Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2022 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että samalla kun valtaosa julkisen alan työntekijöistä kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, henkiset voimavarat heikkenevät edelleen monella alalla.
Kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti usean vuoden ajan. Kun vuonna 2018 henkisen työkykynsä heikoksi koki 7 % ja vuonna 2020 yhteensä 10 %, nyt näin kokee 11 % työntekijöistä.
Työkyvyn kokemuksessa on kuitenkin ammattialakohtaisia eroja. Esimerkiksi sivistys- ja sosiaalialalla sekä seurakuntatyössä työkyky on henkisestä kuormituksesta huolimatta säilynyt hyvänä.
Kuva: Kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti
Voimavaratekijät tukevat työkykyä
Valtaosa (90 %) julkisen alan työntekijöistä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä osaamisensa riittäväksi. Työn voimavaratekijät näkyvät hyvinvointialueille siirtyneen henkilöstönkin kokemuksissa, joita tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa. Samoin esimerkiksi kirkon alalla keskimääräistä useampi kokee työssään innostusta ja työn iloa.
- On tärkeää kiinnittää huomiota ja lisätä keskustelua julkisen työn voimavaroista, kuten työn merkityksestä, osaamisesta tai luottamuksesta, jotka voivat tukea työkykyä. Vaikka työ olisi henkisesti raskasta, henkinen työkyky voi säilyä hyvänä, jos mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön koetaan hyvinä, kommentoi Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla työhyvinvointi heikentynyt
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä aiempaa useampi kokee työnsä fyysisesti ja henkisesti raskaaksi samalla, kun mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähentyneet. Kaikista varhaiskasvatuksen työntekijöistä lähes neljännes arvioi, ettei heillä ole voimavaroja kohdata muutoksia ja haasteita työssään. Vain joka toinen kokee voivansa vaikuttaa työhönsä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä henkisen työkykynsä heikoksi kokee joka viides ja fyysisen työkykynsä lähes yhtä moni. Etenkin nuoret, alle 30-vuotiaat varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat muita useammin henkisen työkykynsä heikoksi.
- Varhaiskasvatuksen tilanne on tulosten valossa varsin huolestuttava ja se näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Alalla on myös suuria haasteita työvoiman saatavuudessa. Henkilöstön työkykyä pitää nyt tukea ennakoiden, kehittää johtamista ja vahvistaa samalla työntekijöiden kokemusta nyt jo vahvasta osaamisesta ja työyhteisöön kuulumisesta, Laura Pekkarinen kertoo.
Kuva: Varhaiskasvatusalalla aiempaa useampi kokee työnsä fyysisesti ja henkisesti raskaaksi samalla, kun mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähentyneet
Hyvinvointialueille siirtyneistä terveysalan työntekijöistä joka kolmas (33 %) kokee työhyvinvoinnin työyhteisössä kehittyneen viimeisen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi huonompaan. Henkisen työkykynsä heikoksi kokevien osuus on säilynyt terveysalalla varsin suurena (14 %).
Työntekijöiden kokema työkuormitus on lisääntynyt terveysalalla: useampi kuin joka toinen arvioi, ettei aikaa tai henkilöresursseja ole riittävästi ja kokee työnsä fyysisesti kuormittavaksi. Myös aiempaa useampi koki työnsä henkisesti raskaaksi. Samanaikaisesti alle puolet katsoi, että voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.
Kuva: Terveysalan työntekijöiden kokema työkuormitus on lisääntynyt ja vaikutusmahdollisuuksien koetaan vähentyneen
Terveysalan lisäksi valtion poliisitoimessa ja vankeinhoidossa yhä useampi työntekijä arvioi työhyvinvoinnin työyhteisössään kehittyneen heikompaan suuntaan viimeisen vuoden aikana.
Sen sijaan sekä kirkon kaikilla ammattialoilla että maanpuolustuksen ja rajavartioinnin työntekijöiden keskuudessa työhyvinvointi työyhteisössä on kehittynyt parempaan suuntaan. Valtaosa (noin 80 %) kokee henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi.
Kuva: Työntekijöiden arviot työhyvinvoinnin kehittymisestä vaihtelevat ammattialoittain
Nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ei ole palautunut
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky tai työssä koettu innostus ja työn ilo eivät ole palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Nuorista muita ikäryhmiä useampi (16 %) kokee henkisen työkykynsä heikoksi, kunta-alalla jo joka viides (19 %).
Kuva: Nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ei ole palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle
Sosiaalialalla työhyvinvointi parantunut
Koronapandemian alkuvaiheessa kuntien sosiaalialan henkilöstö oli erityisen tiukoilla. Tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että sosiaalialalla luottamus on nyt palautunut ja työyhteisöjen ilmapiiri kohentunut koronapandemian alkuajoista.
Sosiaalialan vastaajista 39 % arvioi työhyvinvoinnin työyhteisössä parantuneen. Myös aiempaa useampi on sitä mieltä, että voi vaikuttaa työhönsä, ja kokee työssään innostusta ja työn iloa (78 %).
Tietoa tutkimuksesta
Keva on tutkinut julkisen alan työntekijöiden työhyvinvointia ja työoloja vuodesta 2014 alkaen. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus perustuu iän ja sukupuolen mukaan edustavaan otokseen kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 3657 palkansaajaa vuoden 2022 elo- ja marraskuun välisenä aikana. Pieni osa vastauksista kerättiin sähköisellä kyselyllä. Haastattelut toteutti markkinatutkimusyritys, joka noudatti toiminnassaan markkinointi- ja yhteiskuntatutkimuksen kansainvälisiä perussääntöjä.
Tutkimuksen asiantuntijaryhmään ovat osallistuneet Kirkon työmarkkinalaitos (KiT), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, Työturvallisuuskeskus (TTK) ja Valtiovarainministeriön asiantuntijat.
Lataa tutkimusraportti Julkisen alan työhyvinvointi 2022 (pdf):
Julkisen_alan_tyohyvinvointi_2022.pdf (1778 kb)Lisätiedot
Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, Keva p. 040 574 1803