Joensuun kaupungissa työkykyjohtaminen nähdään osana hyvää henkilöstöjohtamista. Kyse on pitkäjänteisestä, ennakoivasta työstä, jossa esihenkilöillä, avoimella keskustelukulttuurilla ja toimivalla työterveysyhteistyöllä on keskeinen rooli.
Työkykyjohtamista on kehitetty määrätietoisesti Joensuussa jo pitkään ja jatkuvuutta pidetään keskeisenä onnistumisen edellytyksenä. Tulokset näkyvät muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina, myönteisenä työtyytyväisyyden kehityksenä ja onnistuneina työuraratkaisuina.
Työkykyjohtaminen on kytketty vahvasti kaupungin strategiaan. Henkilöstöä koskevissa linjauksissa korostuvat hyvä johtaminen, työhyvinvointi sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.
–Haluamme, että meillä on hyvä tehdä töitä ja että työ ja muu elämä on
mahdollista yhdistää, kuvaa henkilöstöjohtaja Mari Pitkänen.
Strategiassa painotetaan myös aktiivista johtamista ja sitä, että jokainen työntekijä kokee olevansa tärkeä osa työyhteisöä.
Keskustelukulttuuri ja esihenkilötyö luovat perustan pitkille työurille
Joensuussa pitkien työurien perustana pidetään avointa keskustelukulttuuria ja esihenkilöiden kykyä tarttua työkykyyn liittyviin kysymyksiin ajoissa: haasteita ei haluta sivuuttaa, vaan niistä pyritään puhumaan varhain ja rakentavasti.
Työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen korostaa, että tavoitteena on
madaltaa kynnystä nostaa asioita esiin ja etsiä ratkaisuja yhdessä työntekijän, esihenkilön ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa.
–Tahtotila on se, että asioista keskustellaan aidosti ja yhdessä mietitään ratkaisuja. Jos työkykyä on jäljellä, sitä pyritään hyödyntämään. Samalla kuitenkin huomioidaan yksilöllinen tilanne ja etsitään sopivia ratkaisuja.
Työuraa voidaan Joensuussa muokata myös silloin, kun elämäntilanne tai työkyky muuttuu. Kaikkien urapolkujen ei tarvitse johtaa vaativampiin tehtäviin, vaan joskus kestävä ratkaisu löytyy työn keventämisestä, tehtävien muokkaamisesta tai uudesta roolista organisaation sisällä.
Näin työntekijä voi jatkaa työssä mahdollisimman pitkään ja mielekkäällä tavalla, ja samalla organisaatio säilyttää tärkeää osaamista ja kokemusta.
Esihenkilöiden rooli on ratkaiseva, sillä juuri he tunnistavat arjen muutoksia ja vievät työkyvyn tuen toimintamalleja käytäntöön. Joensuussa esihenkilöitä tuetaan säännöllisillä koulutuksilla, ajankohtaisinfoilla sekä HR:n ja johdon tuella. Lisäksi käytössä on työhyvinvointipari-malli, jossa henkilöstön valitsema työhyvinvointipari toimii esihenkilön rinnalla.
Työkykyjohtamisen tukena hyödynnetään myös dataa. Esihenkilöiden käytössä olevat työkalut auttavat seuraamaan poissaolojen kehitystä ja reagoimaan muutoksiin ajoissa. Työterveyshuollon kanssa tarkastellaan jatkuvasti myös palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tavoitteena on kohdentaa resurssit mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tarjota tukea oikea-aikaisesti.
Mittarit kertovat työkykyjohtamisen vaikutuksista
Joensuussa työkykyjohtamisen onnistumista seurataan erityisesti sairauspoissaolojen, työtyytyväisyyden ja henkilöstön pysyvyyden kautta. Mittarit osoittavat, että pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta: sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi (vuodesta 2022 vuoteen 2025 sairauspoissaolopäivät suhteutettuna henkilötyövuosiin ovat laskeneet n.45 %), työtyytyväisyys on kehittynyt myönteisesti ja henkilöstön vaihtuvuus on pysynyt maltillisena.
Myös työkyvyttömyyteen liittyvissä tilanteissa tulokset näkyvät konkreettisesti. Aiempaa useammin työntekijöille löydetään ratkaisuja, joiden avulla työura voi jatkua esimerkiksi työn muokkauksen, osa-aikaratkaisujen tai sisäisten työurapolkujen avulla.
–Olemme olleet pari vuotta Kevan tilastoissa kärjessä sairauspoissaoloissa. Data kertoo, että olemme tehneet oikeita asioita.
Pitkäsen mukaan tärkeää on jatkaa toimivien käytäntöjen vahvistamista, kuunnella henkilöstöä ja reagoida muutoksiin ajoissa. Kun työkyvyn tukeminen nähdään yhteisenä tehtävänä, vaikutukset näkyvät sekä henkilöstön hyvinvoinnissa että organisaation tuloksissa.
Joensuun lähestymistavassa yhteiset toimintamallit yhdistyvät yksilölliseen kohtaamiseen: tukea tarjotaan oikea-aikaisesti, mutta samalla pidetään kiinni selkeistä pelisäännöistä ja tavoitteista. Pitkäsen ajattelutapa on yksinkertainen, mutta toimiva:
–Työkykyjohtamisessakin tarvitaan rakkautta ja rajoja.
