Mikä on työnantajan rooli, kun työntekijä hakee työkyvyttömyyseläkettä?

Eläkkeelle jääminen on edelleen joillakin työpaikoilla tabu. Asiaa ei rohjeta ottaa puheeksi, ikään kuin tiedustelu eläkkeelle jäämisen ajankohdasta olisi yksityisasioista utelemista. Vielä hankalampaa aiheesta on keskustella, kun työntekijä hakee työkyvyttömyyseläkettä – eläkettä, johon liittyy työntekijän terveydentilan ja työkyvyn heikentyminen.

 - Kirjoitus on julkaistu alunperin 14.6.2018 ja päivitetty 20.8.2026 -

Työnantajilta kuulee joskus kritiikkiä siitä, miksei heitä informoida, jos työntekijä hakee työkyvyttömyyseläkettä ohi työnantajan työkykyprosessien tai miksei Keva aina kysy myös työnantajan mielipidettä eläkkeen myöntämiseen.

Selitys löytyy tietosuojavaatimuksista ja julkisten alojen eläkelaista.

Työnantajaa ei aina kuulla eläkehakemuksen käsittelyssä

Työkyvyttömyyseläkkeen hakemusprosessissa suojataan korostetusti hakijan yksityisyyttä. Terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja, joten tietosuojavaatimusten tuleekin olla tiukat.

Työkyvyttömyyseläkettä hakee aina työntekijä itse. Tietosuojasyiden vuoksi Keva ei voi antaa hakijan työnantajalle tietoa edes siitä, onko työntekijä hakenut työkyvyttömyyseläkettä taikka tietoa siitä, minkä sairauden perusteella työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Hyvin hoidettu työkykyprosessi tukee myös eläkehakemuksen käsittelyä

Eläkelaitos voi pyytää työnantajalta vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan eläkehakemuksen ratkaisemiseksi.

Mikäli eläkehakemus on ratkaistavissa ilman työnantajalta pyydettävää selvitystä, ei työnantajan lausuntoa tule pyytää. Tietosuojaa koskevia säännöksiä on aina tulkittava hakijan yksityisyyttä suojaten ja minimoiden arkaluonteisen tiedon käyttö.

Työkyvyttömyyseläkehakemukset, joissa työnantajan toimet työkyvyn tukemiseksi on hyvin dokumentoitu, etenevät päätökseen nopeammin – edellyttäen, että lääketieteellisesti todennettu sairaus tai vamma on olemassa ja löydöksin kiistatta todettavissa. 

Vaikka työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä myös ilman työnantajan osallistumista, työnantajan kannattaa rakentaa työkyvyn tuen prosessit niin, että mahdolliset työkyvyn haasteet tunnistetaan varhain ja niistä keskustellaan avoimesti. Tällöin työnantajan näkemys työssä selviytymisestä ja jo toteutetuista tukitoimista voidaan useimmiten liittää hakemukseen jo sen valmisteluvaiheessa.

Mitä tietoja työnantaja saa myönnetystä tai hylätystä eläkepäätöksestä?

Toinen solmukohta liittyy myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä ilmoittamiseen työnantajalle.

Keva saa ilmoittaa myönnetyn eläkkeen lajin sekä sen alkamis- ja päättymisajankohdan sille työnantajalle, jonka palveluksesta henkilö jää eläkkeelle. Tiedot voidaan antaa työnantajan henkilöstöhallinnollisia järjestelyjä varten. Mitä tietoja, mihin tarkoitukseen sekä kenelle eläkemyönnöstä voidaan antaa, on siis tarkasti määritelty.

Hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä tietoa ei työnantajalle voida antaa. Tietoa ei myöskään mene osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen ennakkopäätöksestä. Ennakkopäätös ei vielä ole varsinainen eläkepäätös, vaan työntekijänon erikseen haettava eläke maksuun.

Eläkemyöntöön liittyvä henkilöstöhallinnollinen järjestely on esimerkiksi palkan maksamiseen liittyvät seikat. Palkan maksamiseen liittyvät asiat ovat toki tässä yhteydessä tärkeitä, mutta työhön palaamiseen liittyvien järjestelyjen tulisi olla vähintään yhtä tärkeitä. Siksi työnantajan kannattaa miettiä tarkkaan kenelle tieto myönnetystä eläkkeestä organisaatiossa menee.

Kuntoutustuki on mahdollisuus palata työelämään, suunnittele paluuta työhön hyvissä ajoin

Käytännössä tiedonkulun ongelmat ovat näkyneet esimerkiksi silloin, kun työntekijälle on myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki. Se myönnetään, jos hakijan katsotaan voivan palata takaisin työhön hoidon tai kuntoutuksen avulla.

Harmittavan usein kuntoutustuki kuitenkin johtaa toiseen, kolmanteen… ja lopulta pysyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kuntoutustuella olevaa ei saa unohtaa kotiin sairautensa kanssa. Työnantajan kannattaa ryhtyä suunnittelemaan työhön paluuta työterveyshuollon ja työntekijän kanssa hyvissä ajoin.

Parasta olisi, jos suunnitelma kuntoutustuen jälkeisestä työhön paluusta tehdään välittömästi, kun työnantaja saa tiedon kuntoutustukimyönnöstä.

Työkyvyttömyyseläkettä kannattaa ehkäistä yhteistyöllä

Jos työnantajalla on työkyvyn tukemisen prosessit kunnossa ja työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee luottamus, ei työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen tai tieto myönnetystä eläkkeestä tule työnantajalle yllätyksenä.

Tehokkaimmat ja myös kustannuksia säästävimmät toimet tähtäävät työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen jo ennaltaehkäisevästi.

Työkyvyn heikentyessä työnantaja voi tukea työntekijää monin tavoin

1. Puutu työntekijöiden työkykyongelmiin ajoissa.
    
2. Ole avoin ja joustava miettiessäsi työntekijän terveydentilalle sopivia työtehtäviä tai työolosuhteita. Räätälöi työnkuvaa mahdollisuuksien mukaan.
    
3. Pohdi olisiko Kevan ammatillinen kuntoutus tilanteeseen kuitenkin parempi vaihtoehto. Apua saat Kevan työkykyasiantuntijoilta.
    
4. Jos eläkkeen hakeminen kuitenkin tulee ajankohtaiseksi, ota mahdollisuuksien mukaan esille työntekijän jäljellä olevan, osittaisen työkyvyn hyödyntäminen, eli suosi osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja. Pyri järjestämään osa-aikainen työ, joka sopii työntekijän työkyvylle ja mahdollistaa työuran jatkumisen.
    
5. Opasta työntekijät hakemaan eläkettä sähköisesti Omat eläketietosi -palvelussa.
    
6. Dokumentoi työpaikalla tehdyt tukitoimet ja työtehtävien räätälöinnit ja liitä ne sekä työnantajan näkemys työssä suoriutumisesta (TAK-lomake) mukaan eläkehakemukseen.
    
7. Pidä työntekijän kanssa keskusteluissa avoimena myös se mahdollisuus, ettei työkyvyttömyyseläkettä myönnetä. Tehkää siihenkin tilanteeseen suunnitelma.
    
8. Jos eläke myönnetään määräaikaisena eli kuntoutustukena, ryhdy valmistelemaan työhön paluuta välittömästi.

Lue myös

• Kun työntekijäsi hakee eläkettä tai ammatillista kuntoutusta