Kevan eläkejohtaja Merja Paananen ja Kestävää työelämää -hankkeen projektipäällikkö Olli Viljanen uskovat, että työelämän muutokset tarjoavat mahdollisuuden oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Ja koska muutos on jatkuvaa, myös osaamista täytyy kehittää koko ajan.
Kevassa tehdään työtä työeläketurvan ja työkyvyttömyysriskin vähentämisen parissa. Työn luonteeseen kuuluu, että lainsäädäntöön ja muuhun säätelyyn ja sopimuksiin tulee muutoksia harvakseltaan.
Tästä huolimatta työn tekemisen tavat ovat täysin erilaiset kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, vaikka itse substanssiin ei ole tullut suuria muutoksia. Muun muassa teknologian muutosten lisäksi työnantajan strategiset valinnat ja toiminnan jatkuva tehostaminen pakottavat toimimaan eri tavalla kuin ennen.
— Työn muutos näyttäytyy eri tavalla eri tehtävissä, kaikilla toimialoilla, Merja Paananen pohtii.
Julkisen alan ammateissa osaamistarpeisiin vaikuttavat esimerkiksi asiakastarpeet ja odotukset julkisille palveluille, erilaisten asiakasryhmien erityistarpeet sekä talouden ja tehokkuuden vaatimukset.
— Raaka-ainekeräilijän työhön voi vaikuttaa esimerkiksi lajittelun ja jätehuoltoa koskevan kirjaamisen muutokset. Samaan aikaan yhä useampi lääkäri hoitaa potilaitaan etävastaanotoilla.
Osaamisen kehittäminen ja oppiminen ovat tärkeä työhyvinvoinnin tekijä
Kyky tehdä työtä edellyttää riittävää osaamista suhteessa työn vaatimuksiin ja kykyä oppia uutta. Osaaminen ja oppiminen vahvistavat työkykyä, sillä ne lisäävät hallinnan tunnetta ja tukevat työssä jaksamista. Vastaavasti osaamattomuus ennen pitkää kuormittaa ja alentaa työkykyä.
— Tutkimusten mukaan ihmiset voivat töissään hyvin, jos he tuntevat, että heidän työllään on merkitystä ja heillä on riittävästi autonomiaa eli mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Jos ihmiseltä puuttuu sisäinen motivaatio kehittyä ja oppia, siitä voi seurata kyllästyminen työhön ja pahimmassa tapauksessa loppuun palaminen, sanoo Olli Viljanen.
Työn vaatimusten ja työntekijän osaamisen tulee aina myös vastata toisiaan: osaamiseen nähden liian suuret tai liian alhaiset vaatimukset voivat olla työkyvyttömyysriski.
— Kysymys on myös ammatti-identiteetistä. Jos se rapautuu koska en tunne hallitsevani hommiani, työhyvinvointini heikentyy, Merja jatkaa.
Mitä nyt pitää oppia?
Kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion nykyisistä työntekijöistä on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa yli 30 % ja kirkon henkilöstöstä jopa yli 40 %.
Merjan mukaan monet julkisen alan työnantajat miettivätkin nyt, millaista osaamista ja osaajia tarvitaan eläköityvien työntekijöiden tilalle.
— Osaamistarpeet ja niiden kehittäminen tukevat työpaikan tai organisaation isojen tavoitteiden saavuttamista.
Myös Kevassa ollaan samojen kysymysten äärellä. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana on asiakkaiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja palvelu.
— Esimerkiksi omassa yksikössäni haluamme vahvistaa osaamista, jota tarvitaan, kun tuemme, motivoimme ja ohjaamme työkykyasiakkaitamme, Merja kertoo.
Ollin mukaan työnantajapalveluissa keskitytään paljon tiedolla johtamisen vahvistamiseen ja tekoälyn mahdollisuuksiin.
— Kiinnitämme paljon huomiota myös siihen, että opimme entistäkin enemmän kehittämään palveluja ja ratkaisuja yhdessä Kevan työnantaja-asiakkaiden kanssa.
Osaamisen vahvistaminen on kaikkien vastuulla
Useimmat ihmiset kaipaavat omaan työhönsä aika ajoin jotain uutta ja vaihtelua. Silloin on hyvä maaperä yksilön oppimiselle, kasvamiselle ja uudistumiselle. Osaamisen kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkästään työntekijän tehtävä.
— Uudistuminen ja oppiminen ovat niin yksilön, työyhteisön kuin yhteiskunnankin vastuulla, Olli painottaa.
— Minusta työelämässä on oikeastaan ”pakko” kehittää omaa osaamistaan, ja monen mielestä se on myös erittäin inspiroivaa. Tästä tarjoutuu työyhteisöille ja työnantajille mahdollisuus tarjota työntekijöille uusia mahdollisuuksia, uusia näkökulmia ja siten uutta työintoa, Merja jatkaa.
Kun puhutaan oppimisesta tai uudistumisesta, kannattaa muistaa, että valtaosa oppimisesta tapahtuu arjessa työtä tekemällä.
— Uskon, että tulevaisuudessakin 70 % oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä, parikymmentä prosenttia vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja vain 10 % muodollisessa koulutuksessa kuten kursseilla, Olli sanoo.
Merja toivoo, että Kevassakin olisi entistä enemmän vuorovaikutusta ja kokemusten jakamista juuri työkavereiden kesken.
— Etätyön lisääntyessä välitön vuorovaikutus työpaikalla on tietenkin vähentynyt, mutta vastapainona jaamme enemmän toisillemme Teamsin välityksellä. Tekniikka on näin tuonut uusia ja tasa-arvoisempia mahdollisuuksia myös oppimiseen.
Pidämme huolta heistä, jotka pitävät huolta meistä
Sadat tuhannet ammattilaiset julkisen alan työpaikoilla tekevät joka päivä työtä kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Heidän työeläkevakuuttajanaan Kevassa pidetään huolta heistä varmistamalla heidän eläketurvaansa sekä tukemalla työnantajia työkykyjohtamisessa.
Tarinoita työstä -artikkeleissa eri tehtävissä Kevassa toimivat ammattilaiset kertovat työeläkevakuuttajan arjesta ja sen tulevaisuudesta omasta näkökulmastaan.