Verkostosta voimaa ja tukea työkykyjohtamiseen

Elämme ajassa, jossa uutta syntyy jatkuvalla syötöllä. Miten pysyä virran mukana uudistumiskykyisenä ja elinvoimaisena? Yksi tapa on hyödyntää erilaisten verkostojen potentiaalia.

Verkostojen viehätys ja voima syntyvät siitä, kun ihmiset, tieto ja kokemukset kohtaavat. Kohtaamisista jokainen voi löytää itselleen ja omalle organisaatiolleen jotain arvokasta ja merkityksellistä. Kenenkään ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, sillä verkostosta löytyy tai nousee usein ratkaisu – jos ei välittömästi niin yhteisen pohdinnan tuloksena.

Koe verkoston voima

Viime vuonna vauhtiin päässeen Kevan verkostotyön tavoitteena on parantaa työkykyjohtamisen laatua ja vaikuttavuutta, pienentää työkyvyttömyysriskiä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

Verkostoista saa eväitä myös henkilöstövoimavarojen tulokselliseen johtamiseen sekä työn sujuvuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen työssä.

Toiminta on jo nyt osoittautunut tuloksekkaaksi: osallistujien palautteiden perusteella kehittämisverkostot palvelevat heidän tarpeitaan ja he ovat onnistuneet edistämään omia työkykyjohtamisen tavoitteitaan.

Verkostotapaamisissa esimerkiksi:

• Ratkomme yhdessä työkykyjohtamisen haasteita. Jaamme kokemuksia siitä, miten aktiivisen tuen toimintamalleja on päivitetty koronapandemian vaatimuksia vastaaviksi, minkälaisia varautumis- ja palautumissuunnitelmia on tehty ja miten on vahvistettu korvaavan työn käyttöönottoa.
   
• Kehitämme yhteistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Tänä syksynä mm. kehitämme vaikuttavaa työterveysyhteistyötä yhdessä asiakkaidemme ja työterveyspalveluiden tuottajien kanssa.
   
• Keskustelemme uusista näkökulmista työkykyjohtamiseen, nostamme esiin ilmiöitä, teemme uusia avauksia, kuulemme innostavia puheenvuoroja, luomme uutta, kokeilemme, laitamme itsemme likoon ja haastamme totuttuja tekemisen tapoja. Perehdymme myös tulevaisuusajatteluun osana työkykyjohtamista ja tarkastelemme, miten työn muutokset vaikuttavat HR:n rooliin ja osaamiseen.
   
• Vaihdamme ajankohtaisia kuulumisia ja kokemuksia Kevan palveluiden uusimmista ominaisuuksista ja kokoamme ideoita jatkokehitystä varten.

Asiakkaat ovat verkostojen keskiössä. Kevan verkostot toimivat työkykyjohtamisen kehittämisen lisäresurssina ja vahvistavat yhteistä kumppanuutta mm. palveluiden yhteiskehittämisen muodossa.

Saattaa aiheuttaa myönteistä riippuvuutta!

Kun työkykyasioiden ammattilaiset kokoontuvat, he toimivat yhteisöllisesti ja kollegiaalisesti. Tämä on kaikkien etu: luottamus kollegaan sekä halu auttaa ja tukea mahdollistavat sen, että jokainen voi tuoda yhteiseen keskusteluun isoja ja pieniä työkykyjohtamisen kysymyksiä.

Auttamalla toista saa itsekin apua, kun sitä tarvitsee. Verkostossa ei tarvitse kilpailla, vaan voi nauttia niin sanotusta keskinäisestä myönteisestä riippuvuudesta, yhteiskehittämisestä ja vertaistuesta.

Tule mukaan!

Kevalla on työkykyjohtamiseen sekä valtakunnallinen kehittämisverkosto että alueellisia kehittämisverkostoja.

Kehittämisverkostot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille julkisen alan työnantaja-asiakkaille valtion organisaatioista aina pienempiin osakeyhtiöihin ja kuntiin.

Verkostojen toiminta on suunniteltu erityisesti työkyky- ja työhyvinvointiasioiden parissa työskenteleville HR-, työterveys- ja työsuojelun ammattilaisille. Tarjonnasta voi jokainen poimia itselleen parhaiten sopivia tapahtumia, jotka voivat olla esimerkiksi verkkotreffejä, webinaareja ja työpajoja.

Verkostossa tuotettu materiaali on verkostolaisten käytettävissä Oppimisympäristössä esimerkiksi organisaatioiden esimieskoulutuksissa.

Valtakunnallinen verkosto toimii sateenvarjona, ja sen tehtävänä on nostaa esiin yleisesti kiinnostavia työkykyjohtamisen näkökulmia. Tänä syksynä keskitymme vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön. Alueellisissa verkostoissa puolestaan keskitytään asiakkaidemme ajankohtaisiin ja käytännön työstä nouseviin kysymyksiin.

• Lue lisää työkykyjohtamisen kehittämisverkostojen toiminnasta: Työkykyjohtamisen kehittämisverkosto
• Ilmoittaudu mukaan kehittämisverkostooon

Kirjoittajat: työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister ja kehittämispäällikkö Jaana Kekäläinen