Keva käynnisti syksyllä 2021 seitsemän kunta-alan työnantajan kanssa pilotin, jonka tavoitteena on mahdollistaa masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien henkilöiden palaaminen työhön tukemalla työhön osallistumista ja yhteyden säilymistä työpaikkaan. Pilotissa mukana olevat työnantajat ovat löytäneet masennuksesta toipuville monipuolisia työtehtäviä ja korvaavia töitä.
Työpaikkaan liittyvät tekijät tai työhön paluun pelko voivat vaikeuttaa kuntoutujan työhön palaamista merkittävästi sairauden heikentämän työkyvyn ohella.
- Erityisesti masennuksen takia kuntoutustuella olevan työntekijän valmiuteen palata työhön vaikuttavat henkilön kielteinen käsitys omasta toimintakyvystään sekä kognitiiviset jäännösoireet, vaikka varsinaiset mielialaoireet olisivat hoidon myötä väistyneet, avaa Kevan johtava asiantuntijalääkäri Saija Turtiainen.
Turtiaisen mukaan työhön paluu edellyttää oikea-aikaista paluun tukea ja työnantajan panostusta työkykyjohtamiseen.
Pilotista toimintatapoja työelämässä jatkamisen tueksi
Keva on tarjonnut pilotin aikana masennuksen vuoksi kuntoutustukipäätöksen saaneille työntekijöille mahdollisuutta osallistua pilottityökokeiluun. Tavoitteena on kannustaa työnantajia löytämään masennuksesta toipuvalle sopivia työtehtäviä ja kerätä kokemuksia työhön osallistumisen vaikutuksista. Mukana ovat Kangasala, Kuopio, Savonlinna, Tampere, Turku, Tuusula ja Ylöjärvi.
Piloteissa toteutettava työkokeilu mahdollistaa osallistumisen työelämään työntekijän voimavarojen sallimissa rajoissa. Työkokeilussa ei ole minimityöaikavaatimusta tai välitöntä tavoitetta palata työhön. Työhön osallistumista tuetaan tarvittaessa jopa vuoden ajan.
Pilottia alettiin toteuttaa syksyllä 2022 osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta. Hanke mahdollistaa pilotin teemoihin liittyvän tieteellisen tutkimustiedon tuottamisen ja käytäntöjen mahdollisen jatkokehittämisen.
Henkilöiden mukaan saaminen pilottiin haastavaa
Pilotin tavoitteena oli käynnistää kaksikymmentä työkokeilua ensimmäisen vuoden sisällä. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden löytäminen ja eteneminen työkokeiluun saakka osoittautui kuitenkin ennakoitua vaikeammaksi. Tämän vuoksi sisäänottoaikaa jatkettiin kevääseen 2023 saakka.
Hakemuskäsittelyn yhteydessä kaikilta mukana olevilta työnantajilta löytyi mahdollisia ehdokkaita pilottiin. Pilottiin pääsyn edellytyksenä on voimassa oleva työ- tai virkasuhde (toisin kuin IPS- toimintamallissa).
- Yleisin syy siihen, ettei asiakkaalle voitu tarjota pilottimahdollisuutta oli se, että työsuhde oli jo päättynyt tai päättymässä. Tämä saattaa kertoa siitä, ettei työnantajalla ja työntekijällä ole ollut riittävästi keinovalikoimaa käytössään työhön palaamisen tueksi riittävän ajoissa, pohtii pilotin vastuuhenkilö Sirpa Reijonen.
Lisäksi kaikki työntekijät eivät tarttuneet mukaan pilottimahdollisuuteen tai edenneet työkokeiluun saakka.
- Pilotista kiinnostuneiden henkilöiden muutosvalmiuden herättely, toimenpiteistä sopiminen ja eteneminen työkokeiluun on vaatinut paljon aikaa. Arvostamme molemminpuolista aikaa ja resursseja, joiden avulla työnantaja ja työntekijä ovat edenneet käytännön työkokeiluun yhdessä, Turtiainen toteaa.
Työhön paluuseen liittyy toiveikkuutta, mutta myös pelkoa
Ennen työkokeilun alkua pilottiin osallistuvat ovat täyttäneet Työhönpaluuvalmiusmittarin, joka tunnistaa työhönpaluuvalmiuden eri vaiheita ja työhönpaluun kynnyksiä.
- Vastaukset kertovat, että toiveikkuutta työhön palaamiseen on edelleen jäljellä, vaikka mukaan lähteneet henkilöt ovat olleet pitkään poissa työstä masennuksen vuoksi. Paluuseen liitetään kuitenkin monia pelkoja ja ennakkoluuloja, Turtiainen kuvaa.
Pilotti on osoittanut, että työnantajat ovat löytäneet masennuksesta toipuville monipuolisia työtehtäviä ja korvaavan työn muotoja. Pilottityökokeiluun liittyvä suunnittelu ja toteutus ovat tapahtuneet työpaikoilla työnantajien toimesta. Ne työnantajat, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana pilotissa, ovat ilmaisseet tarpeen myös vähemmän vaativalle työkokeilulle.
Pilottityökokeilut jatkuvat ja uusia kokeiluja käynnistetään kevään 2023 aikana. Pilotin tulokset ja hyvät käytännöt julkaistaan myöhemmin Kevan raportit -sarjassa. Lisäksi toimintamallien kehittämistä jatketaan edelleen. Hankkeen myötä pian käynnistyvillä haastattelututkimuksilla kerätään työnantajien ja työterveyshuoltojen näkemyksiä aiheeseen liittyen.
- Odotamme uteliaina haastattelujen tuloksia, Reijonen toteaa.
Kestävää työelämää – julkisen alan työkykyhanke
Vuosina 2022–2024 toteutettavan Kestävää työelämää -hankkeen tavoitteena on vahvistaa julkisen alan henkilöstön työkykyä sekä vähentää työkyvyttömyyttä ja sen aiheuttamia kustannuksia.
Hanke auttaa julkisen alan organisaatioita selviytymään ja palautumaan koronapandemiasta sekä työkyvyttömyysriskien kasvusta. Hankkeelle myönnetty valtionavustus liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.
Hanke vauhdittaa ennakoivan työkykyjohtamisen kehittymistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa työkykyjohtamisessa. Painopisteinä ovat sote-, opetus- ja turvallisuusala, mutta hankkeen tuotokset jaetaan koko julkisen alan käyttöön.
