Eläkkeet Työkyky Vastuullisuus
Merja Paananen:

Kuntoutustuki – työhön paluun tuki vai reitti pysyvään työkyvyttömyyseläköitymiseen?

Blogi 13.11.2020 Merja Paananen
Eläkkeet Työkyky Vastuullisuus

Myönnettyjen kuntoutustukien ja kuntoutustukijatkojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Kuntoutustukien eli määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu kertoo osaltaan positiivista viestiä siitä, että pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä pyritään välttämään. Sisältäähän kuntoutustuen myöntäminen lähtökohtaisesti ajatuksen siitä, että työkykyä vielä on jäljellä ja että paluu työelämään on mahdollinen.

Työurien pidentämistä ja työssä jatkamista - vaikka työkyky hetkellisesti olisikin heikentynyt - pidetään onneksi tänä päivänä tärkeänä myös käytännössä, ei vain juhlapuheissa.

Työkyvyn heikentymistä ei tulisikaan liian helposti määritellä pysyväksi.

Kuntoutustukien kasvussa on siis paljon hyvääkin. Työhön paluun mahdollisuuksia vielä on ja ne kannattaa hyödyntää. Kuntoutustukien määrän kasvu ilmiönä on kiinnostava ja halusimme ottaa Kevassa selvää miltä ilmiö näyttää julkisella alalla.

Mitä kuntoutustuella olevalle tapahtuu

Kuntoutustuella olevien määrän kasvaessa herää myös kysymys siitä, onko kuntoutustuki tarkoituksensa mukaisesti väliaikainen ja missä määrin siltä palataan takaisin työhön. Eläkelaitoksen tuntuma on valitettavan usein myös se, että kuntoutustuki pitkittyy ja lopulta muuttuu pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Kuntoutustuki on tällöin vain pysyvää työkyvyttömyyseläköitymistä edeltävä vaihe.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytykset ovat työkyvyn heikentymisen suhteen aivan samat kuin pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen, kesto vain on toinen.

Peräkkäisten kuntoutustukien määrää ei ole laissa rajattu. Jos kuntoutustuki on ensimmäisen kerran myönnetty, sille voi hakea jatkoa B-lääkärinlausunnolla.

Eläketurvakeskus on ohjeistanut eläkelaitoksia, että kahden vuoden kuntoutustuella olon jälkeen työkyvyttömyyseläkettä tulisi jatkaa määräaikaisena vain perustellusta syytä. Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä tulisi siis ainakin harkita myös eläkelaitoksen toimesta kahden vuoden kuntoutustukijakson jälkeen.

Siksi oleellista olisikin selvittää, kuinka usein kuntoutustuki tosiasiassa jää väliaikaiseksi ja kuinka usein se toisaalta on portti pysyvään eläköitymiseen. Tähänkin kysymykseen lähdimme Kevassa hakemaan vastauksia tilastojen tarkastelulla. Löytyykö niistä selittäviä tekijöitä kuntoutustuelta työhön paluun onnistumiselle?

Kuntoutustuella olevan työhön paluun onnistumisen edellytykset

Jotta kuntoutustuki jäisi väliaikaiseksi ja siltä palattaisiin useammin töihin, kun työkyky on palautunut, tulisi ainakin seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota organisaatioissa:

  • Mitä kuntoutustuen aikana tapahtuu? Kuntoutustuelta työhön paluun suunnittelun tulisi alkaa heti, kun tieto myönnetystä kuntoutustuesta tulee työnantajalle. Työhön paluun suunnittelu kannattaa tehdä yhteistyössä työnantajan (HR tai esimies), työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Viesti kuntoutustuella olevalle on erilainen, jos työhön paluun suunnitteluun ryhdytään nopeasti ja yhteistyössä työntekijän kanssa.

  • Kenelle tieto myönnetystä kuntoutustuesta menee? Keva toimittaa tiedon myönnetystä kuntoutustuesta sille taholle/ henkilölle, jonka organisaatio itse on ilmoittanut olevan oikeutettu saamaan kyseisen arkaluonteisen tiedon. Jos tieto menee palkanlaskentaan, kannattaa miettiä kuka muu tiedon tarvitsee, jos tähtäimessä on työhön paluun suunnittelun käynnistäminen.

  • Ammatillinen kuntoutus. Kuntoutustuelta työhön paluun tueksi voidaan eläkelaitoksesta myöntää ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi työkokeilun muodossa, jos ammatillisen kuntoutuksen muut edellytykset täyttyvät. Työ itsessään voi olla kuntouttava elementti. Kuntoutustuelta työhön paluuta ei kannata pitkittää liikaa sillä ajatuksella, että työhön voi palata vasta kun työkyky on 100-prosenttinen.

Kuntoutustukiin liittyvät tilastollisen tarkastelun tulokset


Tähän vielä selvennys termeistä, jotka keskustelussa menevät usein sekaisin.
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Se voidaan myöntää, kun hakijan työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kuntoutustuki on tarkoitettu väliaikaiseksi ja siltä on tarkoitus palata takaisin työelämään, kun työkyky on hoidon tai kuntoutuksen avulla saatu palautettua. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, kuntoutustukea voidaan hakemuksesta jatkaa. Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki
Ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitoksen keinovalikoimassa silloin, kun työntekijää vasta uhkaa työkyvyn heikentyminen sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kuntoutus voidaan toteuttaa työkokeiluna, uudelleenkoulutuksena, työhön valmennuksena – keinoja on monia ja niiden vaikuttavuudesta käydään parhaillaan keskustelua. Kuntoutuksen avulla on tarkoitus torjua työkyvyn heikentyminen ja työkyvyttömyyseläköityminen ja turvata siten työuran jatkuminen. Ammatillinen kuntoutus
Ero on siis ainakin periaatteellisesti merkittävä: toisessa työkykyä vasta uhkaa heikentyminen ja toisessa työkyvyn heikentymä on jo todellinen. Käytännössä oikean vaiheen ja siihen liittyvien tukitoimien erottaminen ei tietenkään ole näin yksiselitteinen.

 

Kirjottaja Merja Paananen
Merja Paananen Eläkejohtaja, työkyvyttömyyseläkkeet

Kirjoitan työkyvystä ja työkyvyttömyydestä, eläketurvasta ja työurien jatkamisesta.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia