Työelämä
Laura Rinne:

Merkityksen markkinat

Blogi 11.3.2020 Laura Rinne
Työelämä

Julkisella sektorilla yksi asia on erittäin hyvin. 70 % henkilöstöstä on täysin sitä mieltä, että heidän työnsä on tärkeää ja merkityksellistä. Yli 90 % on siitä melkein tai täysin samaa mieltä. Eri mieltä ei ole juuri kukaan. Tämä on hyvä uutinen meille kansalaisille: jos meitä palvelevat ihmiset kokevat työnsä tärkeäksi, niin silloin me asiakkaatkin lienemme tärkeitä.

Mitä työn tärkeys ja merkityksellisyys sitten on? Mitä siihen tarvitaan? Työn merkityksellisyyttä ja myötätuntoa tutkineet Frank Martela ja Anne-Birgitta Pessi nostavat kirjallisuuskatsauksessaan kaksi tekijää ylitse muiden: työ koetaan merkitykselliseksi, kun siinä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja mahdollisuus tehdä työnsä kautta jotain hyvää.

Tarvitaan siis tilaisuus hyödyntää riittävästi omia taitoja, tietoja ja kiinnostuksen kohteita sekä ymmärrys, miten oma työ vaikuttaa positiivisesti muihin ihmisiin tai elollisiin olentoihin – silloin työllä on tekijälleen jokin laajempi tarkoitus.

Miltä työn tulevaisuus näyttää merkityksellisyyden näkökulmasta?

Olemme nopealla tahdilla edenneet pahoista aavistuksista tilanteeseen, jossa maapallon kestävyys nykyisellä elämäntyylillämme on heikko.

Talouselämää kyseenalaistetaan – ehkä yritysten tärkein tehtävä ei olekaan tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Erilaiset globaalit ongelmat ovat rynnineet kuin takaovesta sisään. Meidän on pakko tehdä jotain pelastaaksemme maapallon – ja itsemme.

Meillä ei siis tule olemaan pulaa töistä, joilla on laajempi tarkoitus.

Ympäristö, julkinen talous, liike-elämä, koulutusjärjestelmät, ihmisten liikkuvuus jne. – kaikki tarvitsevat kipeästi uusia kestäviä ratkaisuja ja yhdessä tekemistä. Merkitysketjut ovat pitkiä, mutta maapallon pelastamiseen asti voi moni omassa työssään helposti nähdä linkkejä.

Itsensä toteuttamisellekin näyttäisi olevan tilaus. Edellä mainittuja ongelmia ratkoessa tarvitaan kaikki mahdolliset taidot ja luovuuden lajit käyttöön. Tylsää ja yksinkertaista on vähemmän.

Erona entiseen tulee olemaan myös, että työnantaja ei enää sanele työn tekemisen speksejä samoin kuin ennen tai määrittele millä osaamisella tehtävässä onnistuu. Päinvastoin, yrittäjämäisesti tai oikeasti yrittäjinä tulemme tarjoilemaan ja testaamaan päivittäin ideoita osaamisvarastostamme: olisiko tästä hyötyä, kokeillaanpa tätä.

Tulemme epäonnistumaan jatkuvasti ja toisaalta saamaan huikeita merkityksellisyyden kokemuksia ”ihan itse tehtiin” -asioista, joista yhtäkkiä innostuivatkin myös tuhannet tai miljoonat muut. Meillä on mielettömästi mahdollisuuksia, koska hyvässä ja pahassa koko maailma on tosi lähellä.

Innostajina minä ja muut

Palataan vielä julkiselle sektorille. Työnsä erityisen vahvasti merkitykselliseksi kokevilla on myös muita parempi kokemus työyhteisöstään ja esimiestyöstä.

Mikä on oma arkikokemuksesi? Antavatko työyhteisön hyvä ilmapiiri, luottamus ja kyky ratkaista ristiriitoja jotain lisää siihen, että työ itsessään on sinusta merkityksellistä? Mahdollistaako se ehkä sinut toteuttamaan itseäsi enemmän kuin pitämään kynttilää vakan alla? Onko työn laajempi tarkoitus - vaikkapa työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus - vielä innostavampi asia, kun sen saa jakaa upeassa yhteisössä?

Työn merkityksellisyyden syntymiseen ja sen ylläpitoon tarvitaan kiinnostusta sekä omaan napaan että toisiin ihmisiin. Muistetaan siis molemmat, niin myös jaksamme yhdessä kohti uusia haasteita!


Viitteet:

Kirjottaja Laura Rinne
Laura Rinne Palvelupäällikkö

Kirjoitan työurien tukemisesta ja johtamisesta.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Lue lisää blogikirjoituksia