Työkyky Työnantajan ohjeet
Maija Träskelin:

Työkyvyttömyyseläkemaksun ei tarvitse yllättää

Blogi 26.5.2021 Maija Träskelin
Työkyky Työnantajan ohjeet

Työkyvyttömyyseläkemaksu on asia, jonka jokainen työnantaja joutuu kohtaamaan vuosittain. Nouseva maksuprosentti tuskin ilahduttaa, varsinkaan, jos se tulee yllätyksenä.

Kevan jäsenyhteisöillä työkyvyttömyyseläkemaksu - tai tarkemmin sanottuna maksuprosentti - sisältyy osaksi palkkaperusteista eläkemaksua, jota työnantajat maksavat eläkkeeseen oikeuttavista ansioista Kevalle.

Työnantajakohtaiseen työkyvyttömyyseläkemaksuun vaikuttavat alkaneet täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet. Yksinkertaistaen voisi siis todeta, että mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä sitä parempi asia työnantajalle myös maksujen näkökulmasta.

Työkyvyttömyyseläkemaksuun vaikuttavat asiat pähkinänkuoressa

Työkyvyttömyyseläke
/kuntoutustuki
Vaikutus työkyvyttömyyseläkemaksuun
täysi työkyvyttömyyseläke tai
täysi kuntoutustuki
lisää maksua (yhden eläkkeen vaikutus max 24 kk)
osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki ei vaikuta maksuun
työntekijän osallistuminen ammatilliseen kuntoutukseen, esim. työkokeiluun ei vaikuta maksuun
työkyvyttömyyseläkettä edeltävä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki pienentää lopullista työkyvyttömyyseläkemaksua

Lisää tietoa työkyvyttömyyseläkemaksusta löydät verkkosivuiltamme: Työkyvyttömyyseläkemaksu

Miksi työkyvyttömyyseläkemaksun suuruus sitten tuntuu yllättävän niin monen työnantajan?

Ei yllätyksiä, kiitos!

On täysin ymmärrettävää, että kohonneet työkyvyttömyyseläkemaksut harmittavat. Myönteistä on kuitenkin se, että vaikka itse maksusta ei täysin pääsisikään eroon, voi sitä oppia ennakoimaan.

Kun työnantajat ennakoivat - tai ainakin pyrkivät ennakoimaan - henkilöstötilanteeseensa liittyviä asioita, ovat työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset yksi osa tätä kokonaisuutta.

Ennakointi ja siinä onnistuminen edellyttävät vahvaa tietoon perustuvaa johtamista, jossa organisaatiolle keskeisiä asioita ja tavoitteita seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Mitä siis tulisi tehdä?

Ensinnäkin on hyvä olla tietoinen työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista ja niiden kehittymisestä organisaatiolle kokonaisuudessaan. Tilannetta voi arvioida esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

  • Miltä näyttää pidemmän aikavälin kehitys esimerkiksi sairauspoissaolokustannusten ja työkyvyttömyyseläkemaksujen näkökulmasta?
     
  • Mitä näiden lukujen taustalla on eli kuinka henkilöstö voi?
     
  • Miltä näyttää työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys, entäpä sairauspoissaolojen?
     
  • Millaisia merkkejä näkyy työhyvinvointikyselyissä?
     
  • Millainen yleisvaikutelma on kehityskeskustelujen perusteella?

Työkyvyttömyyseläkemaksun ennakoinnissa on toki hyvä ymmärtää myös kyseistä maksurakennetta, ja siinä autammekin Kevassa erittäin mielellämme.

Maksut alas!

Kun työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin halutaan vaikuttaa, on ensin siis tiedostettava ja ymmärrettävä, mistä ne aiheutuvat.

On selvää, että esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia voi olla mahdotonta täysin välttää. Usein paljon on kuitenkin tehtävissä ja mitä varhemmin ollaan liikkeellä, sen enemmän vaikutuksia myös voidaan odottaa.

Katse on kiinnitettävä vahvasti työkykyjohtamiseen ja sen toimivuuteen.

Toimivat työkykyä tukevat prosessit ja niiden selkeä johtaminen sekä ratkaisujen etsiminen työn tarjoamiseen aina, kun työntekijällä on työkykyä vähänkään jäljellä, varmistavat osaltaan, että työkyvyttömyyden kustannukset pysyvät hallinnassa.

Katse sairauspoissaoloihin

Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavat polut ovat usein pitkiä ja varhaiset merkit mahdollisesta työkyvyn menetyksen uhasta ovat luettavissa usein jo hyvin varhain esimerkiksi lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

Siksi poissaoloihin puuttumisen rajat kannattaakin säätää matalalle. Etenkin sairauspoissaolojen pitkittyessä kasvaa myös riski pysyvään työkyvyn menetykseen.

On niinikään tärkeä tiedostaa, että mitä pidemmiksi sairauspoissaolojaksot venyvät, sen todennäköisemmin myös työntekijän mieli alkaa kääntyä kohti pysyvää eläkettä.

Tällöin kynnys työhön paluuseen voi nousta korkeaksi. 90 päivän poissaolojakson täyttymistä pidetään tälle usein yhtenä rajapyykkinä, koska ns. henkinen eläköityminen alkaa.

Vaikuttavaan paluun tukeen kannattaa siis kiinnittää huomiota jo ajoissa ja huolehtia, että yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii sujuvasti.

Sairauspoissaoloja hallitsemalla vaikutetaan tehokkaasti paitsi työkyvyttömyyden uhkaan, myös merkittävään osaan työkyvyttömyyden kustannuksia. Suurin osa - jopa kaksi kolmasosaa - työkyvyttömyyden kokonaiskustannuksista nimittäin aiheutuu sairauspoissaoloista ja erityisesti pitkittyvistä poissaoloista.

Ennakoi ensisijaisesti, reagoi kun tarve vaatii

Toisaalta on hyvä muistaa, että yksin sairauspoissaolojen seuraaminen on sekin monissa tilanteissa liian myöhään.

Kaikki työkykyongelmat eivät välttämättä oireile etukäteen lyhyinä, toistuvina poissaoloina. Siksi kannattaa tukea esimiesten valmiuksia hyvään työkykyjohtamiseen sekä esimerkiksi työn sujuvuuden häiriöiden havaitsemiseen ja niiden puheeksi ottamiseen.

Kun haluat saada työkyvyttömyyskustannukset hallintaan:

  • Tiedä: tunne organisaatiosi 
  • Johda: aseta tavoitteita, seuraa ja arvioi 
  • Kohdenna ja priorisoi: kohdista toimenpiteitä sinne, missä niitä tarvitaan
  • Vahvista ja kehitä: panosta ennakoivaan varhaiseen tukeen
  • Valmenna ja resursoi: varmista, että työkykyä tukeva malli toimii ja esimiehillä on riittävät valmiudet työkykyjohtamisessa
  • Tue työssä jatkamista: hae aktiivisesti ratkaisuja osatyökykyisten työssä jatkamiselle

Pikavoittoja en lupaa, mutta paremmat yöunet ehkä

Oikotietä onneen ei yleensä ole, eikä maksujen ennakointi tee tässä poikkeusta.

Yllätyksiltä on kuitenkin mahdollista välttyä, kun varmistat, että organisaation johtamisen perustana on tieto, jota aktiivisesti myös käytetään. Kun tunnet henkilöstösi tilanteen ja ymmärrät työkyvyttömyyseläkemaksun rakenteen pääpiirteet, voit ennakoida myös maksuprosentin kehitystä.

Tieto itsessään voi toki lisätä tuskaakin, mutta ehkä mieltä kuitenkin pitkällä tähtäimellä hieman rauhoittaa, jos tässä asiassa voi ennakoida mitä nurkan takana odottaa.

Ja aina kannattaa muistaa, että kehitys voi olla myös positiivinen. Pienentyneiden kustannusten kautta tulee nimittäin näkyväksi myös kaikki se hyvä, sinnikäs ja pitkäjänteinen työ, jota organisaatiossanne olette vuosien aikana työkykyjohtamisen saralla tehneet!

Ps. Vuoden 2022 budjetointiohjeet ovat parhaillaan työn alla eli kesäkuun aikana löydätte ne taas Kevan työnantajan verkkopalvelusta.


Lue myös

Verkossa pelattava Työkykypolkuja-oppimispeli on kehitetty asiakkaillemme, jotta organisaatiossa voidaan pelin avulla keskustella siitä, millaisia keinoja on käytettävissä työkyvyn tukemiseen työkyvyttömyyden uhatessa sekä millaista yhteistyötä se vaatii niin työnantajalta, työntekijältä, työterveyshuollolta ja Kevalta.


 

Kirjottaja Maija Träskelin
Maija Träskelin Hankejohtaja

Kirjoitan työstä ja hyvinvoinnista tavoitellen sujuvaa työn arkea.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia