eli kuntoutustukijakson päättäneiden henkilöiden työhön palaamista ja pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä.
Selvityksen valossa nykyinen ohje siitä, että eläkettä tulisi kahden vuoden jälkeen jatkaa kuntoutustukena vain perustellusta syystä, on varsin oikea. Työhön paluun näkökulmasta jo tätä varhaisempi aika on kuitenkin tärkeä.
Vuonna 2019 kaikista Kevassa arvioiduista työkyvyttömyyseläkehakemuksista yli puolet oli kuntoutustukihakemuksia. Kaksi kolmannesta täysistä kuntoutustukihakemuksista oli jatkohakemuksia. Kuntoutustukien osuus myönnetyistä ja maksussa olevista eläkkeistä on samankaltainen myös yksityisellä sektorilla.
Työhön paluussa isoja eroja eri ryhmien välillä
Tilastoselvityksessä seurattiin uuden kuntoutustukijakson päättäneitä ja heidän polkujaan kuntoutustukijaksoa seuraavina vuosina: kuka pystyy palaamaan työhön, ja millä edellytyksillä? Kuka päätyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle? Mikä on ammatillisen kuntoutuksen rooli prosessissa?
Työssä olo sekä työhön pysyvästi palaaminen määriteltiin tässä selvityksessä tarkoituksella tiukoilla kriteereillä, koska haluttiin päästä kiinni todelliseen työhön paluun onnistumiseen. Pysyvän työhön paluun kriteerinä selvityksessä oli mm. vähintään 12 000 euron vuosityötulo sekä se, ettei henkilöllä ollut voimassa olevaa eläkettä. Koko tarkasteltavasta vajaan 10 000 henkilön joukosta noin 15 % palasi tämän määritelmän mukaan kuntoutustuella olon jälkeen työhön, kun noin 48 % joukosta päätyi seuranta-aikana pysyvälle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella kuntoutustuella olevat palaavat töihin kaksi kertaa niin usein kuin mielenterveyden häiriön perusteella kuntoutustukea saavat, Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman toteaa.
Työhön palaamisessa sekä diagnoosien, ikäryhmien että ammattiryhmien välillä oli selviä eroja. Pysyvästi työhön palanneiden joukossa oli selvästi suhteellisesti enemmän terveysalan ammatteja, kun taas rakennus-, kuljetus- ja valmistusala, siivous- ja keittiötyö sekä sosiaaliala olivat ammattialoina työhön palanneiden joukossa aliedustettuina. Ikäryhmistä 35–49-vuotiailla työhön päätyvien osuus oli suurin. Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisessä sen sijaan esimerkiksi suurimpien diagnoosiryhmien välillä ei ollut juurikaan eroa.
Ammatillinen kuntoutus auttaa takaisin töihin
Työhön palaaminen näyttäisi tilastotarkastelun perusteella tapahtuvan nopeasti: kun kaksi vuotta uuden kuntoutustuen päättymisestä on kulunut, henkilöiden tilanne oli jo pitkälle vakiintunut. Jos kuntoutustuella olevalla oli tiedossa työpaikka, johon palata, se nosti selvästi työhön palanneiden osuutta kaikissa ikä- ja diagnoosiryhmissä sekä tasoitti diagnoosiryhmien välistä eroa nuorimmassa ikäryhmässä selvästi.
75 % työhön palaavista palasi kuntoutustuelta enintään kahden kuntoutustuen jatkojakson ja toisaalta yhteensä vuoden kuntoutustuella olon jälkeen. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla työhön palaaminen oli keskimäärin hieman hitaampaa kuin tule-sairauksien kohdalla.
Sohlmanin mukaan ammatillisella kuntoutuksella oli tarkastelun pohjalta iso rooli kuntoutustuelta työhön palaamisessa.
- Kaikista ennen kuntoutustukijakson päättymistä työssä olleista ammatillisen kuntoutusjakson läpikäyneistä työhön pysyvästi päätyi 35 %, muista vain 17 %, hän kertoo.
Kevan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminnasta vastaava eläkejohtaja Merja Paananen muistuttaa, että kuntoutustuella olevien aktiivinen seuranta ja työhön paluun suunnittelu on olennainen osa työnantajan strategista työkyvyn johtamista.
- Jo kuntoutustuen alkaessa tulisi olla suunnitelma siitä, mitä kuntoutustuen aikana tulee tapahtumaan ja miten työhön paluuta voidaan edistää. Kuntoutustuella olevaa ei saa unohtaa, vaan työhön paluun suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken, Paananen korostaa.
- Eläkkeen myöntäminen määräaikaisena kuntoutustukena on sinänsä positiivinen ilmiö. Haasteena ovat pitkittyvät kuntoutustuet, jotka lopulta johtavat pysyvään eläköitymiseen, Merja Paananen toteaa.
Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla.pdf (2230 kb)
Lisätiedot:
tilastoanalyytikko Petra Sohlman, p. 020 614 2851
eläkejohtaja Merja Paananen, p. 020 614 2759
Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla -tilastoselvitys
Petra Sohlman, Merja Paananen, Minttu Ruusuvuori ja Saija Turtiainen.
Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla. Tilastotarkastelu vuosina 2010–2013 uuden kuntoutustukijakson päättäneiden työhön palaamisesta. Kevan tutkimuksia 2/2020.
Tilastoselvityksessä seurattiin julkisten eläkelakien mukaisen uuden kuntoutustukijakson vuosina 2010–2013 päättäneiden henkilöiden työelämään osallistumista, ammatillisen kuntoutuksen jaksoja, eläkkeitä ja päivärahakausia uuden kuntoutustukijakson päättymisen jälkeen vuoteen 2018 saakka.
Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät työelämään palaamiseen ja toisaalta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Selvityksessä tarkastellaan Kevan työkyvyttömyyseläkeprosessia kuntoutustukien jatkopäätösten osalta, pyrkimyksenä parantaa arviointi- ja ratkaisutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta.
