Masennus on muutakin kuin mieliala

Työ voi auttaa masentunutta toipumaan. Palaaminen takaisin työelämään edellyttää kuitenkin paitsi muutosvalmiutta kuntoutujalta, myös mm. työnantajien aikaa ja työpanosta sekä ymmärrystä siitä, miten masennus vaikuttaa työkykyyn.

Osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta pilotoimme uudenlaista työkokeilua, jossa masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevat voivat osallistua työhön voimavarojensa puitteissa. Pilottityökokeilu mahdollistaa työhön osallistumisen ja auttaa säilyttämään yhteyden työpaikkaan.

Psykiatristen häiriöiden hoito on suhteellisen edullista verrattuna monien muiden suurten kansantautien hoitoon, kustannukset yhteiskunnalle tulevat keskeisesti toimintakyvyn menetyksestä. 

Järjestelmän kannalta ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos se säästää eläkemenoa. Yksilön kannalta työkyvyttömyyseläkkeen myöhentäminenkin on arvokasta: työssä käymisellä on suuri merkitys mielenterveydelle.

Pitkittynyt työkyvyttömyys ja työttömyys vaikeuttavat työhönpaluuta ja voivat jopa käynnistää syrjäytymisprosessin. Työpaikan olemassaolo taas indikoi päinvastaista kehitystä.

Sopivasti mitoitettu työ tukee toipumista

Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä on viime vuosina edistetty mm. Sijoita ja valmenna! -IPS-toimintamalleilla (Individual Placement and Support). Niiden käyttöönoton myötä ymmärrys työn merkityksestä osana toipumista on entisestään syventynyt.

Olemme Kevassa poimineet lähes kolmensadan henkilön joukosta syksystä 2021 alkaen joitakin kymmeniä asiakkaita, joille on tarjottu mahdollisuutta osallistua työelämäyhteyttä tukevaan pilottityökokeiluun.

Työkokeilussa nähdään, että kuntoutuminen voi tapahtua työpaikalla, ja voimavaroihin nähden sopivasti mitoitettu työ tukee toipumista. Työhönpaluu kuitenkin edellyttää työpaikoilla porrasteisen ja oikea-aikaisen, näyttöön perustuvan hoidon lisäksi vahvaa panostusta strategiseen työkykyjohtamiseen ja työhön paluun tukemiseen.

Pilotin aikana olemme havainneet, että työntekijän aito kuuleminen ja yhteisymmärrys tavoitteista on ratkaisevaa, jotta työntekijä voi todellisesti sitoutua työhön palaamiseen.

Masennuksen jäännösoireet – mitä ne ovat?

Osallistujien saaminen mukaan pilottiin osoittautui huomattavasti ennakoitua haastavammaksi. Se on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että kaikki työkokeilijat olivat masennuksen perusteella kuntoutustuella: teoriatieto kertoo meille, että masennus on paljon muutakin kuin mieliala.

Masennuksen ydinoireita ovat masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja uupumus. Diagnoosi asetetaan haastattelussa todettujen masennuksen oireiden lukumäärän, vakavuuden, keston ja niiden aiheuttaman kärsimyksen tai haitan perusteella. Toimintakyvyn puutokset selittyvät vain osin sairauden oireilla ja oireitahan voi hoidolla lievittää.

Masennusoireet aiheuttavat suoraan mm. väsymystä, hitautta ja aloitekyvyttömyyttä. Masennukseen liittyvät kognitiiviset ongelmat puolestaan haittaavat toiminnan ohjausta, tarkkaavaisuutta ja muistia. Tämä näkyy toipumisvaiheessa, kun masennusoireiden puolesta asiakas jo olisi valmis siirtymään työkokeiluun.

Masennus vaikuttaa myös sosiaaliseen toimintakykyyn. Masennusta on kuvattu jopa neurotoksiseksi tilaksi.

Vaiheessa, jossa pilottimahdollisuudesta kerrottiin asiakkaille, edellä kuvatut masennuksen kognitiiviset oireet ilmenivät kiinnostuksesta ja halukkuudesta huolimatta mm. jahkailuna, itseluottamuksen puutteena, neuvottomuutena ja unohteluna.

Pilottiin mukaan lähteminen saattoi lopulta kompastua lomakkeiden täyttämisen vaikeuteen.

Työhön paluu vaatii monen toimijan työtä

Työssä käyminen voi tukea selviytymistä oireiden kanssa ja toimia altistusharjoituksena ahdistuksen sietämiseen.

Työhönpaluuta voidaan tukea ammatillisella kuntoutuksella. Työeläkekuntoutukseen osallistuminen nykykäytännöillä edellyttää kohtalaisen nopeaa tuntimäärien nostamista ja työkokeilun toteuttamista niissä tehtävissä, joita työkokeilija tulee jatkossa tekemään. Vakiintuneen käytännön mukaan työkokeilu voi kestää enintään 3–6 kk.

Ainakin masennuksesta toipuvien kohdalla työkokeilujen työaikaan ja työkokeilun kestoon tarvittaisiin joustoja. Joustoa tarvitaan myös suoraan työllistymisvaatimukseen – tämän tarpeen ovat saamiemme palautteiden perusteella havainneet psykiatrien lisäksi myös työnantajat.

Kevan pilottikokeilun aikana työkokeilussa olleiden työtuntimäärät ovat aluksi olleet vaatimattomia – liikkeelle on lähdetty muutamasta tunnista ja työaikaa on lisätty työkokeilijan voimavarojen mukaisesti. Tarpeen tullen on myös ollut mahdollista palata pieniin viikkotyötunteihin.

Oireista huolimatta kohti työelämää

Pilotissa käytetty toimintamalli edellyttää Kevan asiantuntijalta vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja, sensitiivisyyttä ja aikaa perehtyä asiakkaan kokonaistilanteeseen.

Pilotissa Kevan asiantuntija on yhteydessä työntekijään, työnantajaan ja tarvittaessa muihinkin tahoihin sekä osallistuu neuvotteluihin. Tarvittavien asiakaspuheluiden määrä on käytännön työssä osoittautunut ennakoitua selvästi suuremmaksi, yksi puhelinsoitto harvoin riittää.

Eteneminen yhteydenotosta varsinaiseen pilottityökokeiluun on vaatinut ajan lisäksi valmiutta joustavasti sopia asioita uudelleen.

Jo nyt käytettävissä olevilla tiedoilla voidaan todeta, että pilottityökokeilun toimintatavan siirtäminen osaksi työeläkelaitoksen toimintaa ei ole mahdollista – asiakkaan ohjaamisen ja tukemisen täytyy onnistuakseen tapahtua muuta kautta ja käynnistyä varhemmin.

Tässä vaiheessa emme vielä tiedä, kuinka paljon pilotti on työnantajilta ja työterveyshuollolta vienyt resursseja. Olemme kuitenkin yllättyneet siitä nokkeluudesta, millä he ovat onnistunut löytämään pilottiin soveltuvia työtehtäviä ja uusia työn muotoja.

Pilotin kohderyhmään kuuluvilla työhön palaaminen arvioitiin lähtötilanteessa lähes mahdottomaksi – silti löydettiin työhön osallistumisen muotoja ja palattiin töihin.

Entä jos olisi kokeiltu jo aikaisemmin?

Blogikirjoittajat: Kevan johtava asiantuntijalääkäri Saija Turtiainen ja kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen

Lisää aiheesta

• Uutinen: Masennuksen vuoksi kuntoutustuelta työhön palaamiseen löytyy ratkaisuja työpaikoilta
• Blogikirjoitus, Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä: Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää
• Uutinen: Työkokeilulla tuetaan työhön osallistumista ja työelämäyhteyden säilymistä 
• Blogikirjoitus, kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen: Masennuksen vuoksi työkyvytön – uusia keinoja työhön osallistumisen tukemiseksi
   
• Tietosivu: Jos työntekijäsi työkyky heikkenee
• Tietosivu: Ammatillinen kuntous
    
• Kevan tutkimuksia: Julkisen alan työhyvinvointi 2022
  • Tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi 2022 (pdf) 
  • Uutinen: Varhaiskasvatuksessa, terveysalalla, poliisitoimessa ja vankeinhoidossa työkuormitus kasvaa edelleen