Uuden sukupolven johtaminen: Kuinka inspiroida ja motivoida nuoria työntekijöitä?

Viime vuosina nuorten työntekijöiden mielenterveyssyistä johtuvien eläköitymisten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Samanaikaisesti monissa organisaatioissa on painetta rekrytoida nuoria työntekijöitä paikkaamaan eläköityvien sukupolvien jättämää aukkoa.

Pula nuorista työntekijöistä haastaa koko yhteiskuntaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Päivän polttava kysymys onkin, miten houkutella nuoria töihin, saada heidät voimaan hyvin ja sitoutumaan työpaikkoihin?

Nuoret ovat työntekijöitä siinä missä muutkin, eikä heidän johtamisensa ole rakettitiedettä. Kuitenkin avarakatseinen lähestyminen sekä ymmärrys siitä, millaisessa ympäristössä ja kulttuurissa tämän päivän nuoret ovat kasvaneet, ovat tärkeitä tekijöitä nuorten johtamisessa.

Nuoret arvostavat tasapainoa ja turvallisuutta työelämässä

Monesti ajatellaan, että nuoret ovat luonnostaan vaihtelunhaluisia ja kyllästyvät nopeasti. Heistä maalataan kuvaa reppureissaajina, jotka haluavat vain nähdä maailmaa ja elää hetkessä, ilman huolia pysyvästä työpaikasta tai vakituisista sitoumuksista.

Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Pääsääntöisesti nuoret, lukuun ottamatta yksittäisiä seikkailijoita, arvostavat vakautta ja turvallisuutta työelämässä. He haluavat työsuhteen, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan.

Vakauden ja tasapainon löytäminen voi kuitenkin tuntua kaukaiselta haaveelta pätkätöiden sekä epätyypillisten työsuhteiden lisääntyessä. Asiaa ei myöskään helpota nykyinen yleinen epävarma maailmantilanne. Siksi olisikin erityisen tärkeää, että työ voisi tarjota nuorelle kaivattua vakautta.

Digiajan tuomat paineet

Nuoret ovat kasvaneet digiajassa. Tämä on opettanut heille tärkeitä teknisiä taitoja, mutta myös luonut osaltaan aivan erityisiä paineita.

Kun selaa sosiaalisen median alustoja, jotka ovat täynnä ihmisiä elämässä ”unelmaelämäänsä”, niin paine sille, miltä oman elämän tulisi näyttää, voi olla todella kova. Somessa myös hehkutetaan jatkuvasti erilaisia digiajan mahdollistamia unelma-ammatteja ja menestyjiä.

Tämän takia nuorilla voi olla korostunut tarve tehdä ”omannäköistä” työtä sekä löytää se ”oma juttu”. Tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka: vaikka omannäköisen elämän eläminen lisää hyvinvointia, voi myös sen oman jutun etsiminen luoda suuria paineita. Nämä paineet voivat myös osaltaan vaikuttaa nuorten työtyytyväisyyteen, sillä vertailu somen kiiltokuvaelämään saattaa vaikeuttaa tavallisen työn arvostamista.

Organisaatioiden olisikin erityisen tärkeää tuoda esiin työn merkityksellisyyttä, sekä syitä siihen miksi omasta työstään kannattaa olla ylpeä.

Miten sitten johtaa nuorten työkykyä ja -hyvinvointia?

Nuorten perehdyttäminen ja osaamisen hyödyntäminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja tukea esihenkilöiltä.

Ensinnäkin perehdytyksellä on erittäin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja työyhteisöön sopeutumiseen. Perehdytys kannattaa suunnitella sekä aikatauluttaa systemaattisesti jo ennen kuin nuori aloittaa työpaikassa.

Toiseksi perehdytyksessä on hyvin tärkeää huomioida työyhteisö sekä työkulttuuri. Työpaikoilla voi olla paljonkin kirjoittamattomia sääntöjä.

Kaikkia työelämän ja työyhteisöjen kiemuroita ei myöskään voi oppia kirjoista. Vaikka omassa työyhteisössä jokin toimintatapa olisi itsestään selvää, ei se välttämättä ole sitä kaikkialla. Työpaikoilla onkin tärkeää muistaa, että koulu- ja opiskelijakulttuuri eroaa merkittävästi työkulttuurista ja nuorille olisi tärkeää antaa rauhallinen sopeutumisaika työelämään siirtyessä sekä tukea tässä.

Usein myös oletetaan, että nuoret, etenkin vastavalmistuneet, ovat täynnä uutta tietoa, jota halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Osittain on toki tottakin, että suoraan koulun penkiltä tulevilla nuorilla voi olla tuorein tietotaito sekä hyvin paljon annettavaa.

Toisaalta tällainen ajattelutapa lisää entisestään nuoriin kohdistuvaa painetta.

Esihenkilö voi tukea nuorta huomaamalla ja tunnustamalla onnistumisia ja saavutuksia, kannustamalla työn ja vapaa-ajan tasapainoon sekä rakentamalla ja ylläpitämällä avointa ilmapiiriä.

Myös esihenkilöiden kyky kuunnella ja olla kiinnostunut nuoresta, sekä osoittaa ymmärrystä nuorten työntekijöiden tuntemuksia ja tarpeita kohtaan on tärkeää.

Johtamisella on siis suuri merkitys nuorten työntekijöiden tyytyväisyyteen. Nuorten toiveet eivät merkiteroa merkittävästi muiden työntekijöiden toiveista – jokainenhan haluaa tuntea tulevansa kuulluksi ja tuntea työnsä merkitykselliseksi.

On siis aika luopua stereotypioista ja nähdä nuoret työntekijät osana samaa työelämän kokonaisuutta, jossa kaikkien tarpeet ja toiveet ovat tärkeitä.

Kirjoittaja työskentelee Kevan työnantaja-toiminnossa kesätyöntekijänä. Blogiteksti on kirjoitettu yhteistyössä asiakaspäällikkö Tiina Setälän kanssa.