Muuttuuko eläkepäätös valittamalla?

Eläkettä hakevat ihmiset toivovat tietenkin saavansa hakemansa eläkkeen. Vanhuuseläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke myönnetään lähes aina kaikille sitä hakeville, mutta työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen osalta osa eläkehakemuksista joudutaan myös hylkäämään.

Vanhuuseläkehakemusta harvemmin joudutaan hylkäämään, mutta harkinnanvaraisissa eläkemuodoissa, jotka perustuvat hakijan terveydentilan heikkenemiseen, hakemus joudutaan välillä myös hylkäämään.

Kevassa uusia työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemuksia on vuosittain hylätty noin 25 prosenttia – noin 75 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista päätyy kuitenkin myönteiseen ratkaisuun.

Etuuden myöntämisen harkinnassa olennaista ei ole sairaus sinänsä, vaan se miten se heikentää hakijan työ- ja toimintakykyä. Sama sairaus voi aiheuttaa yhdelle täyden työkyvyttömyyden, toiselle osatyökyvyttömyyden ja kolmas on täysin työkykyinen sairaudesta huolimatta.

Miksi näin voi käydä?

Jokainen työkyvyttömyyseläkehakemus tutkitaan yksilöllisesti hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn osalta.

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärit ja ratkaisuasiantuntijat arvioivat hakijan työ- ja toimintakykyä hänen eläkehakemuksensa liitteinä olevien kirjallisten lääketieteellisten selvitysten pohjalta. Tällaisia selvityksiä ovat tyypillisesti B-lääkärinlausunnot sekä sairauskertomukset.

Jos nämä selvitykset ovat suppeita sisällöltään, niistä ei välttämättä kuvaudu hakijan työ- ja toimintakyky sellaisena, että hänen työkykynsä olisi arvioitavissa heikentyneen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen oikeuttavasti.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että hoitava taho panostaa laadukkaisiin B-lääkärinlausuntoihin, joiden perusteella hakijan työkykyä voidaan kattavasti arvioida. Myös hakijan omalla tai hakijan ja työnantajan yhteisellä kertomuksella sairauden vaikutuksesta työssä selviytymiseen on iso merkitys.

Joissain tilanteissa hakijan tekemän työkyvyttömyyseläkehakemuksen taustalla saattavat olla myös jotkut aivan muut syyt kuin alentunut terveydentila tai sairaus. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi työpaikan erilaiset ristiriitatilanteet, joihin ratkaisuksi hakija on päättänyt hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Tällaisissa tilanteissa hakemuksen liitteinä olevista lääketieteellisistä selvityksistä ei ilmene asioita, jotka puoltaisivat työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämistä.

Onko eläkepäätökseen mahdollista saada muutosta valittamalla?

Kevan tekemistä eläkepäätöksistä voi valittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksistä ja kuntoutustukipäätöksistä tehdyistä valituksista suurin osa pysyy samansisältöisinä myös muutoksenhakulautakunnan käsittelyssä:

• • noin 85 prosenttia valitustapauksista muutoksenhakulautakunta on arvioinut valittajan työkyvyn samoin kuin Keva
  • noin 15 prosentissa valitustilanteita hakijan työkyky on muutoksenhakuvaiheessa arvioitu toisin, eli heikentyneen täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti.

Useimmiten muutoksenhakuelimen toisenlainen ratkaisu perustuu uuteen selvitykseen. Hakija on valitusvaiheessa toimittanut uutta tai perusteellisempaa selvitystä työkykynsä heikentymisestä, ja eläke voidaan myöntää.

Ne työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukitapaukset, jotka muutoksenhakuvaiheessa muuttuvat, perustuvat usein siihen, että valittaja on muutoksenhakuvaiheessa toimittanut valituksensa liitteeksi uuden ja perusteellisemman B-lääkärinlausunnon.

Muutoksenhakuvaiheessa on siis saatu sellaista uutta lääketieteellistä selvitystä, jota aiemmin ei ole esitetty, ja jonka perusteella hänen työ- ja toimintakykynsä on kuvautunut siten, että hänen työkykynsä on arvioitu alentuneen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen oikeuttavasti ja hänelle on voitu myöntää muutoksenhakuvaiheessa hänen hakemansa eläke.

Joskus työkyvyttömyyseläke voidaan myös uuden selvityksen perusteella myöntää osaeläkkeenä, jos hakijan työ- ja toimintakyvyn arvioidaan heikentyneen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti.

Kattaviin ja laadukkaisiin B-lääkärinlausuntoihin ja muihin lääketieteellisiin selvityksiin kannattaa panostaa heti hakemusprosessin alkuvaiheessa. Se säästää kaikilta aikaa ja työtä ja on inhimillistä myös hakijan ja hänen toimeentulonsa kannalta.