Esimies, tuliko työhyvinvointikyselystä kriittistä palautetta?

Työhyvinvointikysely on yksi yleisimmistä tavoista mitata ja kehittää työhyvinvointia sekä työn sujuvuutta. Samalla se on henkilöstölle mahdollisuus ilmaista mielipiteitään sekä antaa palautetta anonyymisti ja luottamuksella. Siksipä tuloksiin onkin syytä suhtautua vakavuudella.

Kyselystä saatu palaute voi kohdistua osittain myös esimieheen, joko suoraan tai epäsuorasti. Kriittisen palautteen vastaanottaminen saattaa esimiehestä tuntua vaikealta etenkin, jos se kohdistuu omaan työhön tai jopa omaan persoonalliseen toimintatapaan. Palautteessa on kuitenkin aina kehittymisen mahdollisuus ja se kannattaa hyödyntää.

Kehittämistyö ei kuitenkaan lähde liikkeelle itsestään ja työhyvinvointikyselyn tuloksista onkin tärkeä päästä eteenpäin.

Tuloksista yhteiseen kehittämiseen

Riippumatta siitä, ovatko kyselyn tulokset hyvät vai huonot, on niitä hyvä käsitellä mahdollisimman osallistavasti koko henkilöstön kanssa.

Vain yhteisen keskustelun kautta päästään kiinni niihin asioihin, joihin ensisijaisesti tulisi vaikuttaa. Kun työyhteisön kehittämissuunnitelma on yhdessä rakennettu, siihen yleensä myös sitoudutaan ja jokaisen rooli osana suunnitelmaa kirkastuu.

Jotta suunnitelma lähtee elämään arjessa, sen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen sisältäen:

• tavoitteet,
• keskeiset toimenpiteet,
• roolit ja
• vastuut. 

Etenkin, jos tulokset ovat huonot, kannattaa suunnitelmassa pitäytyä hyvin pienissä, työyhteisön arkea parantavissa asioissa.

Hyvä suunnitelma pitää sisällään aina myös aikataulun siitä, milloin suunnitelmaa pysähdytään tarkistamaan ja samalla arvioimaan kehittämistyön etenemistä.

Miten kriittistä palautetta pitäisi käsitellä?

Jos kyselystä on tullut paljon kriittistä palautetta, on luonnollista, että se mietityttää esimiestä. Varsinkin, kun tuloksia tulisi seuraavaksi lähteä käsittelemään yhdessä koko työyhteisön kanssa.

Pohdiskele tuloksia ensin itseksesi ja yritä erottaa toisistaan palaute, joka kohdistuu suoraan työhön (kuten työprosesseihin tai tavoitteisiin) ja toisaalta henkilökohtaiseen käyttäytymiseen.

Vaikka kyselyn tuloksiin on suhtauduttava vakavasti - eikä niiden pois selittäminen tai vähätteleminen ole missään tapauksessa kannattavaa - muista myös armollisuus itseäsi kohtaan. Tulokset eivät useinkaan kerro pelkästään huonosta esimiestyöstä.

Suhteuta kyselyn tuloksia aina laajempaan kontekstiin ja organisaation tilanteeseen sekä viimeaikaisiin tapahtumiin. Pohdi myös yhteisiä tavoitteita: mitä meidän työyhteisönä tulisi saada aikaan ja mitkä asiat tukevat tätä tekemistä?

Tulokset kannattaa ensisijaisesti nähdä kehittämisen välineenä ja mahdollisuutena sekä oman esimiestyön kehittämiseen että koko työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Pohdi, miten voit parantaa esimiestyötäsi, vaikka on varmasti paljon asioita, joiden kehittämiseen tarvitaan koko työyhteisöä.

Mieti myös, tarvitsetko jotakin oman esimiestyösi onnistumisen tueksi. Näistä ajatuksista on hyvä keskustella oman esimiehesi tai HR:n kanssa.

Tulosten käsittelyyn voit tarvittaessa pyytää apua vaikkapa omalta esimieheltä, työterveyshuollolta tai kollegalta. Muistathan, että asiakkaillamme on käytössä video-ohjattu työpaja tulosten käsittelyyn!

Esimiehen vinkkilista tulosten käsittelyyn

• Kirkasta yhteinen tavoite/tavoitteet: mihin olemme pyrkimässä?
• Suuntaa huomio ensisijaisesti kehittämiseen, ei menneeseen.
• Auta keskittymään pieniin ja konkreettisiin työn arkea parantaviin asioihin. Kehittämiskohteita ei tarvitse olla monta, 1-3 riittää.
• Muista vahvuudet, miten niitä voitaisiin yhdessä vahvistaa?
• Kirjaa em. asiat kehittämissuunnitelmaanne.
• Sovi kehittämistyön säännöllisestä seurannasta.
• Nosta kehittämistyön edetessä pienetkin onnistumiset esille ja kannusta niiden avulla eteenpäin.

Innosta, kannusta ja luo uskoa muutokseen

Esimiehenä et tee kehittämistyötä yksin vaan yhdessä henkilöstön kanssa. Esimerkilläsi on kuitenkin erityistä merkitystä, ja siksi omaa suhtautumista tuloksiin ja kehittämistyöhön kannattaa pohtia.

Voit omalla toiminnallasi innostaa ja tsempata sekä ennen kaikkea luoda uskoa muutokseen. Muista, että palautteen kuulemisella ja sen rauhallisella sekä kehittämismyönteisellä käsittelyllä rakennat myös luottamusta työyhteisössäsi: vaikeistakin asioista on lupa puhua ja yhdessä niissä päästään eteenpäin.

Kyselyn hyödyt konkretisoituvat, kun henkilöstö huomaa, että heidän palautteensa on tullut kuulluksi ja sillä on ollut merkitystä. Tämä lupaa hyvää tulevienkin työhyvinvointikyselyjen vastausprosentille.

Ja ennen kaikkea työ sujuu taas entistä paremmin😊

Kevan asiakkailleen tarjoamaan työhyvinvointikyselyyn sekä Oppimisympäristömme video-ohjattuun tulosten käsittelytyöpajaan voit tutustua verkkosivuillamme:

• Työhyvinvointikysely - arvioi ja kehitä työhyvinvointia
• Oppimisympäristö
• Uutinen: Työhyvinvointikyselyn tuloksista toiminnan kehittämiseen