Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet kokevat kuntoutuksen edistäneen työllistymistä. He antavat myös paremmat arviot työkyvylleen ja uskovat enemmän työssä jatkamisen mahdollisuuksiin kuin henkilöt, jotka vasta ovat saaneet ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen.
Keva ja Varma ovat kehittäneet yhteistyössä Kuntoutujan työkykyarvion, joka tarjoaa helpon ja nopean tavan mitata kuntoutujan omaa kokemusta kuntoutuksen hyödyistä.
Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että noin puolet ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä asiakkaista katsoo, että kuntoutus edisti heidän työllistymistänsä tai opiskelupaikan saantia.
Alkumittauksessa kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneet asiakkaat arvioivat terveydentilansa ja työkykynsä useimmiten melko huonoksi. Työssä jatkamisen mahdollisuuksiin ei uskota vahvasti ja suhde työelämään koetaan epävarmaksi.
Kuntoutuksen päättyessä kuntoutujat arvioivat tilanteensa paremmaksi, erityisesti työkyvyn osalta, ja näkevät tilanteensa kaikilta osin myönteisempänä kuin vasta kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneet. Kuntoutuksen läpikäyneet antavat kaikissa kohdissa paremmat arviot työkyvylleen ja uskovat enemmän työssä jatkamisen mahdollisuuksiin.
Kuntoutus edistää työssä jatkamista ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta
Kuntoutujan työkykyarvio toteutetaan kyselynä kuntoutukseen osallistuville. Kohderyhmänä ovat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat, jotka saavat myönteisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen Kevasta.
Kuntoutujat täyttävät työkykyarvion kaksi kertaa: kuntoutuksen ennakkopäätöksen saamisen jälkeen ja kuntoutustoimenpiteiden päättyessä. Näin voidaan tarkastella työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta. Kyselyssä asiakas pääsee arvioimaan terveydentilaa, omaa työkykyä, suhdetta työelämään, uskoa tulevaisuuteen työskentelyedellytysten osalta sekä kokemaansa kuntoutuksen hyötyä.
Tulosten perusteella ensimmäisessä kyselyssä suurin osa vastaajista katsoi, että työelämä ei ole heille ajankohtaista. Suhde työelämään arvioitiin toisessa, kuntoutuksen jälkeen tehdyssä mittauksessa kauttaaltaan paremmaksi. Kuntouksen päättyessä enemmistö vastaajista ilmoitti olevansa työssä ja koki omaavansa edellytyksiä työssä jatkamiseen. Kevan kuntoutujissa työllisten osuus oli 60 % vastaajista.
Suurin osa ensimmäiseen kyselyyn vastanneista suhtautui epäilevästi työskentelyynsä kahden vuoden kuluttua. Toiseen kyselyyn vastanneet olivat asian suhteen toiveikkaampia. Kevan asiakkaista 40 % arvioi melko varmasti työskentelevänsä.
Kuntoutus voi edistää työssä jatkamista ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta, vaikka työllistyminen ei tapahtuisi heti. Tämä näkyi kyselyssä parempina arvioina työelämäsuhde-kysymyksessä.
Vuoden 2024 aikana Keva sai kyselyyn noin 2000 vastausta. Kuntoutusprosessit ovat usein pitkiä, joten suurimmalla osalla vuonna 2024 ennakkopäätöksen saaneista kuntoutus on vielä kesken. Tästä syystä molempiin mittauksiin vastanneiden osuus aineistossa on vielä pieni. Kerätyt tiedot eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta antavat suuntaa siitä, mitä muutoksia kuntoutujien kokemassa työ- ja toimintakyvyssä kuntoutuksen aikana tapahtuu.
– Nyt saadut tulokset ovat kiinnostavia ja lupaavia. Kuntoutujan työkykyarvio kertoo tarkemmin kuntoutuksen aikana tapahtuneista muutoksista kuntoutujien itsensä arvioimana. Arvioiden pohjalta kuntoutusta voidaan kehittää jatkossa. Oikea-aikaisilla ja oikein kohdistuneilla kuntoutuksen toimenpiteillä on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Keva tukee julkisan alan organisaatioita ja työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen hyödyntämisessä ja kestävien työurien rakentamisessa, sanoo kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen Kevasta.
Kuntoutuksen onnistumisen arviointi on keskeinen osa työeläkekuntoutuksen kehittämistä
Kuntoutujan työkykyarvion kehittäminen alkoi vuonna 2023 Kevan ja Varman yhteistyönä. Tuolloin päädyttiin subjektiivista kokemusta mittaavan kyselyn kehittämiseen olemassa olevien mittareiden pohjalta. Kuntoutujan työkykyarvio otettiin Kevassa käyttöön vuoden 2023 lopussa ja sen käyttö jatkuu. Jatkossa on tarkoitus seurata arvioissa tapahtuneita muutoksia.
Tulokset eivät kerro suoraan ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta, mutta tuovat esiin asiakkaiden omaa kokemusta ennen ja jälkeen kuntoutuksen. Tulosten perusteella voidaan seurata asiakkaiden kokemuksissa tapahtuvaa muutosta ja etsiä yhteyksiä eri kuntoutustoimenpiteiden ja asiakaskokemusten välille. Kuntoutujan oma arvio on yksi tärkeä tiedon lähde kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä.
Kuntoutujan työkykyarvio tarjoaa eläkelaitokselle uuden, helppokäyttöisen tavan saada tietoa ammatillisen kuntoutuksen hyödyistä ja vaikutuksista asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi sen kautta eläkelaitos saa tärkeää palautetta muun muassa kuntoutuksen kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Työkykyarvio voi mahdollisesti toimia myös asiakastyön työvälineenä tilanteissa, joissa eläkelaitos hankkii kuntoutussuunnitelman laatimiseen apua ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tuloksia on mahdollista myös hyödyntää laajemmassa tutkimustarkoituksessa.
Lisätiedot:
Sirpa Reijonen, kuntoutuspäällikkö, Keva, p. 020 614 2617, sirpa.reijonen(at)keva.fi